Hankalat tyypit työelämässä

Kirsi Räisänen, Kaarina Roth

Hankaluudet työpaikan ihmissuhteissa on asia, josta edelleen mielellään vaietaan niin organisaatio- kuin yksilötasollakin. Hankaluudet työpaikan ihmissuhteissa liittyvät merkittävästi työelämän kipupisteisiin: huonoon työviihtyvyyteen, koettuun työstressiin, työuupumuksen oireisiin, lisääntyneeseen psykiatriseen sairastavuuteen ja pyrkimyksiin paeta työelämästä eläkkeelle mahdollisimman varhaisessa iässä.

Kirjan ensimmäisessä luvussa kerrotaan tilanteista, joissa käytös on niin selvästi poikkeavaa, että siihen on puututtava. Henkilön käytös poikkeaa tällöin yleisistä käytösnormeista, on rikollista tai muille tai hänelle itselleen vaarallista. Tällaista hankalaa käytöstä on esimerkiksi aggressiivinen käytös, epäsosiaalinen käytös, loukkaava käytös, henkinen väkivalta, kiusaaminen, pilkkaaminen, stressi, masennus, psykoottiset häiriöt, alkoholiongelmat ja huumeet.

Väkivalta, aggressio ja vihantunteet ovat asia, jonka yhteisö ja esimies kohtaavat yleensä täysin valmistautumattomina. Tärkeää olisi, että työyhteisöissä olisi työpaikkaväkivallan ja epäasiallisen kohtelun ehkäisemiseksi tehdyt suunnitelmat. Koko työyhteisön toimintaohjelma ja sopimus nollatoleranssista luvun esittämien hankalan käytöksen tilanteista ja muodoista voi ennaltaehkäistä ongelmia ja auttaa niiden käsittelyssä.

Kirjan toinen luku käsittelee hankalaa käytöstä, johon puututaan tarvittaessa. Tällaiset hankalat tilanteet ovat yleisiä ja niille on ominaista se, että sinulla on useita vaihtoehtoja: toimitko, vietkö asian esimiehelle vai päätätkö olla välittämättä. Tässä luvussa autetaan lukijaa tunnistamaan perfektionistin, huomionhakuisen, passiivis-aggressiivisen, narsistin, epäluuloisen, riippuvaisen, estyneen, eristäytyneen tai tunne-elämältään epävakaan persoonallisuustyypin . Kirjassa annetaan käytännönneuvoja siihen, miten eri persoonallisuustyyppejä tulisi kohdata ja miten heidän kanssaan tulisi työskennellä toimivatpa he esimiehenä, alaisena tai työtoverina. Kirjassa kerrotaan myös mitä jokaisen pitäisi vain sietää ja mihin esimiehen tulisi puuttua.

Kolmannessa osassa kirjassa kerrotaan tilanteista, jotka koettelevat sietokykyämme. Työpaikalla saatamme joutua tilanteisiin, joissa automaattinen ja harkitsematon toiminta voi pahentaa asiaa. Tällaisia ovat esim tilanteet, joissa työtoveri on sinusta ärsyttävä, työtoveri ei mielestäsi pidä sinusta, työtoveri ei mielestäsi arvosta sinua ja työtäsi tai työtoveri on eri mieltä kanssasi jostain asiasta. Kirjan mukaan meidän tulee vain sietää jotain joskus. Tee itsellesi tällöin selväksi tietoisesti, rauhallisesti hyväksymällä se tosiasia, että hankalaksi kokemasi henkilö ei mitä todennäköisemmin siitä miksikään muutu. Tämä ei tarkoita, että pakottaisit itsesi pitämään hänen käytöksestään tai kieltäisit tunteesi. Kirjan mukaan joudumme hankaluuksiin, jos edellytämme työpaikan ihmissuhteilta samaa kuin yksityiselämän ihmissuhteilta. Työpaikalle on koottu ammattiosaamisensa perusteella ihmisiä, jotka eivät välttämättä hakeutuisi omaehtoisesti toistensa seuraan vapaa-aikanaan. Kukaan ei voi olla kaikkien ihmisten hyväksymä ja rakastama, mutta toimeen on tultava. Erilaisten työtapojen avulla voi pohtia paitsi toisen käytöstä myös omaa osuuttaan vuorovaikutustilanteissa.

Kirjan neljännessä osassa kerrotaan selviytymiskeinoista. Työpaikan ihmissuhteiden sujumista tukee työpaikan ryhmän lainalaisuudet ja niiden tunnistaminen. Tällaisia ovat esimerkiksi seuraavat: työpaikan ihmissuhteet ja tilanteet on helpompi kestää, kun tunnustamme sen tosiseikan, että työpaikan ihmissuhteilta ei voi odottaa samaa kuin yksityiselämän ihmissuhteilta. Esimiehen asemaa kirjassa käsiteltiin myös useassa eri kohdassa. Siinä todettiin, että esimiehen jaksamisen ja menestymisen edellytys on, että hän oivaltaa valinneensa yksinäisyyden. Esimiehellä on erilainen rooli kuin muilla työyhteisön jäsenillä. Hänen kuuluu olla käytettävissä ja kyllin lähellä, mutta myös riittävän riippumaton, jotta hän kykenee kantamaan työyhteisön ilmapiirissä esiintyvät paineet. Esimies on se, jonka tulee puuttua hankalaan, epäasialliseen käyttäytymiseen. Esimiehen on oltava myös tasapuolinen huolimatta siitä, miten hankalana hän kokisi alaisensa käyttäytymisen. Esimiehen puuttuminen on myös välittämistä. Varhaisella puuttumisella voidaan estää tilanteen luisumisen pahemmaksi. Yleisesti työpaikan ihmissuhteiden sujumista edistää aikuisen roolin ja käytöksen omaksuminen kaikissa tilanteissa ja huomion keskittäminen työtehtävään. Työelämässä on kirjan mukaan aina järkevämpää kasvattaa omaa sietokykyään kuin yrittää muuttaa toista hankalaa aikuista ihmistä. Työelämässä pärjäävät paremmin ne, jotka välttävät jatkuvaa kritisointia ja pahan puhumista. Parhaiten tulevat toimeen keskenään sellaiset henkilöt, jotka kokevat, että heillä on samanlaiset arvot ja jotka luonnostaan pitävät toisistaan.

Hankala-määritelmään tarvitaan aina kaksi. Kun koet, että työtoverisi on hankala, voit määritellä tilanteen hermoja jäytävän kiusan sijasta mielenkiintoiseksi haasteeksi ja kasvumahdollisuudeksi. Tärkeää on vaalia ilon, empatian, yhteisymmärryksen ja innostuksen tunteita. Kannattaa huomata, että hankalat henkilöt ovat opettaneet ja opettavat meille itsestämme paljon. Tämä on laji, jossa kukaan ei ole koskaan täysin oppinut.