Ulvilan kaupungin perusopetuksen tuntijaossa käsityötä opetetaan 3 vuosiviikkotuntia vuosiluokalle 7.

 

Oppiaineen tehtävä

Käsityön oppiaineen tehtävänä on ohjata oppilaita kokonaiseen käsityöprosessin hallintaan. Käsityö on monimateriaalinen oppiaine, jossa toteutetaan käsityöilmaisuun, muotoiluun ja teknologiaan perustuvaa toimintaa. Tähän kuuluu tuotteen tai teoksen itsenäinen tai yhteisöllinen suunnittelu, valmistus ja oman tai yhteisen käsityöprosessin arviointi. Käsityön tekeminen on tutkivaa, keksivää ja kokeilevaa toimintaa ja siinä toteutetaan ennakkoluulottomasti erilaisia visuaalisia, materiaalisia, teknisiä sekä valmistusmenetelmällisiä ratkaisuja. Käsityössä opetellaan ymmärtämään, arvioimaan ja kehittämään erilaisia teknologisia sovelluksia sekä käyttämään opittuja tietoja ja taitoja arjessa. Käsityössä kehitetään oppilaiden avaruudellista hahmottamista, tuntoaistia ja käsillä tekemistä, jotka edistävät motorisia taitoja, luovuutta ja suunnitteluosaamista. Opetuksella vahvistetaan edellytyksiä monipuoliseen työskentelyyn. Käsityön merkitys on pitkäjänteisessä ja innovatiivisessa työskentelyprosessissa sekä itsetuntoa vahvistavassa, mielihyvää tuottavassa kokemuksessa. Käsityöprosessien toteutuksessa otetaan huomioon oppilaan ikäkauteen liittyvät kyvyt sekä koulun resurssit.

Opetuksessa korostetaan yhteisöllistä toimintaa. Ympäröivän materiaalisen maailman tuntemus luo perustaa kestävälle elämäntavalle ja kehitykselle. Tähän sisältyy myös oppilaiden oma elämänpiiri ja paikallinen kulttuuriperintö. Käsityö kasvattaa eettisiä, tiedostavia, osallistuvia sekä osaavia ja yritteliäitä kansalaisia, jotka arvostavat itseään tekijöinä ja joilla on taito käsityöilmaisuun sekä halu ylläpitää ja kehittää käsityökulttuuria.

Käsityön opetus vahvistaa ja syventää oppilaiden omasta elämysmaailmasta nousevaa innovointia ja ongelmanratkaisua sekä käsityön tekemiseen, ilmaisuun ja suunnitteluun liittyvien tietojen ja taitojen osaamista. Käsityön opiskelu pohjautuu rakennetun ympäristön ja monimateriaalisen maailman havainnointiin, tutkimiseen ja tiedon soveltamiseen. Tekemisen taitoja syvennettäessä tunnistetaan myös erilaisia teknologisia toimintaperiaatteita ja niihin liittyviä käytännön ongelmia. Käsityön kasvatustehtävänä on tukea oppilaiden hyvinvointia ja elämänhallintaa sekä työelämään ja ammattiin liittyviä valintoja.

 

Tavoitteet 7. luokalla

T1

Oppilas suunnittelee työskentelyään sekä ideoi, tutkii ja kokeilee yritteliäästi.

Oppilas suunnittelee yksin ja yhdessä tuotostaan ja sen valmistamista.

 

T2

Oppilas asettaa käsityöhön omia oppimisen ja työskentelyn tavoitteita.

Oppilas toteuttaa niiden perusteella kokonaisen käsityöprosessin.

Oppilas osaa arvioida oppimistaan.

Oppilas työskentelee yksin ja yhdessä, vertaisarvioi ja osallistuu mahdollisuuksien mukaan monialaiseen oppimiskokonaisuuteen.

T3

Oppilas tutustuu ja käyttää monipuolisesti erilaisia työvälineitä, materiaaleja ja tarkoituksenmukaisia työ-tapoja sekä kehittää innovaatioita.

Oppilas etsii itsenäisesti tarvitsemaansa tietoa työvälineistä, materiaaleista ja erilaisista työtavoista ja opettelee soveltamaan löytämäänsä tietoa.

T4

Oppilas käyttää sujuvasti käsityön käsitteitä, merkkejä ja symboleita.

Oppilas vahvistaa visuaalista, materiaalista ja teknologista ilmaisuaan ja ottaa nämä huomioon tuotteen valmistamisessa.

 

T5

Oppilas havainnoi, ennakoi ja reagoi työtilanteisiin liittyviin riskitekijöihin.

Oppilas toimii turvallisesti käsityöprosessissa.

 

T6

Oppilas käyttää tieto- ja viestintäteknologian mahdollisuuksia käsityön suunnittelussa, valmistuksessa sekä dokumentoinnissa sekä yhteisöllisen tiedon tuottamisessa ja jakamisessa.

Oppilas käyttää tieto- ja viestintäteknologiaa itse- ja vertaisarvioinnissa.

 

T7

Oppilas tuntee käsityön, kädentaitojen ja teknologisen kehityksen merkityksen omassa elämässään, yh-teiskunnassa, yrittäjyydessä ja muussa työelämässä.

Oppilas tunnistaa muotoilun ja tuotesuunnittelun merkityksiä ympäröivässä yhteiskunnassa.

 

T8

Oppilas ymmärtää taloudellista ajattelua ja käsityöprosessiin liittyviä valintoja, jotka edistävät kestävää elämäntapaa, sekä ottaa nämä huomioon omassa työskentelyssään.

 

Tavoitteisiin liittyvät keskeiset sisältöalueet

Sisältöjen toteuttaminen antaa oppilaalle monipuolisen kokemuksen käsityön alueista ja mahdollisuuden useiden käsityötaitojen omaksumiseen. Sisältöalueista muodostetaan yhtenäisiä oppimistehtäviä, joissa useat sisällöt limittyvät yhtäaikaisesti toisiinsa.

 

S1 Innovointi: Ratkaistaan erilaisia tuotesuunnittelutehtäviä luovasti ja kekseliäästi käyttäen käsityön käsitteistöä, merkkejä ja symboleja. Toteutetaan suunnitelmat itseilmaisua vahvistaen. Tehdään käsityöprosessin itse- ja vertaisarviointia prosessin edetessä.

 

S2 Muotoilu: Perehdytään asumisen, liikkumisen ja pukeutumisen yhteiskunnalliseen, kulttuuriseen ja teknologiseen kehitykseen sekä hyödynnetään paikallisuutta ja eri kulttuurien perinteitä, nykyisyyttä ja tulevaisuutta suunnittelussa, muotoilussa ja toteutuksessa.

 

S3 Kokeilu: Harjoitellaan erilaisia tapoja muokata, yhdistää ja käsitellä materiaaleja sekä käytetään luovasti ja rohkeasti erilaisia perinteisiä ja uusia materiaaleja ja valmistustekniikoita.

 

S4 Dokumentointi ja arviointi: Tutustutaan eri menetelmien tarjoamiin mahdollisuuksiin tuotteiden suunnittelu- ja valmistusprosessissa. Analysoidaan tuotteiden muotoilua ja käytettävyyttä. Kokonainen käsityö-prosessi dokumentoidaan hyödyntäen tieto- ja viestintäteknologiaa mahdollisuuksien mukaan.

 

S5 Tekeminen: Valmistetaan erilaisia laadukkaita ja toimivia, ekologisesti ja eettisesti kestäviä tuotteita tai teoksia. Käytetään käsityön tekemiseen tarvittavia työvälineitä, koneita ja laitteita monipuolisesti ja tarkoituksenmukaisesti.

 

S6 Työturvallisuus: Perehdytään työturvallisuuteen ja kartoitetaan ja arvioidaan työn vaaroja sekä riskejä osana käsityöprosessia. Työskennellään turvallisesti.

 

S7 Yrittäjämäinen oppiminen: Tutustutaan yrittäjämäiseen oppimiseen, yrittäjyyteen ja järjestöyhteistyöhön havainnollisesti, virtuaalisesti, opintokäynneillä tai yritysvierailuilla. Huomioidaan käsityöosaamisen merkitys työelämälle. Hyödynnetään kulttuurilaitosten tarjontaa ideoinnin lähteenä.

 

S8 Tiedostaminen ja osallistuminen: Tutkitaan käsityön ja tuotteiden erilaisia merkityksiä yksilön, yhteis-kunnan ja ympäristön näkökulmasta. Pohditaan käsityötä hyvinvoinnin ja kestävän kehityksen edistäjänä arjessa. Harjoitellaan käsityöllä osallistumista, vaikuttamista ja viestimistä.

 

Sisällöt 7. vuosiluokalla

S1 Innovointi

Laaditaan tehtävänannon pohjalta suunnitelma tuotteesta, työskentelyjärjestyksestä ja aikataulusta ja valmistetaan tuote oman suunnitelman pohjalta. Dokumentoidaan käsityöprosessi kuvaamalla tai kirjoit-tamalla. Tarjotaan avoimia tuotesuunnittelutehtäviä, joissa itse keksitään ratkaisuja tuotteen muotoon, rakentee-seen ja toimintaan ottaen huomioon resurssit (aika, taidot, materiaalit, työvälineet, työturvallisuus, kus-tannukset). Kannustetaan persoonallisiin, innostaviin ratkaisuihin tehtävän käsittelyssä. Kannustetaan yhdistelemään ennakkoluulottomasti erilaisia kulttuurillisia näkökulmia uutta näkemystä ja innovaatioita synnyttäen. Innovoidaan ja työskennellään pitkäjänteisesti ja tarkoituksenmukaisesti. Kehitytään tuotesuunnittelussa ja pohditaan suunnittelutaitojen sovellettavuutta muilla elämänaloilla. S2 Muotoilu

Tutustutaan tuotteen funktioon käsitteenä sekä tuotteen ominaisuuksiin, kuten toimivuuteen, ilmai-sevuuteen ja esteettisyyteen. Suunnitellaan tuote yhdessä ja pohditaan eri vaihtoehtojen toimivuutta. S3 Kokeilu Kannustetaan kokeilemaan omien kokemusten pohjalta sekä omia kokemuksia kasvattaen työvälineitä ja materiaaleja vapaasti, turvallisuusnäkökulmat huomioiden. Toimitaan ryhmässä tietoa jakaen ja yhdistellen.

S4 Dokumentointi ja arviointi

Tutustutaan erilaisiin menetelmiin havainnollistaa omia ideoita ja suunnitelmia.

Tehdään suunnittelu- ja työskentelyprosessista sekä tuotteesta raportti, joka sisältää kuvia, videota ja kir-jallisen selostuksen työskentelyvaiheista. Arvioidaan omaa oppimista.

Ymmärretään käsityön merkitys yksilön hyvinvoinnille.

Ymmärretään kokonaisen käsityöprosessin positiiviset vaikutukset yksilön kehitykselle: tuotteen ja pro-sessin suunnittelutaidot, valmistus- ja arviointitaidot, hienomotoriset taidot sekä niiden tarpeellisuus arki- ja työelämässä.

S5 Tekeminen

Tutustutaan käsityössä käytettävän materiaalin syntymiseen, jalostamiseen, käyttöön sekä kierrättämiseen ja käytöstä poistamiseen kiinnittäen huomiota ekologiseen, sosiaaliseen ja taloudelliseen kestävyyteen.

Perehdytään puun, muovien, metallien sekä teknisten tekstiilien ominaisuuksiin.

Harjoitellaan puun, metallien ja muovien muokkaamista leikkaavalla, lastuavalla ja muovaavalla menetelmällä sekä liittämistä hitsaamalla.

Perehdytään kankaiden (kudokset, neulokset, kuitukankaat) ja lankojen ominaisuuksiin. Tutustutaan synteettisten kuitujen valmistukseen ja ominaisuuksiin.

Harjoitellaan pukeutumiseen liittyvän tekstiilin (vaate tai asuste) valmistamista ompelemalla perehtyen ompelukoneisiin ja saumureihin sekä tekstiileihin liittyviin mittataulukoihin.

Harjoitellaan silmukkarakenteisen tekstiilin valmistamista langoista (neulominen, virkkaaminen, koukkuaminen tai näiden yhdistelmät ja/tai sovellukset) sekä perehdytään tekniikoihin liittyviin työvälineisiin.

Käytetään suunnitelman ohjaamana tarkoituksenmukaisia muita materiaaleja tuotteen valmistamisessa sekä perehdytään materiaalien ominaisuuksiin ja työstöön.

Tutustutaan elektroniikan komponentteihin, niiden symboleihin sekä toimintaan. Tutustutaan piirikaavioihin sekä sähkön ominaisuuksiin.

Tutustutaan kemikaaleissa oleviin merkintöihin sekä opiskellaan erilaisten käsityössä käytettävien kemikaalien (värjäys, pintakäsittely, piirilevyn valmistus, liimat, ohenteet) ominaisuuksia.

Tutustutaan tekstiilituotteen kaavan kuositteluun sekä kaavoituksen symboliikkaan.

Tutustutaan lankatöiden tekemiseen symbolien avulla.

Tutustutaann koneiden ja laitteiden toimintaan ja turvalliseen käyttämiseen sekä erilaisten kemikaalien ominaisuuksiin.

S6 Työturvallisuus

Tutustutaan työskentelymenetelmiin ja suunnitellaan työvaiheet omaan taitotasoon sopiviksi.

Opiskellaan varoitus-, kielto- ja ohjekyltteihin liittyviä sisältöjä.

S7 Yrittäjämäinen oppiminen

Tutustutaan lähialueen elinkeinoelämään ja ammatteihin.

Pohditaan yrittäjyyden periaatteita ja yritysten toimintaa kestävän elämäntavan näkökulmasta.

S8 Tiedostaminen ja osallistuminen

Oppilasta kannustetaan itsenäisesti tutustumaan erilaisiin käsityötaitoihin ja käsityön mahdollisuuksiin: käsityöblogit, sosiaalisen media, näyttely-, yritys- ja museovierailut, vierailevat taitajat koululla.

Vahvistetaan tietoista toimintaa ja osallistumisesta. Esitetään omia ja ryhmän käsityötaitoja näyttelyin tai sosiaalisen median avulla.

 

Käsityön oppimisympäristöihin ja työtapoihin liittyvät tavoitteet

 

Monipuoliset laitteet, koneet, työvälineet ja ympäristöt mahdollistavat monimateriaalisen käsityön oppimisen ja vastuullisen työskentelyasenteen omaksumisen. Arkielämää, luontoa, rakennettua ja esineympäristöä havainnoidaan ja hyödynnetään käsityön suunnittelussa ja valmistuksessa. Käsityössä hyödynnetään mobiililaitteita mahdollisuuksien mukaan ja harjaannutaan kolmiulotteisten piirrosten ja mallien tekemiseen. Opetuksessa käytetään teknisentyön ja tekstiilityön työtapoja. Toiminnallista oppimista tuetaan tutkivan oppimisen projekteilla yhteistyössä ulkopuolisten asiantuntijoiden ja eri tahojen kanssa oppiaineiden rajoja ylittäen. Käsityöhön tutustutaan museo- ja näyttely- ja yritysvierailuilla.

 

Ohjaus, eriyttäminen ja tuki käsityössä

Oppiaineen tavoitteiden kannalta keskeistä ohjauksen/tuen järjestämisessä on huomioida pedagogisesti erilaiset työ- ja vuorovaikutustavat, joilla tuetaan oppilaiden käsityötaitojen oppimista, suunnittelua ja yhteisöllistä työskentelyä. Yksilö-, ryhmä- ja yhteisöllisillä työtavoilla kannustetaan oppilaita osallisuuteen, aktiivisuuteen ja itseohjautuvuuteen. Opetuksessa huomioidaan oppilaiden erilaiset edellytykset ja tarpeet käsityön opiskeluun ja tehdään sen mukaisia eriytettyjä ratkaisuja esimerkiksi käytettävien oppimisympäristöjen, työvälineiden, työtapojen ja työtehtävien valinnassa.

 

Oppilaan oppimisen arviointi käsityössä

Oppimisen arviointi on oppilaita ohjaavaa ja kannustavaa. Arviointi perustuu kokonaiseen käsityön prosessiin, sen tavoitteisiin ja kriteereihin sekä opiskelun aikana tehtyyn jatkuvaan arviointiin ja dokumentointiin. Huolehditaan siitä, että oppilaat tietävät arvioinnin perusteet. Eri vaiheiden dokumentointi toimii arvioinnin välineenä. Oppilaat saavat monipuolista palautetta edistymisestään ja osaamisestaan. Arvioinnilla tuetaan laaja-alaisen käsityötaidon kehittymistä. Oppilaille annetaan erilaisia mahdollisuuksia osoittaa edistymistään ja kannustetaan omien vahvuuksien ylläpitämiseen sekä kehittymässä olevien taitojensa hallitsemiseen. Oppilaita ohjataan arvioimaan omaa oppimistaan ja tarjotaan erilaisia tapoja tehdä itse- ja vertaisarviointia. Palautteen anto on vuorovaikutteista, jolloin myös opettaja saa palautetta käyttämistään menetelmistä tai työtavoista.

Päättöarviointi sijoittuu siihen lukuvuoteen, jona oppiaineen opiskelu päättyy kaikille yhteisenä oppiaineena. Päättöarvioinnilla määritellään, miten oppilas on opiskelun päättyessä saavuttanut käsityön oppimäärän tavoitteet. Päättöarvosana muodostetaan suhteuttamalla oppilaan osaamisen taso käsityön valtakunnallisiin päättöarvioinnin kriteereihin. Osaaminen oppiaineessa kehittyy koko opiskelun ajan. Päättöarvosanan muodostamisessa otetaan huomioon kaikki valtakunnalliset päättöarvioinnin kriteerit riippumatta siitä, mille vuosiluokalle vastaava tavoite on asetettu paikallisessa opetussuunnitelmassa. Oppilas saa arvosanan kahdeksan (8), mikäli hän osoittaa keskimäärin kriteerien määrittämää osaamista. Arvosanan kahdeksan tason ylittäminen joidenkin tavoitteiden osalta voi kompensoida tasoa heikomman suoriutumisen joidenkin muiden tavoitteiden osalta. Numeroarvosana laaditaan yhdessä käsityön opetukseen osallistuneiden opettajien kesken.

 

Osaamisen arviointi

Käsityön arviointiperusteet 7. vuosiluokan päätteeksi hyvää osaamista kuvaavaa sanallista arviota / arvosanaa kahdeksan varten sekä kohtalaista osaamista kuvaavaa sanallista arviota / arvosanaa kuusi varten

Hyvä/arvosanan kahdeksan osaaminen:

• Oppilas suunnittelee yksin ja yhdessä tuotostaan, työskentelyään, osaa tehdä valintoja ja etsiä työhönsä omia ratkaisuja.
• Oppilas osaa asettaa työskentelylleen tavoitteita sekä työskentelee käsityöprosessin mukaisesti ja arvioi realistisesti oppimistaan käsityöprosessin aikana, yksin ja yhdessä.
• Oppilas tunnistaa materiaaleja ja menetelmiä ja pystyy valitsemaan niistä valmistettaviin tuotteisiin ja teoksiin sopivia. Oppilas tutkii työssään tarvittavaa tietoa ja pyrkii opettelemaan sen soveltamista.
• Oppilas etsii itsenäisesti työssään tarvittavaa tietoa ja opettelee soveltamaan sitä.
• Oppilas käyttää käsityön keskeisiä käsitteitä ja osaa esittää ideansa selkeästi sekä toteuttaa ne suunnitelmaan perusten ottaen huomioon esteettisyyden ja toimivuuden.
• Oppilas osaa arvioida työskentelyn vaaroja ja riskejä sekä toimia turvallisesti käsityöprosessissa.

 

 

Kohtalainen/arvosanan kuusi osaaminen:

• Oppilas osallistuu työnsä suunnitteluun tekemällä valintoja ja pohtimalla ratkaisuja.
• Oppilas osaa työskennellä käsityöprosessin mukaisesti ja arvioida oppimistaan.
• Oppilas osaa valita tarkoituksenmukaisia materiaaleja sekä tekniikoita ja työstömenetelmiä ja osaa käyttää niitä valmistaessaan suunnittelemiaan tuotteita/teoksia.
• Oppilas tuntee keskeisiä käsityön käsitteitä ja osaa esittää ideansa ymmärrettävästi sekä työskennellä niiden mukaisesti.
• Oppilas ymmärtää annetut turvallisuusohjeet ja toimii niiden mukaan.