LUKU 20
Luku 20: Näkökulmia tehtäviin ja kuviin
Perustehtävät
1. Mitä talouspolitiikka tarkoittaa, ja mihin sillä pyritään?
• Talouspolitiikalla tarkoittaa julkisen vallan toimia, joilla yritetään luoda hyvinvointia
kansalaisille. Tavoitteina ovat esimerkiksi talouskasvun jatkuminen sekä inflaation ja
työttömyyden torjunta.
2. Mitä talouspolitiikan keinoa käyttää maan hallitus, mitä keskuspankki?
Hallitus:
• finanssipolitiikan eri keinot: verotus, budjettipolitiikka, julkisten menojen sä ä tely,
tulonsiirrot ja yritystuet jne.
• aktiivinen työllisyyspolitiikka (esim. koulutus)
• tulopolitiikkaan vaikuttaminen (esim. kolmikantayhteistyö )
Keskuspankki:
• rahapolitiikka (ml. valuuttakurssipolitiikka)
• EKP pyrkii vaikuttamaan myö s jä senmaiden finanssipolitiikkaan esim. budjettien
ennakkotarkastuksella ja velan ottamista koskevilla rajoituksilla.
3. Määrittele käsite tulopolitiikka.
• Tulopolitiikka on palkkaneuvotteluihin liittyvä talouspolitiikan käsite; tulopolitiikkaa
tekevät työmarkkinajärjestöt ja hallitus, joka voi osallistua sopimukseen esimerkiksi
verotusta säätelemällä.
Syventävät tehtävät
4. Minkälaisia vaikeuksia liittyy seuraaviin finanssipolitiikan keinoihin säädellä
taloutta:
a) verotuksen kiristäminen
• Verojen kiristäminen on epä suosittu poliittinen pä ä tö s, joten sitä ei yleensä tehdä
noususuhdanteen aikana.
• Verotuksen muutosten vaikutuksia on vaikea ennakoida. Esimerkiksi verojen alentaminen
ei vä lttä mä ttä elvytä tehokkaasti, jos ihmiset tai yritykset sä ä stä vä t osan lisä tuloistaan.
• Verotuksen kohdentaminen on vaikea poliittinen ja talouspoliittinen kysymys. Missä
suhteessa ja kuinka paljon olisi jä rkevä verottaa esimerkiksi työ ntekoa, kuluttamista ja
pä ä omatuloja?
• Verotasossa tulee huomioida kansainvä linen tilanne. Verokilpailu vaikeuttaa verotuksen
kä yttö ä talouspolitiikan vä lineenä .
b) julkisten investointien lisääminen
• Julkisten investointien ajoitus oikeaan suhdannevaiheeseen on vaikeaa.
Noususuhdanteessa verotuloja riittää investointeihin enemmä n kuin laskusuhdanteessa.
• Investointipä ä tö kset ja niiden vaikutukset ovat hitaita. Niitä on vaikea kä yttä ä nopeana
täsmäläÄkkeenä laskusuhdanteeseen.
• Julkiset investoinnit saattavat kiihdyttä ä inflaatiota.
c) valtion velan lisääminen?
• Tilapä inen ja maltillinen velkaantuminen on hyvä ksyttä vä ä , mutta alijä ä mä iset budjetit
eivä t saisi olla normaali olotila.
• Velka ei sinä nsä ole ongelma, eikä valtion vä lttä mä ttä tarvitse olla velaton. Olennaista on
pitä ä velan suhde bruttokansantuotteeseen siedettä vä llä tasolla. Tässä on huomioitava
brutto- ja nettovelan erot.
• Velasta tä ytyy aina maksaa korkoa. Korkoihin menevä t rahat ovat pois jostain muusta, ja
jos velkaa on paljon, korkomenot voivat olla valtiontaloudelle suuri rasite.
• Nopea velkaantuminen voi heikentä ä valtion luottoluokitusta ja siten nostaa velan korkoa.
5. Rahapolitiikka on olennainen talouspolitiikan keino. Milloin keskuspankki käyttää kireää, milloin löysää rahapolitiikkaa?
• Noususuhdanteessa rahapolitiikka on kireä ä . Kulutuksen ja investointien kasvu halutaan
pitä ä maltillisena, ettei inflaatio kiihdy.
• Laskusuhdanteessa rahapolitiikka on lö ysä ä . Kulutusta ja investointeja tuetaan matalilla
koroilla, jotta kokonaiskysyntä kasvaisi.
6. Katso luvun 4 kansantalouden kiertokulkukaaviota. Miten elvyttävä finanssipolitiikka vaikuttaa kiertokulkuun?
• Verojen laskeminen lisä ä kulutussektorin ostovoimaa.
• Tulonsiirtojen lisä ä minen kasvattaa osaltaan ostovoimaa.
• Julkisten investointien lisä ä minen kasvattaa kokonaiskysyntä ä .
• Elvyttä vä t toimet lisä ä vä t hyö dykkeiden kysyntä ä . Tä mä lisä ä tuotantosektorin tuloja.
• Elvytys lisä ä julkisen sektorin saamia verotuloja.
• Elvytys voi olla myö s suoraa tukea yrityksille, esimerkiksi helpotuksia veroihin ja muihin
pakollisiin maksuihin.
7. Miksi palkkojen sopimista paikallisesti yritystasolla toisaalta puolustetaan,
toisaalta vastustetaan?
• Mielipide riippuu nä kö kulmasta. Yrittä jä t useimmiten kannattavat paikallista sopimista,
työ ntekijä t vastustavat sitä .
Argumentteja paikallisen sopimisen puolesta:
• Työ ehdot sopeutetaan yrityksen tilanteeseen ja maksukykyyn.
• Tä mä niin sanottu jousto voi vä hentä ä irtisanomisia ja lomauttamisia laskusuhdanteessa.
Palkat voisivat siis joustaa tarvittaessa alaspä in.
• Noususuhdanteessa palkat voisivat nousta nopeastikin, koska yrityksellä menee hyvin.
Argumentteja paikallista sopimista vastaan:
• Työ ntekijä t vastustavat usein paikallista sopimista, koska sen pelä tä ä n lisä ä vä n yritysten
valtaa ja heikentä vä n työ ntekijö iden asemaa.
• Ammattiliitot pelkä ä vä t joukkovoiman ja siten oman asemansa heikkenevä n. Ne ovat
esittä neet, että paikallista sopimista voisi lisätä, jos liitot saavat omat edustajansa yritysten
hallituksiin.
palkkakilpailua.
• Paikalliset sopimusneuvottelut saattaisivat lisä tä lakkojen ja työ taistelujen mä ä rä ä .
• Keskitetty ratkaisu on osapuolille helppo, koska neuvottelut hoidetaan isojen liittojen
kesken.
Aineistotehtävät
8. Lue uutinen, joka kertoo Suomen kilpailukyvystä.
a) Minkälainen on Suomen kilpailukyky verrattuna muihin maihin?
• Suomi pärjäsi hyvin tuottavuuslautakunnan tekemässä 20 maan vertailussa. Sijoitus oli
neljäs.
• Tutkimus tarkasteli maan kykyä luoda ja ylläpitää kilpailukykyä.
b) Mitkä asiat ovat Suomessa erityisen hyvin kilpailukyvyn näkökulmasta?
• Erityisen hyvin Suomi pärjäsi mm. julkisen hallinnon tehokkuudessa, infrastruktuurissa,
osaavan työvoiman saatavuudessa ja irtisanomiskuluissa.
c) Missä asioissa Suomella olisi raportin mukaan paljon parannettavaa?
• Suomen kilpailukykyä heikentävät mm. alhainen työvoima-aste (ilmeisesti työllisyysaste),
korkea pitkäaikais- ja nuorisotyöttömien osuus sekä joustamattomat palkkaus- ja
irtisanomiskäytännöt.