Jakso 5
Luku 16
Forum Yhteiskuntaoppi 2 Luku 16
Luku 16: Näkökulmia tehtäviin ja kuviin
Kuvatehtävä s. 126
Yritysten irtisanomiset nousevat usein uutisotsikoihin, mutta tuotannon
laajentaminen ja uusien työntekijöiden palkkaaminen eivät puhkaise yhtä helposti
uutiskynnystä. Mikä tätä ristiriitaa voisi selittää?
• Suuret irtisanomiset ovat viime vuosina koskeneet aloja, jotka ovat perinteisesti
työllistäneet paljon ihmisiä. Kun esimerkiksi paperi- ja elektroniikkateollisuuden
tuotantolaitoksia on suljettu, irtisanottavia on ollut satoja.
• Uudet työpaikat ovat syntyneet pk-sektorille. Useat yritykset ovat palkanneet muutamia tai
jopa kymmeniä uusia työntekijöitä. Kahden työntekijän palkkaaminen ei ole uutisen
arvoinen asia. Jos kuitenkin 5 000 pk-yritystä palkkaa vuodessa keskimäärin 2 uutta
työntekijää, on uusien työpaikkojen määrä 10 000.
Kuvatehtävä s. 127
Kotimaisten hyödykkeiden kuluttaminen tukee Suomen kansantaloutta. Selvitä,
mitä Hyvää Suomesta -merkki lupaa kuluttajalle.
• Elintarvike on valmistettu Suomessa suomalaisista raaka-aineista.
• Yhden ainesosan tuotteet, esim. maito ja vehnäjauho, ovat 100 % kotimaisia.
• Myös liha, kala ja kananmunat ovat aina täysin suomalaisia.
• Jos tuotteessa on useampia ainesosia, raaka-aineiden suomalaisuusasteen tulee olla
vähintään 75 %.
• Lopputuote on valmistettu ja pakattu Suomessa.
Perustehtävät
1. Mitä tarkoittaa taloussuhdanne?
• Taloussuhdanne tarkoittaa kokonaistuotannon kehityksessä tapahtuvaa vaihtelua. Yksi
taloussuhdanteen jakso pitää sisällään nousu- ja laskusuhdanteen.
2. Miksi talous ei kasva joka vuosi yhtä nopeasti?
• Talouskasvun vauhti vaihtelee, koska kokonaiskysyntä vaihtelee.
• Kokonaiskysyntään vaikuttavat mm. inflaatio, korkotaso, työttömyys ja viennin muutokset.
• Inflaatio vähentää ostovoimaa.
• Korkotason nousu vähentää velaksi kuluttamista ja laina-asiakkaiden ostovoimaa.
• Työttömyys heikentää kulutusmahdollisuuksia
• Viennin heikkeneminen heijastuu ulkomaankauppaa käyvien yrityksien kautta koko
yhteiskuntaan.
Syventävät tehtävät
3. Mainitse
a) kaksi noususuhdanteeseen liittyvää positiivista ja kaksi negatiivista asiaa
• Positiivisia asioita: Työttömyys on vähäistä, valtion verotulot kasvavat.
• Negatiivisia asioita: Korot nousevat, inflaatio kiihtyy.
b) kaksi laskusuhdanteeseen liittyvää positiivista ja negatiivista asiaa.
• Positiivisia asioita: Korot laskevat, inflaatio pysyy matalana.
• Negatiivisia asioita: Työttömyys lisääntyy, valtion verotulot pienenevät.
4. Esseetehtävä: Pohdi, millä eri tavoilla taloussuhdanteet leviävät maasta toiseen.
• Ulkomaankauppa: etenkin Suomen kaltaisten pienten maiden talous on riippuvainen
viennistä. Maailman suhdanteet heijastuvat öljyn ja muiden tärkeiden raaka-aineiden
hintoihin.
• Turismivirrat eri maiden välillä kasvavat ja vähenevät kansainvälisten taloussuhdanteiden
myötä.
• Rahoitusmarkkinat: kansainväliset pääomaliikkeet vaikuttavat kansantalouksiin; pankitkin
ovat kansainvälisiä ja tekevät sijoituksia moniin maihin.
• Yleinen mielipide/asenne tulevaisuuteen: epävarmuus jossain maassa tai jollain
talousalueella (esim. USA) voi levitä muihin maihin ja vaikuttaa kuluttajiin ja sijoittajiin,
vaikka heidän maansa talous olisi hyvässä kunnossa.
Aineistotehtävät
5. Tutki matkailu- ja ravintolan etujärjestö MaRan suhdannekatsausta kesältä
2020.
a) Miten eri tavoin koronakriisi koetteli matkailu- ja ravintolapalveluita tarjoavia yrityksiä?
• Kaikki alat olivat menettäneet suuren osan liikevaihdostaan, festivaaliala kaikista eniten.
• Kaikki alat olivat joutuneet lomauttamaan työntekijöitään, moni yritys oli lomauttanut
kaikki työntekijänsä.
• Joidenkin alojen yritykset pelkäsivät konkurssia. Eniten konkurssia pelkäsivät keilahalli- ja
huvipuistoyrittäjät.
b) Pohdi, miksi festivaalialalla oli pienin konkurssiuhka, vaikka se oli menettänyt
liikevaihdostaan eniten.
• Festivaalialan kiinteät kulut ovat pienemmät kuin esim. keilahallien tai huvipuistojen: jos
festivaaleja ei pidetä, järjestäjien ei täydy esim. maksaa artistien suuria keikkapalkkioita.
Lisäksi kaikki työntekijät olivat lomautettuina festivaalialalla. Festivaalijärjestäjien
sopimuksissa on ilmeisesti ollut selkeät purkuehdot peruuntumistapauksissa, joten
järjestäjille ei ole tullut ylimääräisiä kustannuksia.
c) Etsi MaRan uusin suhdannekatsaus. Miten tilanne on muuttunut koronakriisin jälkeen?
• Opiskelijan oma vastaus.
Luku 16: Näkökulmia tehtäviin ja kuviin
Kuvatehtävä s. 126
Yritysten irtisanomiset nousevat usein uutisotsikoihin, mutta tuotannon
laajentaminen ja uusien työntekijöiden palkkaaminen eivät puhkaise yhtä helposti
uutiskynnystä. Mikä tätä ristiriitaa voisi selittää?
• Suuret irtisanomiset ovat viime vuosina koskeneet aloja, jotka ovat perinteisesti
työllistäneet paljon ihmisiä. Kun esimerkiksi paperi- ja elektroniikkateollisuuden
tuotantolaitoksia on suljettu, irtisanottavia on ollut satoja.
• Uudet työpaikat ovat syntyneet pk-sektorille. Useat yritykset ovat palkanneet muutamia tai
jopa kymmeniä uusia työntekijöitä. Kahden työntekijän palkkaaminen ei ole uutisen
arvoinen asia. Jos kuitenkin 5 000 pk-yritystä palkkaa vuodessa keskimäärin 2 uutta
työntekijää, on uusien työpaikkojen määrä 10 000.
Kuvatehtävä s. 127
Kotimaisten hyödykkeiden kuluttaminen tukee Suomen kansantaloutta. Selvitä,
mitä Hyvää Suomesta -merkki lupaa kuluttajalle.
• Elintarvike on valmistettu Suomessa suomalaisista raaka-aineista.
• Yhden ainesosan tuotteet, esim. maito ja vehnäjauho, ovat 100 % kotimaisia.
• Myös liha, kala ja kananmunat ovat aina täysin suomalaisia.
• Jos tuotteessa on useampia ainesosia, raaka-aineiden suomalaisuusasteen tulee olla
vähintään 75 %.
• Lopputuote on valmistettu ja pakattu Suomessa.
Perustehtävät
1. Mitä tarkoittaa taloussuhdanne?
• Taloussuhdanne tarkoittaa kokonaistuotannon kehityksessä tapahtuvaa vaihtelua. Yksi
taloussuhdanteen jakso pitää sisällään nousu- ja laskusuhdanteen.
2. Miksi talous ei kasva joka vuosi yhtä nopeasti?
• Talouskasvun vauhti vaihtelee, koska kokonaiskysyntä vaihtelee.
• Kokonaiskysyntään vaikuttavat mm. inflaatio, korkotaso, työttömyys ja viennin muutokset.
• Inflaatio vähentää ostovoimaa.
• Korkotason nousu vähentää velaksi kuluttamista ja laina-asiakkaiden ostovoimaa.
• Työttömyys heikentää kulutusmahdollisuuksia
• Viennin heikkeneminen heijastuu ulkomaankauppaa käyvien yrityksien kautta koko
yhteiskuntaan.
3. Mainitse
a) kaksi noususuhdanteeseen liittyvää positiivista ja kaksi negatiivista asiaa
• Positiivisia asioita: Työttömyys on vähäistä, valtion verotulot kasvavat.
• Negatiivisia asioita: Korot nousevat, inflaatio kiihtyy.
b) kaksi laskusuhdanteeseen liittyvää positiivista ja negatiivista asiaa.
• Positiivisia asioita: Korot laskevat, inflaatio pysyy matalana.
• Negatiivisia asioita: Työttömyys lisääntyy, valtion verotulot pienenevät.
4. Esseetehtävä: Pohdi, millä eri tavoilla taloussuhdanteet leviävät maasta toiseen.
• Ulkomaankauppa: etenkin Suomen kaltaisten pienten maiden talous on riippuvainen
viennistä. Maailman suhdanteet heijastuvat öljyn ja muiden tärkeiden raaka-aineiden
hintoihin.
• Turismivirrat eri maiden välillä kasvavat ja vähenevät kansainvälisten taloussuhdanteiden
myötä.
• Rahoitusmarkkinat: kansainväliset pääomaliikkeet vaikuttavat kansantalouksiin; pankitkin
ovat kansainvälisiä ja tekevät sijoituksia moniin maihin.
• Yleinen mielipide/asenne tulevaisuuteen: epävarmuus jossain maassa tai jollain
talousalueella (esim. USA) voi levitä muihin maihin ja vaikuttaa kuluttajiin ja sijoittajiin,
vaikka heidän maansa talous olisi hyvässä kunnossa.
Aineistotehtävät
5. Tutki matkailu- ja ravintolan etujärjestö MaRan suhdannekatsausta kesältä
2020.
a) Miten eri tavoin koronakriisi koetteli matkailu- ja ravintolapalveluita tarjoavia yrityksiä?
• Kaikki alat olivat menettäneet suuren osan liikevaihdostaan, festivaaliala kaikista eniten.
• Kaikki alat olivat joutuneet lomauttamaan työntekijöitään, moni yritys oli lomauttanut
kaikki työntekijänsä.
• Joidenkin alojen yritykset pelkäsivät konkurssia. Eniten konkurssia pelkäsivät keilahalli- ja
huvipuistoyrittäjät.
b) Pohdi, miksi festivaalialalla oli pienin konkurssiuhka, vaikka se oli menettänyt
liikevaihdostaan eniten.
• Festivaalialan kiinteät kulut ovat pienemmät kuin esim. keilahallien tai huvipuistojen: jos
festivaaleja ei pidetä, järjestäjien ei täydy esim. maksaa artistien suuria keikkapalkkioita.
Lisäksi kaikki työntekijät olivat lomautettuina festivaalialalla. Festivaalijärjestäjien
sopimuksissa on ilmeisesti ollut selkeät purkuehdot peruuntumistapauksissa, joten
järjestäjille ei ole tullut ylimääräisiä kustannuksia.
c) Etsi MaRan uusin suhdannekatsaus. Miten tilanne on muuttunut koronakriisin jälkeen?
• Opiskelijan oma vastaus.
Luku 17
Forum Yhteiskuntaoppi 2 Luku 17
Luku 17: Näkökulmia tehtäviin ja kuviin
Perustehtävät
1. Mikä on kuluttajahintaindeksi?
• Kuluttajahintaindeksi on Tilastokeskuksen säännöllisesti julkaisema indeksi, joka mittaa
yleistä hintatasoa.
2. Mitkä ovat kaksi yleisintä syytä sille, että yritykset nostavat hyödykkeiden
hintoja?
• Kysyntä on kasvanut.
• Tuotantokustannukset ovat nousseet.
3. Mistä syystä yleinen hintataso saattaa joskus laskea?
• Kysyntä laskee niin paljon, että yrittäjien on pakko tiputtaa hintojaan. Taustalla voi olla
esim. talouskriisi tai se, että ihmiset odottavat hintojen laskevan ja lykkäävät siksi
kuluttamista.
Syventävät tehtävät
4. Tee käsitekartta inflaation vaikutuksista talouteen ja yhteiskuntaan.
Näkökulmia:
Talous:
• Korkea inflaatio
o heikentää ostovoimaa ja vähentää kysyntää
o hidastaa talouskasvua
o nostaa korkotasoa
o heikentää vientiyritysten hintakilpailukykyä
o lisää epävarmuutta; taloutta on vaikea suunnitella
o saattaa hyödyttää velkaa ottaneita (riippuu koron kehittymisestä)
o haittaa tallettajia (käyttötilit nollakorkoisia).
• Maltillinen inflaatio
o ylläpitää kuluttamista
o ylläpitää talouskasvua
o lisää varmuutta tulevasta: taloutta on melko helppo suunnitella
o suojelee deflaatiolta.
• Esim. EKP:n inflaatiotavoite noin 2 %.
Yhteiskunta:
• Inflaatio lisää tuloeroja.
o Palkat nousevat usein hintojen noustessa.
o Tulonsiirrot eivät välttämättä nouse, vaikka hinnat nousevat, tai ne nousevat viiveellä.
• Korkea inflaatio lisää levottomuutta, jos esim. ruoan hinta nousee.
5. Ota kantaa väitteeseen: Deflaatio on inflaatiota pahempi talouden ongelma.
• Väite on totta, etenkin jos vertaa keskenään deflaatiota ja maltillista inflaatiota.
• Deflaatio vähentää kysyntää ja aiheuttaa samankaltaisia ongelmia kuin inflaatio
(työttömyys ym.), mutta vaikutukset saattavat tulla nopeammin ja olla vakavampia.
• Ihmiset lakkaavat kuluttamasta ja jäävät odottamaan hintojen laskemista.
• Kokonaiskysyntää vähenee nopeasti, jolloin yritykset saattavat joutua suuriin vaikeuksiin.
• Hiipunut kysyntä voi johtaa yritysten konkursseihin, työttömyyden kasvuun ja verotulojen
laskuun.
• Koko kansantalous seisahtuu.
6. Katso luvun 4 kansantalouden kiertokulkukaaviota. Miten inflaatio tai deflaatio
vaikuttavat kiertokulkuun?
Inflaatiolla voi olla esimerkiksi seuraavanlaisia vaikutuksia:
• Kulutussektorin kuluttaminen vähenee, joten kokonaiskysyntä pienenee.
• Viennistä saatavat tulot vähenevät.
• Tuotantosektorin voitot pienenevät.
• Palkankorotusvaatimukset kasvavat. Jos inflaatio hidastaa talouskasvua, julkisen sektorin
saamat verotulot vähenevät. Toisaalta inflaatio voi tilapäisesti lisätä hintoihin sidotun
arvonlisäveron tuottoa.
• Tuontituotteista tulee suhteellisesti edullisempia kuin ennen.
Aineistotehtävät
7. Lue Ylen uutinen Argentiinan inflaatiosta.
a) Miksi hintojen nousu on Argentiinassa jatkuva ongelma?
• Valtiontalous on rakenteellisesti alijäämäinen, joten julkisella sektorilla on paljon velkaa.
• Keskuspankki yrittää lievittää ongelmaa laskemalla liikkeelle rahaa, mikä nostaa hintoja.
• Tilanne on ollut tällainen jo vuosikymmeniä. Argentiinalaisille korkea inflaatio on normaali
talouden ilmiö.
b) Miten se on vaikeuttanut ihmisten elämää?
• Ihmisten on vaikea pysyä perillä oikeasta hintatasosta. Yritykset yrittävät käyttää tätä
hyväkseen pyytämällä hyödykkeistä korkeita hintoja.
• Hintojen jatkuva nousu aiheuttaa epävarmuutta.
• Ulkomaiset yritykset eivät investoi Argentiinaan, koska tulevaisuuden hintataso on niin
epävarma.
• Palkat nousevat, mutta usein viiveellä.
c) Miten ihmiset yrittävät suojautua hintojen nousulta?
• Keskiluokka joutuu suunnittelemaan rahankäyttönsä tarkasti.
• Säästäväisyys, tarjoukset, suurien erien ostaminen kerralla ja osamaksukauppa ovat
arkipäivän keinoja selviytyä.
• Ne, jotka pystyvät, säästävät rahaa dollareissa.
• Keskuspankki on rajoittanut dollareiden vaihtoa, jotta valuutta ei pakenisi maasta. Tämän
vuoksi dollarikaupalle on syntynyt pimeät markkinat.
• Köyhyys on lisääntynyt. Tuhannet ihmiset ovat hakeneet oleskelulupaa vauraammasta
Uruguaysta
Luku 17: Näkökulmia tehtäviin ja kuviin
Perustehtävät
1. Mikä on kuluttajahintaindeksi?
• Kuluttajahintaindeksi on Tilastokeskuksen säännöllisesti julkaisema indeksi, joka mittaa
yleistä hintatasoa.
2. Mitkä ovat kaksi yleisintä syytä sille, että yritykset nostavat hyödykkeiden
hintoja?
• Kysyntä on kasvanut.
• Tuotantokustannukset ovat nousseet.
3. Mistä syystä yleinen hintataso saattaa joskus laskea?
• Kysyntä laskee niin paljon, että yrittäjien on pakko tiputtaa hintojaan. Taustalla voi olla
esim. talouskriisi tai se, että ihmiset odottavat hintojen laskevan ja lykkäävät siksi
kuluttamista.
Syventävät tehtävät
4. Tee käsitekartta inflaation vaikutuksista talouteen ja yhteiskuntaan.
Näkökulmia:
Talous:
• Korkea inflaatio
o heikentää ostovoimaa ja vähentää kysyntää
o hidastaa talouskasvua
o nostaa korkotasoa
o heikentää vientiyritysten hintakilpailukykyä
o lisää epävarmuutta; taloutta on vaikea suunnitella
o saattaa hyödyttää velkaa ottaneita (riippuu koron kehittymisestä)
o haittaa tallettajia (käyttötilit nollakorkoisia).
• Maltillinen inflaatio
o ylläpitää kuluttamista
o ylläpitää talouskasvua
o lisää varmuutta tulevasta: taloutta on melko helppo suunnitella
o suojelee deflaatiolta.
• Esim. EKP:n inflaatiotavoite noin 2 %.
Yhteiskunta:
• Inflaatio lisää tuloeroja.
o Palkat nousevat usein hintojen noustessa.
o Tulonsiirrot eivät välttämättä nouse, vaikka hinnat nousevat, tai ne nousevat viiveellä.
• Korkea inflaatio lisää levottomuutta, jos esim. ruoan hinta nousee.
• Väite on totta, etenkin jos vertaa keskenään deflaatiota ja maltillista inflaatiota.
• Deflaatio vähentää kysyntää ja aiheuttaa samankaltaisia ongelmia kuin inflaatio
(työttömyys ym.), mutta vaikutukset saattavat tulla nopeammin ja olla vakavampia.
• Ihmiset lakkaavat kuluttamasta ja jäävät odottamaan hintojen laskemista.
• Kokonaiskysyntää vähenee nopeasti, jolloin yritykset saattavat joutua suuriin vaikeuksiin.
• Hiipunut kysyntä voi johtaa yritysten konkursseihin, työttömyyden kasvuun ja verotulojen
laskuun.
• Koko kansantalous seisahtuu.
6. Katso luvun 4 kansantalouden kiertokulkukaaviota. Miten inflaatio tai deflaatio
vaikuttavat kiertokulkuun?
Inflaatiolla voi olla esimerkiksi seuraavanlaisia vaikutuksia:
• Kulutussektorin kuluttaminen vähenee, joten kokonaiskysyntä pienenee.
• Viennistä saatavat tulot vähenevät.
• Tuotantosektorin voitot pienenevät.
• Palkankorotusvaatimukset kasvavat. Jos inflaatio hidastaa talouskasvua, julkisen sektorin
saamat verotulot vähenevät. Toisaalta inflaatio voi tilapäisesti lisätä hintoihin sidotun
arvonlisäveron tuottoa.
• Tuontituotteista tulee suhteellisesti edullisempia kuin ennen.
Aineistotehtävät
7. Lue Ylen uutinen Argentiinan inflaatiosta.
a) Miksi hintojen nousu on Argentiinassa jatkuva ongelma?
• Valtiontalous on rakenteellisesti alijäämäinen, joten julkisella sektorilla on paljon velkaa.
• Keskuspankki yrittää lievittää ongelmaa laskemalla liikkeelle rahaa, mikä nostaa hintoja.
• Tilanne on ollut tällainen jo vuosikymmeniä. Argentiinalaisille korkea inflaatio on normaali
talouden ilmiö.
b) Miten se on vaikeuttanut ihmisten elämää?
• Ihmisten on vaikea pysyä perillä oikeasta hintatasosta. Yritykset yrittävät käyttää tätä
hyväkseen pyytämällä hyödykkeistä korkeita hintoja.
• Hintojen jatkuva nousu aiheuttaa epävarmuutta.
• Ulkomaiset yritykset eivät investoi Argentiinaan, koska tulevaisuuden hintataso on niin
epävarma.
• Palkat nousevat, mutta usein viiveellä.
c) Miten ihmiset yrittävät suojautua hintojen nousulta?
• Keskiluokka joutuu suunnittelemaan rahankäyttönsä tarkasti.
• Säästäväisyys, tarjoukset, suurien erien ostaminen kerralla ja osamaksukauppa ovat
arkipäivän keinoja selviytyä.
• Ne, jotka pystyvät, säästävät rahaa dollareissa.
• Keskuspankki on rajoittanut dollareiden vaihtoa, jotta valuutta ei pakenisi maasta. Tämän
vuoksi dollarikaupalle on syntynyt pimeät markkinat.
• Köyhyys on lisääntynyt. Tuhannet ihmiset ovat hakeneet oleskelulupaa vauraammasta
Uruguaysta
LUKU 18
Luku 18: Näkökulmia tehtäviin ja kuviin
Perustehtävät
1. Mitä eroa on käsitteillä työttömyysaste ja työllisyysaste?
• Työttömyysaste mittaa työttömien osuutta työikäisestä väestöstä. Työttömäksi lasketaan
aktiivisesti töitä hakevat työikäiset ihmiset.
• Työikäisenä pidetään 15–74-vuotiaita ihmisiä, mutta työllisyysaste mittaa työtä tekevien
osuutta 15–64-vuotiaasta väestöstä (Tilastokeskuksen määritelmä). 65-vuotiaana
eläkkeelle jääneet eivät siis heikennä työllisyysastetta, mutta moni jää eläkkeelle jo
aikaisemmin. Eläkeläisten voidaan katsoa heikentävän työllisyysastetta.
2. Mitä haittaa työttömyydestä on
a) työttömälle itselleen
• Käytettävissä olevat tulot pienenevät.
• kuluttamisen mahdollisuudet heikentyvät.
• Työpaikan sosiaalinen hyöty jää pois.
• Syrjäytymisen vaara kasvaa (erityisesti pitkäaikais- ja nuorisotyöttömyys).
• Ammattitaidon ylläpito on hankalaa, ja itsetunto voi heikentyä.
b) julkiselle sektorille?
• Valtio ja kunta menettävät ansiotuloon perustuvia veroja.
• Kulutuksesta saatavat verotuotot pienenevät.
• Yhteisöveron määrä pienenee.
• Työttömyys kasvattaa tulonsiirtoja.
• Työttömyys merkitsee, etteivät kaikki kansantalouden tuotannontekijät ole
tehokkaimmassa mahdollisessa käytössä. Tämä näkyy tuotantomahdollisuuksien käyrässä.
3. Miksi työvoimapula saattaa olla tulevaisuudessa ongelma?
• Työikäisen väestön määrä laskee, koska he edustavat pienempiä ikäluokkia kuin pian sotien
jälkeen syntyneet suuret ikäluokat. Automatisointi saattaa kuitenkin korvata osan
työpaikoista, joten työvoimapulaa on vaikea ennustaa.
• Työvoimapulan vuoksi kokonaistarjonta ei ole niin suuri kuin se voisi olla kysynnän
perusteella.
• Työvoimapula nostaa luultavasti ainakin joidenkin alojen palkkoja, mikä saattaa nostaa
hintoja.
• Palveluiden järjestäminen ei onnistu, jos ei ole työvoimaa (lääkärit, siivoojat yms.).
• Yritykset saattavat siirtää tuotantoaan maihin, joissa on tarjolla riittävästi työvoimaa.
Syventävät tehtävät
4. Perustele väite: Täystyöllisyys ei ole kansantaloudelle hyvä asia.
• Kun työttömyysaste laskee lähelle nollaa, alkaa ilmetä työvoimapulaa. Se nostaa palkkoja ja
voi johtaa inflaation kiihtymiseen.
• Ns. luonnollinen työttömyysaste kuvaa sitä, että pieni työttömyysaste suojaa
työvoimapulalta.
5. Tee käsitekartta työttömyyden eri syistä.
Näkökulmia:
• suhdannetyöttömyys
o laskusuhdanteen ongelma
• rakennetyöttömyys
o rakenteelliset muutokset, esim. globalisaatio, automatisointi
• kausityöttömyys
o esim. matkailualan ongelma
• kitkatyöttömyys
o työpaikan vaihtajat, juuri valmistuneet
• piilotyöttömyys
o laskusuhdanteen ilmiö, määrä vain arvio
• muita käsitteitä
o kohtaanto-ongelma
o pitkäaikaistyöttömyys
o nuorisotyöttömyys
6. Mitä teet, jos jäät työttömäksi? Laadi itsellesi kolmen kohdan
toimintasuunnitelma.
• Pidä kiinni päivärytmistä.
• Tee itseäsi kiinnostavia asioita. Pidä osaamistasi yllä ja hanki lisätaitoja.
• Etsi työtä sinnikkäästi ja myös muualta kuin työvoimatoimiston ilmoituksista. Ole
aloitteellinen. Luota itseesi ja siihen, että löydät vielä töitä.
7. Katso luvun 4 kansantalouden kiertokulkukaaviota. Mitä tapahtuu
kiertokulussa, jos suuri määrä ihmisiä jää työttömäksi?
Laajalla työttömyysaallolla voi olla esimerkiksi seuraavanlaisia vaikutuksia:
• Kulutussektorin kuluttaminen vähenee, joten kokonaiskysyntä pienenee.
• Tuotantosektorin voitot pienenevät.
• Julkisen sektorin saamat verotulot vähenevät.
• Kotitalouksien saamat tulonsiirrot kasvavat.
Aineistotehtävät
8. Lue STTK:n yhteiskuntavaikuttamisen päällikön blogikommentti kohtaanto-
ongelmasta.
a) Mitä syitä kohtaanto-ongelmaan tekstistä löydät?
• Avoimien työsuhteiden laatu: erilaiset pätkätyöt, osa-aikatyö, määräaikaiset työsuhteet ja
vuokratyö eivät kiinnosta työnhakijoita samalla tavalla kuin pitkäkestoiset avoimena olevat
työsuhteet. Arvioiden mukaan jopa puolet avoimina olevista työpaikoista ovat sellaisia,
että ne eivät kiinnosta hakijoita.
• Työnantajalla voi olla liian suuret odotukset työntekijän osaamisesta. Suuri osa hakijoista
on esim. osatyökykyisiä, mutta työpaikkailmoituksissa on suuria vaatimuksia mm. hakijan
koulutuksesta, työkokemuksesta ja kielitaidosta.
b) Mitä kirjoittaja ehdottaa tilanteen korjaamiseksi?
• Kirjoittajan mielestä avoimena olevien työpaikkojen laatua tulisi tarkastella nykyistä
enemmän osana kohtaanto-ongelman ratkaisemista. Syy työpaikan hakematta jättämiseen
ei siis välttämättä ole hakijassa, vaan työpaikassa.
• Työnantajat voisivat laskea rimaa ja vaatia työnhakijoilta vähemmän valmista osaamista.
Tämän sijaan työnantajat voisivat kouluttaa työntekijöitään ja tukea heidän
kehittymistänsä.
c) Pohdi, näkyykö tekstissä se, että STTK on työntekijöiden etujärjestö.
• Kirjoittajan voi tulkita tarkastelevan asioita nimenomaan työntekijöiden näkökulmasta. Hän
korostaa, että kohtaanto-ongelma ei välttämättä johdu työntekijöistä, ja kääntää katseensa
työnantajiin. Kirjoituksen sävy on kuitenkin rakentava, ja kirjoittajalla on ehdotuksia
tilanteen korjaamise
Perustehtävät
1. Mitä eroa on käsitteillä työttömyysaste ja työllisyysaste?
• Työttömyysaste mittaa työttömien osuutta työikäisestä väestöstä. Työttömäksi lasketaan
aktiivisesti töitä hakevat työikäiset ihmiset.
• Työikäisenä pidetään 15–74-vuotiaita ihmisiä, mutta työllisyysaste mittaa työtä tekevien
osuutta 15–64-vuotiaasta väestöstä (Tilastokeskuksen määritelmä). 65-vuotiaana
eläkkeelle jääneet eivät siis heikennä työllisyysastetta, mutta moni jää eläkkeelle jo
aikaisemmin. Eläkeläisten voidaan katsoa heikentävän työllisyysastetta.
2. Mitä haittaa työttömyydestä on
a) työttömälle itselleen
• Käytettävissä olevat tulot pienenevät.
• kuluttamisen mahdollisuudet heikentyvät.
• Työpaikan sosiaalinen hyöty jää pois.
• Syrjäytymisen vaara kasvaa (erityisesti pitkäaikais- ja nuorisotyöttömyys).
• Ammattitaidon ylläpito on hankalaa, ja itsetunto voi heikentyä.
b) julkiselle sektorille?
• Valtio ja kunta menettävät ansiotuloon perustuvia veroja.
• Kulutuksesta saatavat verotuotot pienenevät.
• Yhteisöveron määrä pienenee.
• Työttömyys kasvattaa tulonsiirtoja.
• Työttömyys merkitsee, etteivät kaikki kansantalouden tuotannontekijät ole
tehokkaimmassa mahdollisessa käytössä. Tämä näkyy tuotantomahdollisuuksien käyrässä.
3. Miksi työvoimapula saattaa olla tulevaisuudessa ongelma?
• Työikäisen väestön määrä laskee, koska he edustavat pienempiä ikäluokkia kuin pian sotien
jälkeen syntyneet suuret ikäluokat. Automatisointi saattaa kuitenkin korvata osan
työpaikoista, joten työvoimapulaa on vaikea ennustaa.
• Työvoimapulan vuoksi kokonaistarjonta ei ole niin suuri kuin se voisi olla kysynnän
perusteella.
• Työvoimapula nostaa luultavasti ainakin joidenkin alojen palkkoja, mikä saattaa nostaa
hintoja.
• Palveluiden järjestäminen ei onnistu, jos ei ole työvoimaa (lääkärit, siivoojat yms.).
• Yritykset saattavat siirtää tuotantoaan maihin, joissa on tarjolla riittävästi työvoimaa.
4. Perustele väite: Täystyöllisyys ei ole kansantaloudelle hyvä asia.
• Kun työttömyysaste laskee lähelle nollaa, alkaa ilmetä työvoimapulaa. Se nostaa palkkoja ja
voi johtaa inflaation kiihtymiseen.
• Ns. luonnollinen työttömyysaste kuvaa sitä, että pieni työttömyysaste suojaa
työvoimapulalta.
5. Tee käsitekartta työttömyyden eri syistä.
Näkökulmia:
• suhdannetyöttömyys
o laskusuhdanteen ongelma
• rakennetyöttömyys
o rakenteelliset muutokset, esim. globalisaatio, automatisointi
• kausityöttömyys
o esim. matkailualan ongelma
• kitkatyöttömyys
o työpaikan vaihtajat, juuri valmistuneet
• piilotyöttömyys
o laskusuhdanteen ilmiö, määrä vain arvio
• muita käsitteitä
o kohtaanto-ongelma
o pitkäaikaistyöttömyys
o nuorisotyöttömyys
6. Mitä teet, jos jäät työttömäksi? Laadi itsellesi kolmen kohdan
toimintasuunnitelma.
• Pidä kiinni päivärytmistä.
• Tee itseäsi kiinnostavia asioita. Pidä osaamistasi yllä ja hanki lisätaitoja.
• Etsi työtä sinnikkäästi ja myös muualta kuin työvoimatoimiston ilmoituksista. Ole
aloitteellinen. Luota itseesi ja siihen, että löydät vielä töitä.
7. Katso luvun 4 kansantalouden kiertokulkukaaviota. Mitä tapahtuu
kiertokulussa, jos suuri määrä ihmisiä jää työttömäksi?
Laajalla työttömyysaallolla voi olla esimerkiksi seuraavanlaisia vaikutuksia:
• Kulutussektorin kuluttaminen vähenee, joten kokonaiskysyntä pienenee.
• Tuotantosektorin voitot pienenevät.
• Julkisen sektorin saamat verotulot vähenevät.
• Kotitalouksien saamat tulonsiirrot kasvavat.
8. Lue STTK:n yhteiskuntavaikuttamisen päällikön blogikommentti kohtaanto-
ongelmasta.
a) Mitä syitä kohtaanto-ongelmaan tekstistä löydät?
• Avoimien työsuhteiden laatu: erilaiset pätkätyöt, osa-aikatyö, määräaikaiset työsuhteet ja
vuokratyö eivät kiinnosta työnhakijoita samalla tavalla kuin pitkäkestoiset avoimena olevat
työsuhteet. Arvioiden mukaan jopa puolet avoimina olevista työpaikoista ovat sellaisia,
että ne eivät kiinnosta hakijoita.
• Työnantajalla voi olla liian suuret odotukset työntekijän osaamisesta. Suuri osa hakijoista
on esim. osatyökykyisiä, mutta työpaikkailmoituksissa on suuria vaatimuksia mm. hakijan
koulutuksesta, työkokemuksesta ja kielitaidosta.
b) Mitä kirjoittaja ehdottaa tilanteen korjaamiseksi?
• Kirjoittajan mielestä avoimena olevien työpaikkojen laatua tulisi tarkastella nykyistä
enemmän osana kohtaanto-ongelman ratkaisemista. Syy työpaikan hakematta jättämiseen
ei siis välttämättä ole hakijassa, vaan työpaikassa.
• Työnantajat voisivat laskea rimaa ja vaatia työnhakijoilta vähemmän valmista osaamista.
Tämän sijaan työnantajat voisivat kouluttaa työntekijöitään ja tukea heidän
kehittymistänsä.
c) Pohdi, näkyykö tekstissä se, että STTK on työntekijöiden etujärjestö.
• Kirjoittajan voi tulkita tarkastelevan asioita nimenomaan työntekijöiden näkökulmasta. Hän
korostaa, että kohtaanto-ongelma ei välttämättä johdu työntekijöistä, ja kääntää katseensa
työnantajiin. Kirjoituksen sävy on kuitenkin rakentava, ja kirjoittajalla on ehdotuksia
tilanteen korjaamise
LUKU 19
Forum Yhteiskuntaoppi 2 Luku 19
Luku 19: Näkökulmia tehtäviin ja kuviin
Kuvatehtävä s. 142
• Pilakuvan otsikko ”A perfect storm” (”Täydellinen myrsky”) viittaa finanssikriisiin 2008.
• Pilakuvan keskiössä on myrskyn silmässä pieni talo, jonka katossa lukee ”Housing market”.
Talolla viitataan asuntomarkkinoihin.
• Pilakuvan oikeassa laidassa pientä taloa on lähestymässä tornado, jossa lukee ”Subprime
loans” (”Subprime-lainat”).
• Pilakuvan vasemmassa laidassa pientä taloa on lähestymässä oikea hyökyaalto, jossa
lukee ”Foreclosures” (”Ulosotot”).
• Asuntomarkkinat ovat hyökyaallon ja tornadon välissä pienellä sortumaisillaan olevalla
saarella. Asuntomarkkinoita symboloiva talo on suljettu, ja sen ikkunat on naulattu kiinni.
Talo on romahtamassa; kattotiiliä on jo lähtenyt irti tornadon vaikutuksesta.
• Pilakuva kertoo, kuinka asuntomarkkinat romahtivat subprime-lainojen vuoksi. Subprime-
lainoja ottaneet ihmiset jäivät asuntojen hintojen laskiessa velkaloukkuun, joka johti
ulosottoon.
Perustehtävät
1. Mitä taloudessa tarkoitetaan asuntokuplalla ja osakekuplalla?
• Asuntokuplassa hinnat ovat nousseet korkeammiksi kuin mihin ihmisillä todellisuudessa on
varaa. Esimerkiksi asuntolainat ovat suurempia kuin ihmisten todellinen maksukyky.
• Osakekuplassa osakkeiden hinnat ovat kohonneet epärealistisen korkeiksi suhteessa
yritysten menestykseen ja tulevaisuuden odotuksiin.
2. Miksi talouskuplien puhkeamisesta syntyy usein rahoitusmarkkinakriisi?
• Kuplat syntyvät velkarahalla, jota pankit myöntävät. Kuplan puhkeaminen aiheuttaa
työttömyyttä ja konkursseja, jotka taas aiheuttavat asiakkaille vaikeuksia selvitä
lainoistaan. Tämä johtaa pankkien luottotappioihin.
• Luottotappiot ja lisääntyvä epävarmuus voivat vaikeuttaa pankkien rahoituksen saantia,
kuten nähtiin finanssikriisin seurauksena vuonna 2008.
3. Miksi monet euromaat velkaantuivat paljon 2000-luvun alussa?
• Eurojärjestelmä luotiin 2000-luvun vaihteessa. Sen ansiosta Euroopan korot lähtivät
laskusuuntaan. Kreikka sai 2000-luvun alussa monien muiden euromaiden joukossa lainoja
paljon matalammalla korolla kuin aikaisempina vuosina. Kyseiset maat käyttivät uutta
tilannetta hyväkseen.
• Lainarahaa virtasi markkinoille erityisesti Saksasta, jolla oli voimakkaasti ylijäämäinen
vaihtotase. Tämän vuoksi myös Saksaa pidetään yhtenä syyllisenä velkakriisiin.
• Halvalla rahalla rakennettiin niin julkista kuin yksityistä taloutta. Niin kauan kuin elettiin
nousukauden vuosia, ylivelkaantuminen ei haitannut, mutta finanssikriisi (2008) puhkaisi
velalle rakennettujen talouksien kuplat, pahiten Kreikassa mutta myös esimerkiksi
Irlannissa, Italiassa, Portugalissa ja Espanjassa paljastui talouden pahoja ongelmia
Syventävät tehtävät
4. Tee käsitekartta vuoden 2008 finanssikriisin syistä ja torjumiskeinoista.
Syitä:
• Yhdysvaltain hallitus velvoitti kaksi isoa sijoituspankkia myöntämään asuntolainoja
vähävaraisille ja vähemmistöihin kuuluville amerikkalaisille.
• Yhdysvaltalaiset pankit myönsivät holtittomasti lainoja ihmisille, joilla ei ollut realistisia
mahdollisuuksia maksaa niitä takaisin.
• Pankkien johtajat ja muut rahamaailman asiantuntijat, jotka hyötyivät riskipitoisten
lainojen myymisestä henkilökohtaisesti, eivät piitanneet niiden myymisen seurauksista.
• Yhdysvaltain pankkivalvontaviranomaiset olivat höllentäneet pankkien valvontaa.
Sijoituksia luokittelevat kansainväliset yritykset olivat huolimattomia, eivätkä ne nähneet
sijoituksiin sisältyviä riskejä.
• Globalisaatio oli mahdollistanut pääoman vapaan ja valvomattoman liikkumisen.
• Kapitalismissa pyritään loputtomaan voitontavoitteluun.
• Yhdysvalloissa 1980-luvulta lähtien voimistunut uusliberalistisessa ajattelutavassa korostuu
markkinoiden mahdollisimman suuri toimintavapaus. Valtion sääntely nähdään huonona
asiana.
• Vähävaraiset ja vähemmistöihin kuuluvat amerikkalaiset käyttivät heille tarjoutuvaa
tilannetta hyväkseen ja ottivat edullisia lainoja.
• Sijoittajat eivät pitäneet huolta siitä, mihin oikeastaan rahojaan pistivät, kunhan vain saivat
riittävät tuotot.
Torjumiskeinoja:
• Keskuspankit laskivat nopeasti korkotasoa.
• Valtiot myönsivät pankeille tukipaketteja.
• Valtiot takasivat tallettajien säästöt, jotta he eivät rientäisi nostamaan niitä pankeista.
5. Ota kantaa väitteeseen: Euromaiden velkakriisi oli velkaantuneiden maiden oma syy.
Puolesta:
• Hallitukset päättävät budjetista, velan lisäämisen vaihtoehtoina on menojen leikkaaminen
tai verojen korotukset.
• Populistiset puolueet lupasivat äänestäjille kaikenlaista, minkä seurauksena julkista
sektoria kasvatettiin velkarahalla.
• Se, että lainarahan korko laski 2000-luvun alussa, ei ollut hyvä syy elää noususuhdanteen
aikana yli varojen.
Vastaan:
• Euroalueen syntymisen vuoksi moni maa sai lainaa halvemmalla kuin aikaisemmin.
Nousukauden vuoksi velkaantuminen vaikutti olevan hallussa.
• Esimerkiksi Saksan ja Ranskan pankit sekä muut sijoittajatahot lainasivat rahojaan voittojen
toivossa, mutta myös velan antajalla tulisi olla vastuu, ettei velan määrä kasva
kohtuuttomaksi.
• Velkakriisin aiheutti finanssikriisi, eikä sitä osannut ennustaa kukaan.
Luku 19: Näkökulmia tehtäviin ja kuviin
Kuvatehtävä s. 142
• Pilakuvan otsikko ”A perfect storm” (”Täydellinen myrsky”) viittaa finanssikriisiin 2008.
• Pilakuvan keskiössä on myrskyn silmässä pieni talo, jonka katossa lukee ”Housing market”.
Talolla viitataan asuntomarkkinoihin.
• Pilakuvan oikeassa laidassa pientä taloa on lähestymässä tornado, jossa lukee ”Subprime
loans” (”Subprime-lainat”).
• Pilakuvan vasemmassa laidassa pientä taloa on lähestymässä oikea hyökyaalto, jossa
lukee ”Foreclosures” (”Ulosotot”).
• Asuntomarkkinat ovat hyökyaallon ja tornadon välissä pienellä sortumaisillaan olevalla
saarella. Asuntomarkkinoita symboloiva talo on suljettu, ja sen ikkunat on naulattu kiinni.
Talo on romahtamassa; kattotiiliä on jo lähtenyt irti tornadon vaikutuksesta.
• Pilakuva kertoo, kuinka asuntomarkkinat romahtivat subprime-lainojen vuoksi. Subprime-
lainoja ottaneet ihmiset jäivät asuntojen hintojen laskiessa velkaloukkuun, joka johti
ulosottoon.
Perustehtävät
1. Mitä taloudessa tarkoitetaan asuntokuplalla ja osakekuplalla?
• Asuntokuplassa hinnat ovat nousseet korkeammiksi kuin mihin ihmisillä todellisuudessa on
varaa. Esimerkiksi asuntolainat ovat suurempia kuin ihmisten todellinen maksukyky.
• Osakekuplassa osakkeiden hinnat ovat kohonneet epärealistisen korkeiksi suhteessa
yritysten menestykseen ja tulevaisuuden odotuksiin.
2. Miksi talouskuplien puhkeamisesta syntyy usein rahoitusmarkkinakriisi?
• Kuplat syntyvät velkarahalla, jota pankit myöntävät. Kuplan puhkeaminen aiheuttaa
työttömyyttä ja konkursseja, jotka taas aiheuttavat asiakkaille vaikeuksia selvitä
lainoistaan. Tämä johtaa pankkien luottotappioihin.
• Luottotappiot ja lisääntyvä epävarmuus voivat vaikeuttaa pankkien rahoituksen saantia,
kuten nähtiin finanssikriisin seurauksena vuonna 2008.
3. Miksi monet euromaat velkaantuivat paljon 2000-luvun alussa?
• Eurojärjestelmä luotiin 2000-luvun vaihteessa. Sen ansiosta Euroopan korot lähtivät
laskusuuntaan. Kreikka sai 2000-luvun alussa monien muiden euromaiden joukossa lainoja
paljon matalammalla korolla kuin aikaisempina vuosina. Kyseiset maat käyttivät uutta
tilannetta hyväkseen.
• Lainarahaa virtasi markkinoille erityisesti Saksasta, jolla oli voimakkaasti ylijäämäinen
vaihtotase. Tämän vuoksi myös Saksaa pidetään yhtenä syyllisenä velkakriisiin.
• Halvalla rahalla rakennettiin niin julkista kuin yksityistä taloutta. Niin kauan kuin elettiin
nousukauden vuosia, ylivelkaantuminen ei haitannut, mutta finanssikriisi (2008) puhkaisi
velalle rakennettujen talouksien kuplat, pahiten Kreikassa mutta myös esimerkiksi
Irlannissa, Italiassa, Portugalissa ja Espanjassa paljastui talouden pahoja ongelmia
Syventävät tehtävät
4. Tee käsitekartta vuoden 2008 finanssikriisin syistä ja torjumiskeinoista.
Syitä:
• Yhdysvaltain hallitus velvoitti kaksi isoa sijoituspankkia myöntämään asuntolainoja
vähävaraisille ja vähemmistöihin kuuluville amerikkalaisille.
• Yhdysvaltalaiset pankit myönsivät holtittomasti lainoja ihmisille, joilla ei ollut realistisia
mahdollisuuksia maksaa niitä takaisin.
• Pankkien johtajat ja muut rahamaailman asiantuntijat, jotka hyötyivät riskipitoisten
lainojen myymisestä henkilökohtaisesti, eivät piitanneet niiden myymisen seurauksista.
• Yhdysvaltain pankkivalvontaviranomaiset olivat höllentäneet pankkien valvontaa.
Sijoituksia luokittelevat kansainväliset yritykset olivat huolimattomia, eivätkä ne nähneet
sijoituksiin sisältyviä riskejä.
• Globalisaatio oli mahdollistanut pääoman vapaan ja valvomattoman liikkumisen.
• Kapitalismissa pyritään loputtomaan voitontavoitteluun.
• Yhdysvalloissa 1980-luvulta lähtien voimistunut uusliberalistisessa ajattelutavassa korostuu
markkinoiden mahdollisimman suuri toimintavapaus. Valtion sääntely nähdään huonona
asiana.
• Vähävaraiset ja vähemmistöihin kuuluvat amerikkalaiset käyttivät heille tarjoutuvaa
tilannetta hyväkseen ja ottivat edullisia lainoja.
• Sijoittajat eivät pitäneet huolta siitä, mihin oikeastaan rahojaan pistivät, kunhan vain saivat
riittävät tuotot.
Torjumiskeinoja:
• Keskuspankit laskivat nopeasti korkotasoa.
• Valtiot myönsivät pankeille tukipaketteja.
• Valtiot takasivat tallettajien säästöt, jotta he eivät rientäisi nostamaan niitä pankeista.
5. Ota kantaa väitteeseen: Euromaiden velkakriisi oli velkaantuneiden maiden oma syy.
Puolesta:
• Hallitukset päättävät budjetista, velan lisäämisen vaihtoehtoina on menojen leikkaaminen
tai verojen korotukset.
• Populistiset puolueet lupasivat äänestäjille kaikenlaista, minkä seurauksena julkista
sektoria kasvatettiin velkarahalla.
• Se, että lainarahan korko laski 2000-luvun alussa, ei ollut hyvä syy elää noususuhdanteen
aikana yli varojen.
Vastaan:
• Euroalueen syntymisen vuoksi moni maa sai lainaa halvemmalla kuin aikaisemmin.
Nousukauden vuoksi velkaantuminen vaikutti olevan hallussa.
• Esimerkiksi Saksan ja Ranskan pankit sekä muut sijoittajatahot lainasivat rahojaan voittojen
toivossa, mutta myös velan antajalla tulisi olla vastuu, ettei velan määrä kasva
kohtuuttomaksi.
• Velkakriisin aiheutti finanssikriisi, eikä sitä osannut ennustaa kukaan.
uudet velkakriisit.
• hätärahoitus
• velkojen leikkaaminen
• velkamaiden ohjaaminen kohti terveempää taloudenpitoa (leikkaukset, veromuutokset,
korruption kitkeminen jne.)
• six pack -uudistus
o Julkisten menojen kasvu on sidottu talouden kasvuun.
• EKP on pitänyt ohjauskorot matalina.
• määrällinen elvytys
o EKP on ostanut velkakirjoja ja lisännyt näin rahaa markkinoille.
• Euroopan vakausmekanismi (EVM) takaa ongelmamaiden lainoja tai lainaa niille rahaa.
• pankkiunioni
o Euromaiden pankkeja valvotaan mm. stressitesteillä.
• investointiohjelma talouskasvun tukemiseksi
• elvytysrahasto koronan aiheuttamien ongelmien lieventämiseen ja tulevaisuuden
talouskasvun turvaamiseen
7.
a) Miten koronakriisi vaikutti Suomen kansantalouteen?
• Rajojen valvomisesta huolimatta ulkomaankauppaa ei rajoitettu, joten vientiä sai harjoittaa
normaalisti vuonna 2020. Kysynnän hiipuminen laski kuitenkin vientiä yli 10 % vuoteen
2019 verrattuna. Esimerkiksi turisteista riippuvainen matkailuala kärsi paljon.
• Kotimainen kysyntä supistui, koska etenkin palveluiden kuluttaminen vähentyi. Esimerkiksi
ravintola-ala menetti paljon tuloja.
• Palvelualalla alkoivat lomautukset ja irtisanomiset.
• Valtion tulot vähenivät ja menot kasvoivat, joten se otti lähes 20 miljardia euroa uutta
velkaa vuonna 2020.
• Kuntien taloudet eivät kärsineet, koska valtio jakoi niille avokätisesti avustuksia. Niiden
tulot saattoivat jopa nousta avustusten vuoksi.
• Koronakriisi oli talouden ulkopuolinen yllättävä tilanne, joten sen vaikutukset saattoivat
jäädä ohimeneviksi. Toisaalta saattaa olla, että esim. ihmisten kulutustottumukset mm.
matkustamisen suhteen muuttuivat pysyvämminkin.
b) Millä keinoilla kriisin vaikutuksia yritettiin lievittää?
• yritysten tukeminen avustuksilla ja lainoilla
• kuntien tukeminen valtionosuuksilla
• valtion velanotto
• EU:n elvytysrahasto
Aineistotehtävät
8. Katso A-studion 10 minuutin video finanssikriisin tapahtumista ja vaikutuksista.
Nosta esiin kolme merkittävää uutta asiaa, jotka videon perusteella opit. Perustele
valintasi.
Näkökulmia:
• Videolta käy ilmi, kuinka lähellä totaalinen rahoitusjärjestelmän romahdus oli.
• Video tuo esiin, kuinka rahoituslaitokset ovat riippuvaisia toistensa luotoista.
• Se tuo esiin myös, miten pankit pelastettiin veronmaksajien rahoilla.
• USA:n keskuspankki tuki eurooppalaisia pankkeja salaisilla operaatioilla. Ne olivat
vaikeuksissa, koska dollareista oli suuri pula.
• Video tuo esiin finanssikriisin ja populismin nousun välisen yhteyden. Esimerkiksi Trumpin
kannatuksen voidaan katsoa alkaneen finanssikriisin seurauksena
LUKU 20
Luku 20: Näkökulmia tehtäviin ja kuviin
Perustehtävät
1. Mitä talouspolitiikka tarkoittaa, ja mihin sillä pyritään?
• Talouspolitiikalla tarkoittaa julkisen vallan toimia, joilla yritetään luoda hyvinvointia
kansalaisille. Tavoitteina ovat esimerkiksi talouskasvun jatkuminen sekä inflaation ja
työttömyyden torjunta.
2. Mitä talouspolitiikan keinoa käyttää maan hallitus, mitä keskuspankki?
Hallitus:
• finanssipolitiikan eri keinot: verotus, budjettipolitiikka, julkisten menojen sä ä tely,
tulonsiirrot ja yritystuet jne.
• aktiivinen työllisyyspolitiikka (esim. koulutus)
• tulopolitiikkaan vaikuttaminen (esim. kolmikantayhteistyö )
Keskuspankki:
• rahapolitiikka (ml. valuuttakurssipolitiikka)
• EKP pyrkii vaikuttamaan myö s jä senmaiden finanssipolitiikkaan esim. budjettien
ennakkotarkastuksella ja velan ottamista koskevilla rajoituksilla.
3. Määrittele käsite tulopolitiikka.
• Tulopolitiikka on palkkaneuvotteluihin liittyvä talouspolitiikan käsite; tulopolitiikkaa
tekevät työmarkkinajärjestöt ja hallitus, joka voi osallistua sopimukseen esimerkiksi
verotusta säätelemällä.
Syventävät tehtävät
4. Minkälaisia vaikeuksia liittyy seuraaviin finanssipolitiikan keinoihin säädellä
taloutta:
a) verotuksen kiristäminen
• Verojen kiristäminen on epä suosittu poliittinen pä ä tö s, joten sitä ei yleensä tehdä
noususuhdanteen aikana.
• Verotuksen muutosten vaikutuksia on vaikea ennakoida. Esimerkiksi verojen alentaminen
ei vä lttä mä ttä elvytä tehokkaasti, jos ihmiset tai yritykset sä ä stä vä t osan lisä tuloistaan.
• Verotuksen kohdentaminen on vaikea poliittinen ja talouspoliittinen kysymys. Missä
suhteessa ja kuinka paljon olisi jä rkevä verottaa esimerkiksi työ ntekoa, kuluttamista ja
pä ä omatuloja?
• Verotasossa tulee huomioida kansainvä linen tilanne. Verokilpailu vaikeuttaa verotuksen
kä yttö ä talouspolitiikan vä lineenä .
b) julkisten investointien lisääminen
• Julkisten investointien ajoitus oikeaan suhdannevaiheeseen on vaikeaa.
Noususuhdanteessa verotuloja riittää investointeihin enemmä n kuin laskusuhdanteessa.
• Investointipä ä tö kset ja niiden vaikutukset ovat hitaita. Niitä on vaikea kä yttä ä nopeana
täsmäläÄkkeenä laskusuhdanteeseen.
• Julkiset investoinnit saattavat kiihdyttä ä inflaatiota.
c) valtion velan lisääminen?
• Tilapä inen ja maltillinen velkaantuminen on hyvä ksyttä vä ä , mutta alijä ä mä iset budjetit
eivä t saisi olla normaali olotila.
• Velka ei sinä nsä ole ongelma, eikä valtion vä lttä mä ttä tarvitse olla velaton. Olennaista on
pitä ä velan suhde bruttokansantuotteeseen siedettä vä llä tasolla. Tässä on huomioitava
brutto- ja nettovelan erot.
• Velasta tä ytyy aina maksaa korkoa. Korkoihin menevä t rahat ovat pois jostain muusta, ja
jos velkaa on paljon, korkomenot voivat olla valtiontaloudelle suuri rasite.
• Nopea velkaantuminen voi heikentä ä valtion luottoluokitusta ja siten nostaa velan korkoa.
5. Rahapolitiikka on olennainen talouspolitiikan keino. Milloin keskuspankki käyttää kireää, milloin löysää rahapolitiikkaa?
• Noususuhdanteessa rahapolitiikka on kireä ä . Kulutuksen ja investointien kasvu halutaan
pitä ä maltillisena, ettei inflaatio kiihdy.
• Laskusuhdanteessa rahapolitiikka on lö ysä ä . Kulutusta ja investointeja tuetaan matalilla
koroilla, jotta kokonaiskysyntä kasvaisi.
6. Katso luvun 4 kansantalouden kiertokulkukaaviota. Miten elvyttävä finanssipolitiikka vaikuttaa kiertokulkuun?
• Verojen laskeminen lisä ä kulutussektorin ostovoimaa.
• Tulonsiirtojen lisä ä minen kasvattaa osaltaan ostovoimaa.
• Julkisten investointien lisä ä minen kasvattaa kokonaiskysyntä ä .
• Elvyttä vä t toimet lisä ä vä t hyö dykkeiden kysyntä ä . Tä mä lisä ä tuotantosektorin tuloja.
• Elvytys lisä ä julkisen sektorin saamia verotuloja.
• Elvytys voi olla myö s suoraa tukea yrityksille, esimerkiksi helpotuksia veroihin ja muihin
pakollisiin maksuihin.
7. Miksi palkkojen sopimista paikallisesti yritystasolla toisaalta puolustetaan,
toisaalta vastustetaan?
• Mielipide riippuu nä kö kulmasta. Yrittä jä t useimmiten kannattavat paikallista sopimista,
työ ntekijä t vastustavat sitä .
Argumentteja paikallisen sopimisen puolesta:
• Työ ehdot sopeutetaan yrityksen tilanteeseen ja maksukykyyn.
• Tä mä niin sanottu jousto voi vä hentä ä irtisanomisia ja lomauttamisia laskusuhdanteessa.
Palkat voisivat siis joustaa tarvittaessa alaspä in.
• Noususuhdanteessa palkat voisivat nousta nopeastikin, koska yrityksellä menee hyvin.
Argumentteja paikallista sopimista vastaan:
• Työ ntekijä t vastustavat usein paikallista sopimista, koska sen pelä tä ä n lisä ä vä n yritysten
valtaa ja heikentä vä n työ ntekijö iden asemaa.
• Ammattiliitot pelkä ä vä t joukkovoiman ja siten oman asemansa heikkenevä n. Ne ovat
esittä neet, että paikallista sopimista voisi lisätä, jos liitot saavat omat edustajansa yritysten
hallituksiin.
palkkakilpailua.
• Paikalliset sopimusneuvottelut saattaisivat lisä tä lakkojen ja työ taistelujen mä ä rä ä .
• Keskitetty ratkaisu on osapuolille helppo, koska neuvottelut hoidetaan isojen liittojen
kesken.
Aineistotehtävät
8. Lue uutinen, joka kertoo Suomen kilpailukyvystä.
a) Minkälainen on Suomen kilpailukyky verrattuna muihin maihin?
• Suomi pärjäsi hyvin tuottavuuslautakunnan tekemässä 20 maan vertailussa. Sijoitus oli
neljäs.
• Tutkimus tarkasteli maan kykyä luoda ja ylläpitää kilpailukykyä.
b) Mitkä asiat ovat Suomessa erityisen hyvin kilpailukyvyn näkökulmasta?
• Erityisen hyvin Suomi pärjäsi mm. julkisen hallinnon tehokkuudessa, infrastruktuurissa,
osaavan työvoiman saatavuudessa ja irtisanomiskuluissa.
c) Missä asioissa Suomella olisi raportin mukaan paljon parannettavaa?
• Suomen kilpailukykyä heikentävät mm. alhainen työvoima-aste (ilmeisesti työllisyysaste),
korkea pitkäaikais- ja nuorisotyöttömien osuus sekä joustamattomat palkkaus- ja
irtisanomiskäytännöt.