Jakso 1
LUKU 1
Kuvatehtävä s. 11
Minkälaisilla hyödykkeillä pyramidissa mainittuja tarpeita tyydytetään?
Esimerkkejä:
• yksilön ja lajin hengissä säilyminen: ruoka ja juoma, lämpimät vaatteet, asunto ja lääkkeet
• turvallisuus: murtohälytin, auton turvavyö ja turvatyyny; joissakin tapauksissa myös aseet,
kyynelkaasu ja happinaamari
• sosiaalisuus: elokuvissa käynti, jääkiekko-ottelu ja some
• arvostetuksi tuleminen: kunniamerkki, opiskelu, mitali, auto, vaatetus ja käsilaukku
• itsensä toteuttaminen: vuorikiipeilyvälineet, maalausvälineet ja lenkkitossut
Kuvatehtävä s. 15
Mikä kolmesta tuotannontekijästä robotti on?
• Robotti on pääomaa, tarkemmin reaalipääomaa.
• Se on tavallaan myös työvoimaa, sillä se korvaa ihmisen työntekijänä.
Perustehtävät
1. Mitä eroa on fyysisillä ja yhteiskunnallisilla tarpeilla?
• Fyysiset tarpeet, kuten ravinto, ovat välttämättömiä hengissä säilymisen kannalta.
• Yhteiskunnalliset tarpeet tyydyttävät käsityksiämme hyvästä elämästä.
• Esimerkiksi syöminen hienossa ravintolassa ei ole hengissä säilymisen kannalta
välttämätöntä, mutta laadukkaan ruoan syömistä hyvässä seurassa arvostetaan.
• Nimensä mukaisesti yhteiskunnalliset tarpeet riippuvat siitä, minkälaisessa yhteiskunnassa
ihminen elää ja millaiset hänen tavoitteensa ovat.
2. Mitä aineettomia hyödykkeitä olet käyttänyt viimeisen vuorokauden aikana?
Esimerkkejä: liikennepalvelut, netti, televisio-ohjelmat, oppitunnit, musiikki, pelit
Syventävät tehtävät
3. Pohdi väitettä: Niukkuus on taloudelle hyvä asia.
• Niukkuus pakottaa tekemään valintoja siitä, mitä tuotetaan. Siten ainakin osa turhista ja
hyödyttömistä tavaroista ja palveluista karsiutuu pois.
• Niukkuus säästää ympäristöä. Tuotannon kasvu lisää energian kulutusta, ympäristön
saastumista ja ilmaston lämpenemistä.
• Niukkuus pakottaa erikoistumaan.
• Niukkuus rajoittaa elintason kasvua, joka voi olla kestävän talouden kannalta hyvä asia.
4. Pohdi, mitä valtion olisi kenties järkevä tehdä, mikäli sillä on paljon
a) työvoimaa ja raaka-aineita, mutta ei pääomaa
• Houkutella ulkomaisia yrityksiä perustamaan maahan tuotantolaitoksia. Houkutuksena
voisi olla esimerkiksi alhainen veroaste.
• Pyrkiä hankkimaan edullista rahoitusta omien tuotantolaitosten perustamiseen.
b) raaka-aineita ja pääomaa, mutta ei työvoimaa
• Houkutella maahanmuuttajia lupaamalla heille töitä ja perustoimeentuloa.
• Tukea lapsiperheitä, jotta syntyvyys nousisi.
• Pyrkiä lyhentämään opiskeluaikoja, jotta ihmiset siirtyvät nopeammin työelämään.
• Pyrkiä pidentämään työssäoloaikaa esimerkiksi eläkeikää nostamalla.
c) pääomaa ja työvoimaa, mutta ei raaka-aineita.
• Ostaa raaka-aineita ulkomailta ja jalostaa niistä laadukkaita ja kalliita hyödykkeitä.
• Tehdä pitkäkestoisia sopimuksia raaka-aineita toimittavien maiden kanssa, jotta
raaka-aineita voidaan hankkia edullisesti.
• Erikoistua aloille, jotka eivät ole raaka-ainevaltaisia.
5. Laadi viiden kohdan toimintaohjeet siihen, miten vältät ylivelkaantumisen.
• Säästä, ennen kuin teet isoja ostoksia.
• Vältä osamaksuja ja kulutusluottoja.
• Seuraa talouttasi.
• Älä ota pikavippejä.
• Hae apua, jos sinulla on ongelmia rahankäytön kanssa.
Aineistotehtät
6. Tarkastele suomalaisten maksuhäiriömerkintöjä.
a) Tee kuviosta kolme mielestäsi merkittävintä huomiota.
• Maksuhäiriöitä on eniten nuorilla aikuisilla (35–39-vuotiailla).
• Maksuhäiriöt vähentyvät, mitä vanhempiin ikäluokkiin mennään.
• Naisilla on vähemmän maksuhäiriöitä kuin miehillä.
b) Pohdi, mitkä asiat selittävät maksuhäiriömerkintöjen jakautumista eri ikäluokkien ja
sukupuolien välillä.
• Miesten maksuhäiriöitä voivat selittää perinteet: nuoret miehet hankkivat auton, juhlivat
enemmän ja ovat heikompia kurinalaisessa taloudenpidossa.
• Alle 20-vuotiaiden maksuhäiriöiden vähäinen määrä selittyy sillä, että he ovat juuri tulleet
täysi-ikäisiksi. He eivät siis ole ehtineet vielä velkaantua. Lisäksi palkki kattaa vain
ikävuodet 18–19.
• Ikäluokassa 20–24 maksuhäiriöitä voi selittää poismuutto kotoa ja opiskelun aloittaminen.
Tässä elämänvaiheessa on paljon menoja ja vähän tuloja.
• Ikäluokissa 25–49 maksuhäiriöitä voi selittää perheen perustamiseen liittyvät kustannukset
ja esimerkiksi asunnon hankkiminen.
• Ikäluokissa 60–64 ja siitä eteenpäin maksuhäiriöt vähenevät, koska useat isot hankinnat on
jo tehty ja talous on vakiintunut
LUKU 2
Kuvatehtävä s. 21
Pohdi metsäkoneen ja kahden miehen sahan tuottavuuden eroa.
• Kahden miehen saha vaatii kahden miehen työpanoksen.
• Metsäkonetta käyttää vain yksi kuljettaja, mutta se tekee työn huomattavasti sahaa
tehokkaammin ja korvaa monen työntekijän panoksen.
• Metsäkone vaatii suuremman perusinvestoinnin, mutta samalla rahalla ostettu työvoima ja
sahat eivät olisi yhtä tuottavia.
Perustehtävät
1. Mitä talouskasvu tarkoittaa?
• Talouskasvu tarkoittaa sitä, että tavaroita ja palveluita tuotetaan enemmän kuin
aikaisemmin.
2. Mitä hyötyä talouskasvusta on
a) kotitalouksille
• Talouskasvu nostaa yleensä ihmisten elintasoa. Heillä on siis enemmän rahaa käytössä
esimerkiksi hyödykkeisiin.
• Ihmisten elinolot paranevat, ja he elävät pidempään ja terveempinä.
b) yrityksille
• Yrityksen tuotteet menevät paremmin kaupaksi, ja yrityksiin tulee enemmän rahaa.
• Yritykset voivat työllistää uusia työntekijöitä.
• Kertyneitä voittoja voidaan jakaa omistajille.
c) julkiselle sektorille?
• Hyvä työllisyystilanne, lisääntynyt kulutus sekä yritysten ja sijoittajien kasvavat voitot
lisäävät verotuloja.
• Talouskasvun ansiosta julkisen talouden menot on helpompi pitää kurissa, koska
esimerkiksi työttömyyskorvauksiin kuluu vähemmän rahaa.
3. Mitä tarkoittaa tuottavuus?
• Tuotos-panossuhde kasvaa, eli tuotannossa saadaan enemmän tuloksia aikaan vähemmällä
panostuksella.
Syventävät tehtävät
4. Miten eri tavoin työn tuottavuutta voisi kansantaloudessa parantaa?
• Työn tuottavuutta voidaan parantaa innovaatioiden ja investointien avulla.
• Koulutustason yleinen nousu voi parantaa työntekijöiden osaamista.
• Työn uudelleenorganisointi ja työntekijöiden koulutus parantaa usein yrityksen
tuottavuutta.
• Työolojen parantaminen voi motivoida työntekijöitä ja sitä kautta parantaa työn
tuottavuutta. Esimerkiksi johtamiskulttuuri, palkkaus ja muut työhyvinvointiin liittyvät asiat
vaikuttavat myös tuottavuuteen.
• Yritysten keskinäinen kilpailu voi lisätä tuottavuutta.
5. Pohdi, miksi investoinnit ovat tärkeitä talouskasvun aikaansaamiseksi.
• Jos esimerkiksi investoidaan uuteen tehtaaseen, sen rakentamiseen tarvitaan usein
alihankkijoiden tuotteita ja työpanosta, jolloin talouteen tulee uutta rahaa.
• Investoinnit lisäävät uskoa talouteen ja innostavat myös muita yrityksiä tekemään
investointeja.
• Usein investointeja edeltää laajat tutkimustyöt, jotka jo sinänsä taloutta.
• Uuteen teknologiaan investoiminen tehostaa yleensä tuottavuutta ja kasvattaa taloutta.
6. Tutki kuviota: yksityisten tuotannollisten investointien osuus bkt:sta.
a) Mitä tarkoittavat kuvion käsitteet investointi ja bkt?
• Investointi tarkoittaa sijoitusta, jolla pyritään parantamaan tuotantoa. Investointia voi olla
esimerkiksi uusien tuotantovälineiden hankkiminen.
• Bkt eli bruttokansantuote on kansantaloudessa (yleensä vuoden aikana) tuotettujen
hyödykkeiden kokonaismäärä rahamääräisesti laskettuna. Sen kehitystä pidetään
tärkeimpänä talouden kasvua kuvaavana indikaattorina. Bkt/asukas kuvaa kansantalouden
keskimääräistä elintasoa.
b) Miten investoinnit ovat kehittyneet kuvion mukaan?
• Investoinneissa on ollut nousua vuodesta 2005 vuoteen 2008. Vuoden 2008 jälkeen ne
ovat laskeneet kaikilla alueilla.
• Maakohtaiset muutokset ovat suuria.
• Saksan investoinnit seuraavat melko tarkasti euroalueen investointien kehitystä. Tämä
kertoo Saksan voimakkaasta taloudesta.
• Kuviossa näkyy hyvin finanssikriisin vaikutus investointeihin. Yleinen epävarmuus
maailmantaloudessa vähensi niitä kaikkialla.
c) Mikä vaikutus investointien laskulla on talouteen?
• Investointien lasku heikentää taloutta. Vaikutus on suuri, koska jokaisella investoinnilla on
kerrannaisvaikutuksia. Esimerkiksi uuden tehtaan rakentaminen työllistää ihmisiä, ja
talouden eri sektorit saavat investoinneista tilauksia.
• Investoinnit ovat tärkeitä talouden jatkuvuudelle. Investointeja tarvitaan pitämään
esimerkiksi nykyinen tuotantokoneisto käynnissä ja kunnossa
Pohdi metsäkoneen ja kahden miehen sahan tuottavuuden eroa.
• Kahden miehen saha vaatii kahden miehen työpanoksen.
• Metsäkonetta käyttää vain yksi kuljettaja, mutta se tekee työn huomattavasti sahaa
tehokkaammin ja korvaa monen työntekijän panoksen.
• Metsäkone vaatii suuremman perusinvestoinnin, mutta samalla rahalla ostettu työvoima ja
sahat eivät olisi yhtä tuottavia.
Perustehtävät
1. Mitä talouskasvu tarkoittaa?
• Talouskasvu tarkoittaa sitä, että tavaroita ja palveluita tuotetaan enemmän kuin
aikaisemmin.
2. Mitä hyötyä talouskasvusta on
a) kotitalouksille
• Talouskasvu nostaa yleensä ihmisten elintasoa. Heillä on siis enemmän rahaa käytössä
esimerkiksi hyödykkeisiin.
• Ihmisten elinolot paranevat, ja he elävät pidempään ja terveempinä.
b) yrityksille
• Yrityksen tuotteet menevät paremmin kaupaksi, ja yrityksiin tulee enemmän rahaa.
• Yritykset voivat työllistää uusia työntekijöitä.
• Kertyneitä voittoja voidaan jakaa omistajille.
c) julkiselle sektorille?
• Hyvä työllisyystilanne, lisääntynyt kulutus sekä yritysten ja sijoittajien kasvavat voitot
lisäävät verotuloja.
• Talouskasvun ansiosta julkisen talouden menot on helpompi pitää kurissa, koska
esimerkiksi työttömyyskorvauksiin kuluu vähemmän rahaa.
3. Mitä tarkoittaa tuottavuus?
• Tuotos-panossuhde kasvaa, eli tuotannossa saadaan enemmän tuloksia aikaan vähemmällä
panostuksella.
Syventävät tehtävät
4. Miten eri tavoin työn tuottavuutta voisi kansantaloudessa parantaa?
• Työn tuottavuutta voidaan parantaa innovaatioiden ja investointien avulla.
• Koulutustason yleinen nousu voi parantaa työntekijöiden osaamista.
• Työn uudelleenorganisointi ja työntekijöiden koulutus parantaa usein yrityksen
tuottavuutta.
• Työolojen parantaminen voi motivoida työntekijöitä ja sitä kautta parantaa työn
tuottavuutta. Esimerkiksi johtamiskulttuuri, palkkaus ja muut työhyvinvointiin liittyvät asiat
vaikuttavat myös tuottavuuteen.
• Yritysten keskinäinen kilpailu voi lisätä tuottavuutta.
5. Pohdi, miksi investoinnit ovat tärkeitä talouskasvun aikaansaamiseksi.
• Jos esimerkiksi investoidaan uuteen tehtaaseen, sen rakentamiseen tarvitaan usein
alihankkijoiden tuotteita ja työpanosta, jolloin talouteen tulee uutta rahaa.
• Investoinnit lisäävät uskoa talouteen ja innostavat myös muita yrityksiä tekemään
investointeja.
• Usein investointeja edeltää laajat tutkimustyöt, jotka jo sinänsä taloutta.
• Uuteen teknologiaan investoiminen tehostaa yleensä tuottavuutta ja kasvattaa taloutta.
6. Tutki kuviota: yksityisten tuotannollisten investointien osuus bkt:sta.
a) Mitä tarkoittavat kuvion käsitteet investointi ja bkt?
• Investointi tarkoittaa sijoitusta, jolla pyritään parantamaan tuotantoa. Investointia voi olla
esimerkiksi uusien tuotantovälineiden hankkiminen.
• Bkt eli bruttokansantuote on kansantaloudessa (yleensä vuoden aikana) tuotettujen
hyödykkeiden kokonaismäärä rahamääräisesti laskettuna. Sen kehitystä pidetään
tärkeimpänä talouden kasvua kuvaavana indikaattorina. Bkt/asukas kuvaa kansantalouden
keskimääräistä elintasoa.
b) Miten investoinnit ovat kehittyneet kuvion mukaan?
• Investoinneissa on ollut nousua vuodesta 2005 vuoteen 2008. Vuoden 2008 jälkeen ne
ovat laskeneet kaikilla alueilla.
• Maakohtaiset muutokset ovat suuria.
• Saksan investoinnit seuraavat melko tarkasti euroalueen investointien kehitystä. Tämä
kertoo Saksan voimakkaasta taloudesta.
• Kuviossa näkyy hyvin finanssikriisin vaikutus investointeihin. Yleinen epävarmuus
maailmantaloudessa vähensi niitä kaikkialla.
c) Mikä vaikutus investointien laskulla on talouteen?
• Investointien lasku heikentää taloutta. Vaikutus on suuri, koska jokaisella investoinnilla on
kerrannaisvaikutuksia. Esimerkiksi uuden tehtaan rakentaminen työllistää ihmisiä, ja
talouden eri sektorit saavat investoinneista tilauksia.
• Investoinnit ovat tärkeitä talouden jatkuvuudelle. Investointeja tarvitaan pitämään
esimerkiksi nykyinen tuotantokoneisto käynnissä ja kunnossa
LUKU 3
Kuvatehtävä s. 24
Mikä tehokeinoja mainoksessa on käytetty? Vetoaako mainoksen sisältö sinuun?
• Kuva viittaa ilmastonmuutokseen. Sijoittaminen ja rahan tekeminen mainitaan
ympäristöteoiksi, joten mainoksella vedotaan sekä tunteisiin että järkeen.
• Kuvan keskeisin tehokeino on huumori. Asetelma on humoristinen, sillä jääkarhun
mukiloimaksi joutuminen ei ole kovinkaan todennäköistä, eivätkä jääkarhut osaa puhua tai
pakottaa tekemään ympäristötekoja.
• Huumoria alleviivataan myös kielellisillä valinnoilla. Mainoksessa on käytetty puhekielisiä
sanavalintoja (”tai vedän turpaan”, ”turpasauna”) ja sanaleikkejä (”hyvän ja rahan
tasapaino”, ”aloita rahantekeväisyys”.
Perustehtävät
1. Mitä haittaa talouskasvusta on ympäristölle?
• Talous käyttää raaka-aineita, joiden määrä on rajallinen.
• Talouskasvu edellyttää energiaa, ja energiatuotanto (esim. fossiiliperäisillä polttoaineilla)
aiheuttaa päästöjä. Näin talouskasvu kiihdyttää ilmastonmuutosta.
• Talouskasvu lisää jätteiden määrää. Ympäristön pilaantuminen heikentää luonnon
monimuotoisuutta.
• Talouskasvu lisää varallisuutta, mikä voi lisätä kulutusta. Se on ongelma, jos ihmiset eivät
osta kestäviä tuotteita.
2. Miten kuluttajat voisivat edistää ympäristöä huomioivaa talouskasvua?
Kuluttajat voivat esimerkiksi
• ostaa tuotteita, jotka ovat päästöhyvitettyjä tai ilmastokompensoituja
• kohdistaa kulutustaan enemmän palveluihin kuin hyödykkeisiin
• hyödyntää jakamistalouden mahdollisuuksia, sillä kaikkea ei tarvitse itse omistaa, ja
käyttää säästämänsä rahat esim. palveluihin
• ostaa ympäristömerkin saaneita hyödykkeitä
• suosia hyödykkeitä, jotka on tuotettu lähellä
• kierrättää tavaroita
• kiinnittää huomiota esimerkiksi kodinkoneiden energiankulutukseen
• hankkia matalan energiankulutuksen laitteita
• suosia pyöräilyä tai joukkoliikennettä.
3. Kuinka yritykset voisivat ottaa toiminnassaan paremmin huomioon
ympäristöasiat?
Yritykset voivat esimerkiksi
• liittää tuotteisiinsa ilmastokompensaation
• kiinnittää huomiota energiankulutukseen ja hankkia energiatehokkaita laitteita
• kierrättää tavaroita.
• suosia teknologiaa, joka vähentää työntekijöiden autoilua tai lentämistä
• luopua osasta toimistotiloja ja hyödyntää etätyötä
4. Miten valtiot pystyisivät vaikuttamaan siihen, että taloudessa pyritään
minimoimaan ympäristölle koituvat haitat?
• Valtiolla on lainsäädäntövalta. Eduskunta voi säätää lakeja, joissa ympäristölle haitallinen
toiminta tehdään rangaistavaksi.
• Ympäristöystävällisten hyödykkeiden verotusta voidaan laskea ja ympäristöä saastuttavien
ja energiaa kuluttavien laitteiden ja kulutusmuotojen verotusta puolestaan nostaa.
• Asuinalueet ja liikekeskukset voidaan suunnitella siten, että ihmiset pystyvät liikkumaan
julkisilla liikennevälineillä. Tuetaan joukkoliikennettä.
• Kansainvälisellä yhteistyöllä solmitaan ilmastonmuutosta hillitseviä sopimuksia ja
vaikutetaan EU:n ilmastopolitiikkaan.
Syventävät tehtävät
5. Arvioi omaa kulutuskäyttäytymistäsi. Miten sinun olisi hyvä huomioida
ympäristöasiat tehdessäsi valintoja?
• Opiskelijan oma vastaus.
• Vastauksessa kannattaa kiinnittää huomiota esimerkiksi liikkumiseen, omiin harrastuksiin
sekä ruokailutottumuksiin.
6. Tutki pilapiirrosta.
a) Mitä tehokeinoja kuvassa on?
• Pilakuvassa käytetään tehokeinona allegoriaa. Taivas rinnastetaan ”oravanpyörään” eli
yhteiskuntaan, jossa työlliset (”enkelit”) tekevät töitä ja pitävät yllä talouskasvua.
Talouskasvun ylläpitäminen alkaa käydä raskaaksi, jolloin yhä useampi nuori
putoaa ”helvettiin” eli työkyvyttömiksi tai -haluttomiksi. Pudonneet ”enkelit” viihtyvät
paremmin helvetin tulessa, jolla viitataan mahdollisesti varattomuuteen, kuin ”taivaassa”,
jossa he olisivat varakkaampia. Taivaassa olevat enkelit näyttävät uupuneilta.
• Allegoria on samalla provosoiva kärjistys, joka kyseenalaistaa talouskasvun hyvinvoinnin
edellytyksenä. Lukijaa provosoidaan myös kutsumalla mielenterveysongelmaisia
nuoria ”luusereiksi”.
b) Mikä on kuvan sanoma?
• Talouskasvu ja sen jatkuva tavoittelu aiheuttavat nuorille ongelmia.
• Jatkuva talouskasvu on ahdistava oravanpyörä, josta ei pääse pois.
• Osa päättäjistä uskoo ikuiseen talouskasvuun, eikä halua kuulla vastaväitteitä
LUKU 4
Näkökulmia tehtäviin ja kuviin
Perustehtävät
1. Miten mikrotalous eroaa makrotaloudesta?
• Makrotalous tutkii kansantalouden suuria ilmiöitä, esimerkiksi huoltotasetta. Mikrotalous
taas tutkii kansantalouden yksittäisiä osa-alueita, kuten kotitalouksia.
2. Mitä eroa on käsitteillä
a) tuotantosektori – kulutussektori
• Tuotantosektori tuottaa hyödykkeitä, ja kulutussektori kuluttaa niitä. Tuotantosektorilla
toimivat pääasiassa yritykset, kulutussektorilla kotitaloudet. Yritys toimii kulutussektorilla,
kun se ostaa itselleen vaikkapa raaka-aineita.
b) valtion talous – kansantalous?
• Valtion talous tarkoittaa yksittäisen valtion tuloja ja menoja. Suomessa valtion talouden
budjetista päättää eduskunta. Kansantalous tarkoittaa koko yhteiskunnan talouden
muodostamaa kokonaisuutta, joten se on suurempi kuin valtion talous.
Syventävät tehtävät
3. Tutki luvussa olevaa kansantalouden kiertokulkukaaviota.
a) Mikä sektoreista on mielestäsi kansantalouden kannalta olennaisin?
• Olennaisinta on kysyntä. Mitä suurempi on kysyntä, sitä suurempi on hyödykkeiden
tuotanto.
• Kokonaiskysyntä koostuu kotimaisesta kysynnästä ja viennistä. Suomi on hyvin
riippuvainen viennistä.
b) Jätä yksi sektoreista pois ja mieti, miten se vaikuttaa koko kansantalouden
kiertokulkuun.
• Opiskelijan oma vastaus.
c) Mitä tapahtuisi, jos kotitaloudet säästäisivät kaikki tulonsa?
• Kysyntä heikkenisi ja tuotanto supistuisi.
• Tuotannon supistuminen merkitsisi yritysten kannattavuuden heikentymistä,
työttömyyden kasvua ja valtion verotulojen pienentymistä.
• Toisaalta rahoituslaitoksiin virtaisi rahaa ja sijoittaminen lisääntyisi.
d) Mitä tapahtuisi, jos ostaisimme pelkästään ulkomaisia tavaroita?
• Kotimaassa valmistettujen hyödykkeiden määrä supistuisi.
• Raha virtaisi ulkomaille, pois Suomen kansantaloudesta.
• Suomalaisten yritysten tuotanto supistuisi, niiden kannattavuus heikkenisi ja jos niiden
tuottamilla hyödykkeillä ei ole kysyntää, ne ajautuisivat konkurssiin.
• Työttömyys lisääntyisi, ja valtion verotulot pienenisivät.
e) Miten kiertokulkuun vaikuttaa, jos yritykset irtisanovat työntekijöitä?
• Työttömyys lisääntyy. Työttömien tulotason lasku supistaa kulutussektorin kysyntää.
• Kysynnän lasku saattaa johtaa voimistuvaan kierteeseen: pienentyvä kysyntä vähentää
tuotantoa ja lisää työttömyyttä, mikä puolestaan alentaa kysyntää ja niin edelleen.
• Valtion verotulot pienenevät, mikä heikentää sen mahdollisuuksia lisätä kysyntää. Valtion
tulonsiirroista aiheutuvat menot kasvavat.
4. Miksi kerrannaisvaikutukset ovat tärkeä asia kansantaloudelle?
• Kerrannaisvaikutus kuvaa sitä vaikutusta, jonka jokin talouden muutos aiheuttaa koko
kansantaloudelle.
• Jos esimerkiksi vienti ulkomaille kasvaa, yritykset investoivat, jotta ne voisivat vastata
kasvaneeseen kysyntään. Tämä lisää työpaikkoja, ja kotitalouksien kulutusmahdollisuudet
lisääntyvät.
• Kerrannaisvaikutus toimii myös toisin päin. Jos kysyntä ulkomailla hiipuu, vientiyritysten
näkymät heikkenevät. Silloin ne lykkäävät investointeja ja mahdollisesti irtisanovat
työntekijöitä.
• Kerrannaisvaikutus on sitä suurempi, mitä enemmän ihmiset kuluttavat tuloistaan ja mitä
vähemmän he säästävät.
• Kerrannaisvaikutus on myös tehokkaampi, jos ihmiset käyttävät lisääntyneet tulonsa
kotimaisiin hyödykkeisiin.
• Paikallisella tasolla kerrannaisvaikutus näkyy, jos esimerkiksi tärkeä yritys lopettaa
toimintansa ja suuri määrä ihmisiä joutuu työttömäksi. Sen seurauksena paikkakunnan
palveluyritykset menettävät asiakkaita ja kunnan verotulot vähenevät.
Aineistotehtävät
5. Lue taloustieteen kandiohjelman opiskelijatarinoita siitä, minkälaista on
opiskella taloustiedettä Helsingin yliopistossa.
a) Miksi esimerkkiopiskelijat päättivät hakea opiskelemaan taloustiedettä?
• Talous vaikuttaa kaikkeen.
• Opiskelijaa kiinnostaa yhteiskunnalliset muutokset, ja talouden ymmärtäminen auttaa
ymmärtämään muutoksia.
• Osa on innostunut taloudesta lukiossa taloustietoa opiskellessa.
• Taloustiedossa innostaa matemaattinen ja faktoihin perustuva tutkimus.
b) Saivatko tarinat sinut kiinnostumaan alasta? Perustele.
• Opiskelijan oma vastaus.
Perustehtävät
1. Miten mikrotalous eroaa makrotaloudesta?
• Makrotalous tutkii kansantalouden suuria ilmiöitä, esimerkiksi huoltotasetta. Mikrotalous
taas tutkii kansantalouden yksittäisiä osa-alueita, kuten kotitalouksia.
2. Mitä eroa on käsitteillä
a) tuotantosektori – kulutussektori
• Tuotantosektori tuottaa hyödykkeitä, ja kulutussektori kuluttaa niitä. Tuotantosektorilla
toimivat pääasiassa yritykset, kulutussektorilla kotitaloudet. Yritys toimii kulutussektorilla,
kun se ostaa itselleen vaikkapa raaka-aineita.
b) valtion talous – kansantalous?
• Valtion talous tarkoittaa yksittäisen valtion tuloja ja menoja. Suomessa valtion talouden
budjetista päättää eduskunta. Kansantalous tarkoittaa koko yhteiskunnan talouden
muodostamaa kokonaisuutta, joten se on suurempi kuin valtion talous.
Syventävät tehtävät
3. Tutki luvussa olevaa kansantalouden kiertokulkukaaviota.
a) Mikä sektoreista on mielestäsi kansantalouden kannalta olennaisin?
• Olennaisinta on kysyntä. Mitä suurempi on kysyntä, sitä suurempi on hyödykkeiden
tuotanto.
• Kokonaiskysyntä koostuu kotimaisesta kysynnästä ja viennistä. Suomi on hyvin
riippuvainen viennistä.
b) Jätä yksi sektoreista pois ja mieti, miten se vaikuttaa koko kansantalouden
kiertokulkuun.
• Opiskelijan oma vastaus.
c) Mitä tapahtuisi, jos kotitaloudet säästäisivät kaikki tulonsa?
• Kysyntä heikkenisi ja tuotanto supistuisi.
• Tuotannon supistuminen merkitsisi yritysten kannattavuuden heikentymistä,
työttömyyden kasvua ja valtion verotulojen pienentymistä.
• Toisaalta rahoituslaitoksiin virtaisi rahaa ja sijoittaminen lisääntyisi.
d) Mitä tapahtuisi, jos ostaisimme pelkästään ulkomaisia tavaroita?
• Kotimaassa valmistettujen hyödykkeiden määrä supistuisi.
• Raha virtaisi ulkomaille, pois Suomen kansantaloudesta.
• Suomalaisten yritysten tuotanto supistuisi, niiden kannattavuus heikkenisi ja jos niiden
tuottamilla hyödykkeillä ei ole kysyntää, ne ajautuisivat konkurssiin.
• Työttömyys lisääntyisi, ja valtion verotulot pienenisivät.
e) Miten kiertokulkuun vaikuttaa, jos yritykset irtisanovat työntekijöitä?
• Työttömyys lisääntyy. Työttömien tulotason lasku supistaa kulutussektorin kysyntää.
• Kysynnän lasku saattaa johtaa voimistuvaan kierteeseen: pienentyvä kysyntä vähentää
tuotantoa ja lisää työttömyyttä, mikä puolestaan alentaa kysyntää ja niin edelleen.
• Valtion verotulot pienenevät, mikä heikentää sen mahdollisuuksia lisätä kysyntää. Valtion
tulonsiirroista aiheutuvat menot kasvavat.
4. Miksi kerrannaisvaikutukset ovat tärkeä asia kansantaloudelle?
• Kerrannaisvaikutus kuvaa sitä vaikutusta, jonka jokin talouden muutos aiheuttaa koko
kansantaloudelle.
• Jos esimerkiksi vienti ulkomaille kasvaa, yritykset investoivat, jotta ne voisivat vastata
kasvaneeseen kysyntään. Tämä lisää työpaikkoja, ja kotitalouksien kulutusmahdollisuudet
lisääntyvät.
• Kerrannaisvaikutus toimii myös toisin päin. Jos kysyntä ulkomailla hiipuu, vientiyritysten
näkymät heikkenevät. Silloin ne lykkäävät investointeja ja mahdollisesti irtisanovat
työntekijöitä.
• Kerrannaisvaikutus on sitä suurempi, mitä enemmän ihmiset kuluttavat tuloistaan ja mitä
vähemmän he säästävät.
• Kerrannaisvaikutus on myös tehokkaampi, jos ihmiset käyttävät lisääntyneet tulonsa
kotimaisiin hyödykkeisiin.
• Paikallisella tasolla kerrannaisvaikutus näkyy, jos esimerkiksi tärkeä yritys lopettaa
toimintansa ja suuri määrä ihmisiä joutuu työttömäksi. Sen seurauksena paikkakunnan
palveluyritykset menettävät asiakkaita ja kunnan verotulot vähenevät.
Aineistotehtävät
5. Lue taloustieteen kandiohjelman opiskelijatarinoita siitä, minkälaista on
opiskella taloustiedettä Helsingin yliopistossa.
a) Miksi esimerkkiopiskelijat päättivät hakea opiskelemaan taloustiedettä?
• Talous vaikuttaa kaikkeen.
• Opiskelijaa kiinnostaa yhteiskunnalliset muutokset, ja talouden ymmärtäminen auttaa
ymmärtämään muutoksia.
• Osa on innostunut taloudesta lukiossa taloustietoa opiskellessa.
• Taloustiedossa innostaa matemaattinen ja faktoihin perustuva tutkimus.
b) Saivatko tarinat sinut kiinnostumaan alasta? Perustele.
• Opiskelijan oma vastaus.
LUKU 5
Näkökulmia tehtäviin ja kuviin
Kuvatehtävä s. 30–31
Vaikka taloustieteilijöillä on suuri määrä tilastotietoa käytössään, on talouden
ennustaminen kuitenkin vaikeaa. Miksi?
• Taloudessa monet asiat liittyvät toisiinsa ja niillä voi olla yllättäviä vaikutuksia.
• Talouteen vaikuttavat niin kotimaan kuin ulkomaidenkin tapahtumat.
• Yksittäiset onnettomuudet tai luonnonkatastrofit voivat vaikuttaa talouteen.
• Kansalaisten ja yritysten taloudellisia toimia on vaikea ennustaa ja mielipiteet voivat
muuttua nopeasti.
Perustehtävät
1. Miksi kansantalouden kehityksestä pitää tehdä ennusteita?
• Voidaan arvioida tulevaa kehitystä.
• Päättäjät osaavat varautua tulevaisuuden muutoksiin.
• Talouden resursseja voidaan suunnata oikein.
2. Mitä kokonaiskysyntä ja kokonaistarjonta kuvaavat?
• Kokonaiskysyntä kuvaa kansantalouteen kohdistuvaa kysyntää, joka koostuu kotimaisesta
kulutuksesta, investoinneista ja viennistä. Se kertoo, mihin hyödykkeet on käytetty.
• Kokonaistarjonta kertoo, ovatko tarjotut hyödykkeet kotimaisia vai ulkomaisia. Siihen
kuuluvat bruttokansantuote ja tuonti.
3. Mitä ongelmia bruttokansantuotteeseen liittyy kansantalouden mittarina?
Bruttokansantuote ei huomioi esimerkiksi seuraavia asioita:
• ihmisten väliset elintasoerot
• talouden toiminnasta aiheutuvat ympäristöongelmat
• tuotannon laadusta; alkoholin ja tupakan valmistus kasvattavat bkt:ta, mutta ne eivät
välttämättä lisää ihmisten hyvinvointia.
• vain suuntaa antava mittari, kun vertaillaan eri kansantalouksia
• kotityön osuus, joka on joissakin kansantalouksissa suuri
• valuutan arvon aiheuttamat muutokset
• Onko tuotanto saatu aikaan lainarahalla?
• Inflaatio vääristää eri maiden vertailua.
• Bkt ei ilmaise täsmällisesti harmaan talouden suuruutta, vaan se joudutaan arvioimaan.
Syventävät tehtävät
4. Pohdi, miten Suomen viennin supistuminen tai kasvaminen näkyy
huoltotaseessa.
• Jos vienti supistuu, kokonaiskysyntä todennäköisesti laskee. Tämä merkitsee luultavasti
bkt:n kasvun hidastumista tai jopa supistumista ja sitä kautta työttömyyden kasvua.
• Kotimainen kysyntä voi korvata viennin laskua.
Forum Yhteiskuntaoppi 2 Luku 5 2
• Jos vienti kasvaa, se luonnollisesti lisää työllisyyttä, mikä ja sitä kautta kotimaista kysyntää.
Kansantalous vahvistuu.
5. Ota kantaa väitteisiin.
a) Bruttokansantuote ei kerro kaikkea ihmisten hyvinvoinnista.
• Bkt ei huomioi
o ihmisten välisiä elintasoeroja
o talouden toiminnasta aiheutuvia ympäristöongelmia.
• Bkt ei kerro
o tuotannon laadusta
o ovatko ihmiset onnellisia tai tasa-arvoisia jne.
b) Huoltotase on talouden mittarina parempi kuin bruttokansantuote.
• Huoltotase kertoo, mistä hyödykkeet tulevat kansantalouteen ja mihin ne käytetään.
• Bkt kertoo toteutuneesta tuotannosta, ja se on vain osa huoltotasetta.
• Bkt:n avulla ei esimerkiksi pysty arvioimaan viennin ja tuonnin suhdetta.
• Lisäksi huoltotase kertoo kansantaloudessa tapahtuneista investoinneista. Ne ovat
talouden tulevaisuuden kannalta keskeisiä.
Aineistotehtävät
6. Katso videot.
a) Mitä videot kertovat kansantalouden mittaamisesta?
• Tilastokeskuksen video kertoo siitä, miten tilastot syntyvät ja miksi niitä tehdään. Se
korostaa, että tiedot ovat kaikkien saatavilla ja että tiedot antavat kokonaiskuvan
taloudesta.
• Valtiovarainministeriön video korostaa, että tilastointia tarvitaan tulevaisuuden
ennustamiseksi ja päätösten perustaksi. Tavoitteena on saada riippumattomia ennusteita.
VM tekee arviot kansantaloudesta neljästi vuodessa. Parhaatkin ennusteet voivat mennä
pieleen, mutta VM korjaa ennusteitaan.
b) Perustele videoiden perusteella väite: Tilastot ovat ensiarvoisen tärkeitä talouden
seurannassa.
• Ilman tilastoja ei olisi tietoa siitä, miten talous kehittyy.
• Pitkän aikavälin muutoksia ei huomattaisi. Tästä voisi seurata hätiköityjä päätöksiä.
c) Pohdi, miksi videot on tiivistetty niin lyhyiksi.
• Videolla käsitellyt aiheet ovat monimutkaisia, joten perusasiat kannattaa kertoa tiiviisti.
• Ihmiset eivät jaksa keskittyä kovin pitkiin videoihin. Lyhyitä videoita katsotaan luultavasti
todennäköisemmin kuin pitkiä.
Kuvatehtävä s. 30–31
Vaikka taloustieteilijöillä on suuri määrä tilastotietoa käytössään, on talouden
ennustaminen kuitenkin vaikeaa. Miksi?
• Taloudessa monet asiat liittyvät toisiinsa ja niillä voi olla yllättäviä vaikutuksia.
• Talouteen vaikuttavat niin kotimaan kuin ulkomaidenkin tapahtumat.
• Yksittäiset onnettomuudet tai luonnonkatastrofit voivat vaikuttaa talouteen.
• Kansalaisten ja yritysten taloudellisia toimia on vaikea ennustaa ja mielipiteet voivat
muuttua nopeasti.
Perustehtävät
1. Miksi kansantalouden kehityksestä pitää tehdä ennusteita?
• Voidaan arvioida tulevaa kehitystä.
• Päättäjät osaavat varautua tulevaisuuden muutoksiin.
• Talouden resursseja voidaan suunnata oikein.
2. Mitä kokonaiskysyntä ja kokonaistarjonta kuvaavat?
• Kokonaiskysyntä kuvaa kansantalouteen kohdistuvaa kysyntää, joka koostuu kotimaisesta
kulutuksesta, investoinneista ja viennistä. Se kertoo, mihin hyödykkeet on käytetty.
• Kokonaistarjonta kertoo, ovatko tarjotut hyödykkeet kotimaisia vai ulkomaisia. Siihen
kuuluvat bruttokansantuote ja tuonti.
3. Mitä ongelmia bruttokansantuotteeseen liittyy kansantalouden mittarina?
Bruttokansantuote ei huomioi esimerkiksi seuraavia asioita:
• ihmisten väliset elintasoerot
• talouden toiminnasta aiheutuvat ympäristöongelmat
• tuotannon laadusta; alkoholin ja tupakan valmistus kasvattavat bkt:ta, mutta ne eivät
välttämättä lisää ihmisten hyvinvointia.
• vain suuntaa antava mittari, kun vertaillaan eri kansantalouksia
• kotityön osuus, joka on joissakin kansantalouksissa suuri
• valuutan arvon aiheuttamat muutokset
• Onko tuotanto saatu aikaan lainarahalla?
• Inflaatio vääristää eri maiden vertailua.
• Bkt ei ilmaise täsmällisesti harmaan talouden suuruutta, vaan se joudutaan arvioimaan.
Syventävät tehtävät
4. Pohdi, miten Suomen viennin supistuminen tai kasvaminen näkyy
huoltotaseessa.
• Jos vienti supistuu, kokonaiskysyntä todennäköisesti laskee. Tämä merkitsee luultavasti
bkt:n kasvun hidastumista tai jopa supistumista ja sitä kautta työttömyyden kasvua.
• Kotimainen kysyntä voi korvata viennin laskua.
Forum Yhteiskuntaoppi 2 Luku 5 2
• Jos vienti kasvaa, se luonnollisesti lisää työllisyyttä, mikä ja sitä kautta kotimaista kysyntää.
Kansantalous vahvistuu.
5. Ota kantaa väitteisiin.
a) Bruttokansantuote ei kerro kaikkea ihmisten hyvinvoinnista.
• Bkt ei huomioi
o ihmisten välisiä elintasoeroja
o talouden toiminnasta aiheutuvia ympäristöongelmia.
• Bkt ei kerro
o tuotannon laadusta
o ovatko ihmiset onnellisia tai tasa-arvoisia jne.
b) Huoltotase on talouden mittarina parempi kuin bruttokansantuote.
• Huoltotase kertoo, mistä hyödykkeet tulevat kansantalouteen ja mihin ne käytetään.
• Bkt kertoo toteutuneesta tuotannosta, ja se on vain osa huoltotasetta.
• Bkt:n avulla ei esimerkiksi pysty arvioimaan viennin ja tuonnin suhdetta.
• Lisäksi huoltotase kertoo kansantaloudessa tapahtuneista investoinneista. Ne ovat
talouden tulevaisuuden kannalta keskeisiä.
Aineistotehtävät
6. Katso videot.
a) Mitä videot kertovat kansantalouden mittaamisesta?
• Tilastokeskuksen video kertoo siitä, miten tilastot syntyvät ja miksi niitä tehdään. Se
korostaa, että tiedot ovat kaikkien saatavilla ja että tiedot antavat kokonaiskuvan
taloudesta.
• Valtiovarainministeriön video korostaa, että tilastointia tarvitaan tulevaisuuden
ennustamiseksi ja päätösten perustaksi. Tavoitteena on saada riippumattomia ennusteita.
VM tekee arviot kansantaloudesta neljästi vuodessa. Parhaatkin ennusteet voivat mennä
pieleen, mutta VM korjaa ennusteitaan.
b) Perustele videoiden perusteella väite: Tilastot ovat ensiarvoisen tärkeitä talouden
seurannassa.
• Ilman tilastoja ei olisi tietoa siitä, miten talous kehittyy.
• Pitkän aikavälin muutoksia ei huomattaisi. Tästä voisi seurata hätiköityjä päätöksiä.
c) Pohdi, miksi videot on tiivistetty niin lyhyiksi.
• Videolla käsitellyt aiheet ovat monimutkaisia, joten perusasiat kannattaa kertoa tiiviisti.
• Ihmiset eivät jaksa keskittyä kovin pitkiin videoihin. Lyhyitä videoita katsotaan luultavasti
todennäköisemmin kuin pitkiä.