Jakso 4
LUKU 13 Rahaa pankista
Forum Yhteiskuntaoppi 2 Luku 13
Luku 13: Näkökulmia tehtäviin ja kuviin
Kuvatehtävä s. 105
Mitä kuvion euribor-korot kertovat talouden suhdanteista?
• Kuvion korkokehitys alkaa vuodesta 2007, jolloin oli finanssikriisiä edeltävä
noususuhdanne. Korkotaso oli nousussa.
• Vuoden 2008 finanssikriisin seurauksena korot laskivat jyrkästi.
• Finanssikriisissä vältettiin pahimmat uhkakuvat, ja vuoden 2010 lopulla korot lähtivät
kohoamaan. Nousua jatkui vuoden 2011 loppuun, jolloin alkoi melko jyrkkä alamäki.
Laskun taustalla olivat eurokriisi ja maailmantalouden heikentynyt tilanne.
• Korot laskivat lähelle nollatasoa vuoden 2012 aikana, minkä jälkeen ne ovat pysyneet
historiallisen alhaisella tasolla. Korot ovat painuneet jopa alle nollan.
• Vuosia kestänyt alhainen korkotaso kertoo euroalueen suurista talousongelmista.
2010-luvun lopussa korkotaso alkoi kohota ja lähestyä nollaa, mutta koronakriisin
aiheuttamat talousongelmat painoivat sen jälleen lasku-uralle.
Kuvatehtävä s. 108
Rahoituslaitosten mainokset kuvaavat omaa aikaansa. Miten mainoksissa näkyvät
1950-luvun ja 2000-luvun arvot ja suhtautuminen rahaan?
• 1950-luvun mainoksessa kehotetaan suoraan välttämään tuhlailua ja säästämään rahat
pankkitilille. 2000-luvun mainoksessa kuluttajaa houkutellaan lainaamaan rahaa omaan
hyvinvointiin ja elämysten toteuttamiseen.
• 1950-luvulla Suomi oli vasta muuttumassa kulutusyhteiskunnaksi, joten säästäväisyys ja
varautuminen ”pahan päivän” varalle olivat perinteisiä hyveitä. Sen vuoksi mainoksessakin
suhtaudutaan kuluttamiseen varovaisesti ja säästämiseen suosivasti.
• 1950-luvulla Suomi oli kaupungistumassa, mikä näkyy mainoksenkin miljöössä. Tausta
kuitenkin viittaa rentoon vapaa-ajan viettoon, ei kiireiseen työelämään, mikä on pinnalla
monissa nykymainoksissa. 2000-luvun hiihtomainoksessa kuitenkin viitataan suoraan
rentoon vapaa-ajan viettoon.
• 1950-luvun kuvan taustalla on ravintolassa juhlivia ihmisiä. Kuvan henkilö näyttää
pohtivan, pitäisikö hänen liittyä seuraan. 2000-luvun mainos korostaa urheilullista ja
yksilöllistä vapaa-ajan viettoa.
• 1950-luvun mainoksen mies on pukeutunut siististi ja huolitellusti, ja hän vaikuttaa
perinteitä kunnioittavalta. 2000-luvun mainoksessa hiihtäjä on pukeutunut rentoon
retkeilyasuun.
• Kuvat kertovat myös tarpeiden muutoksesta. 1950-luvulla vedottiin turvallisuuteen: ”Raha
on tilillä hyvässä tallessa.” 2000-luvulla rahalla tyydytetään korkeinta tarvetta ”itsensä
toteuttamisesta”. Elintaso on siis selvästi noussut.
1. Mitä eri tehtäviä rahalla on?
• vaihdon väline
• maksuväline
• arvon mitta ja säilyttäjä
2. Mihin pankkeja tarvitaan?
• Pankit ovat rahoituslaitoksia. Ne myöntävät luottoja mm. kotitalouksille ja yrityksille.
• Rahat voi tallettaa pankkiin, jossa ne ovat hyvässä turvassa. Pankki maksaa pitkäaikaiselle
talletukselle pientä korkoa
• Pankit välittävät maksuja ja tarjoavat asiakkailleen erilaisia sijoitus- ja vakuutuspalveluita.
• Keskuspankit vastaavat rahahuollosta ja rahapolitiikasta.
3. Mistä eri syistä yleinen korkotaso vaihtelee?
• Korko on rahan hinta. Kuten muidenkin hyödykkeiden, myös rahan hinta nousee, kun
kysyntä kasvaa, ja laskee, kun kysyntä vähenee.
• Julkinen valta ohjaa yleistä korkotasoa. Tätä kutsutaan rahapolitiikaksi. Eniten valtaa on
keskuspankeilla, koska niiden päättämä ohjauskorko vaikuttaa yleiseen korkotasoon.
• Taloussuhdanteet vaikuttavat korkotasoon. Korko nousee noususuhdanteessa ja laskee
laskusuhdanteessa.
Syventävät tehtävät
4. Pohdi, miten kuntien taloutta voitaisiin kohentaa.
• Pankit luovat uutta rahaa myöntämällä luottoja.
• Keskuspankki luo rahaa myöntäessään lainoja talletuspankeille.
• Talletuspankit luovat rahaa myöntäessään lainoja asiakkailleen. Tätä kutsutaan
luotonlaajennukseksi.
• Rahan arvo ei enää perustu mihinkään fyysiseen; aikoinaan rahan arvo saattoi perustua
esim. kullan määrään keskuspankissa. Lisäksi suurin osa rahasta on digitaalisessa muodossa
ja käteistä rahaa on vain muutama prosentti.
5. Mitä tarkoittaa viitekorko, ja miten eri viitekorot eroavat toisistaan?
• Viitekorko tarkoittaa korkoa, johon asiakkaan laina sidotaan.
• Euribor on yleisin viitekorko. Sen taso perustuu rahan kysyntään ja tarjontaan. Euribor
määritellään joka pankkipäivä. Mikäli asiakkaan viitekorko on euribor, hänen lainansa
korkotaso tarkistetaan euriborista sovituin väliajoin (esim. 3 tai 12 kk).
• Prime-koron pankki määrittelee itse. Asiakkaan lainan korkotaso muuttuu, kun pankki
muuttaa prime-korkoaan.
• Kiinteä korko pysyy samalla tasolla sovitun ajan. Se on eräänlainen vakuutus koronnousua
vastaan, joten lähtötaso on yleistä korkotasoa korkeampi.
6. Laadi muistilista asioista, jotka kannattaa pitää mielessä, kun haet pankista
lainaa.
• Tarvitsenko todella lainaa?
• Kuinka paljon voin varata tuloistani lainanhoitomenoihin?
Enhän ole pulassa, jos korkotaso nousee?
• Minkä viitekoron valitsen?
• Minkä lyhennystavan valitsen?
• Muistanhan pyytää oikeuden lyhennysvapaisiin jaksoihin?
• Mikä on tällä hetkellä marginaalikoron taso?
• Onko järkevä tarttua pankin tarjouksiin korkosuojauksista? Paljonko ne maksavat?
• Onko lainassa piilokuluja? Paljonko on todellinen vuosikorko?
• Muistinhan pyytää tarjouksen useammasta pankista?
7. Miksi lainanottajan kannattaa seurata korkojen kehitystä?
• Yleisestä korkotasosta on hyvä olla perillä. Jos on ottanut lainaa matalan korkotason
aikana, on luultavaa, että korot jossakin vaiheessa nousevat. Siihen kannattaa varautua,
kun suunnittelee omia menojaan.
• Marginaalikoron taso vaihtelee mm. pankkien välisen kilpailutilanteen mukaan. Jos uusia
lainoja myönnetään pienemmällä marginaalilla kuin mitä lainanottaja aikaisemmin sai,
kannattaa olla yhteydessä pankkiin ja pyytää itselleen alempaa marginaalia. Pankin ei
tarvitse suostua pyyntöön, mutta asiakas voi halutessaan ottaa uuden halvemman lainan
toisesta pankista ja maksaa sillä vanhan lainansa pois.
Aineistotehtävät
8. Tutki lainamenojen arviolaskelmaa.
a) Arvioi, onko esimerkkilainojen korko matala vai korkea. Mistä eri syistä arviolaskelma ei
välttämättä toteudu?
• Lainojen korkoprosentti on matala, etenkin asuntolainan, jonka korko on alle 1 %. Myös
kulutusluoton korko on varsin matala.
• Arviolaskelma ei toteudu viivästyskoron vuoksi, jos asiakas ei suorita maksuja sovitussa
ajassa. Se ei myöskään toteudu, mikäli asiakas haluaa tehdä muutoksia maksuohjelmaan
(esim. lyhennysvapaa) ja pankki suostuu siihen.
b) Pohdi, miksi kahdessa lainassa on eri korkoprosentti.
• Asuntolainassa on matalampi korko kuin kulutusluotossa. Asuntolainan vakuutena on
asunto, mikä vähentää pankin riskiä. Kulutusluotoissa on asuntoluottoja korkeammat
korot, koska ne ovat riskipitoisempia. Kulutusluotot saattavat olla vakuudellisia, mutta ne
voivat olla myös vakuudettomia.
c) Päättele, mihin samaan viitekorkoon kumpikin laina on sidottu.
• Lainalaskelmat on tehty syyskuussa 2020. Koska korontarkistuspäivä tiedetään etukäteen
(3.3.2021), voi aikajaksosta päätellä, että viitekorko on euribor 6 kk.
d) Paljonko korkomenot kasvaisivat, jos viitekorko nousee kaksi prosenttiyksikköä?
• Asuntolaina (pääoma 7320,1 euroa): lisää maksettavaa tulisi vuodessa 146,40 euroa, eli
esimerkkilaskelmassa korkoa pitäisi maksaa 73,20 euroa enemmän.
• Kulutusluotto (pääoma 19 006, 65): lisää maksettavaa tulisi vuodessa 380,13 euroa, eli
esimerkkilaskelmassa korkoa pitäisi maksaa 190 euroa enemmän
14. Sijoittaminen ja arvopaperimarkkinat
Forum Yhteiskuntaoppi 2 Luku 14
Luku 14: Näkökulmia tehtäviin ja kuviin
Kuvatehtävä s. 112
Tutki kuviota. Minkälaisia muutoksia suomalaisten rahoitusvarallisuudessa on
tapahtunut?
• Rahoitusvarallisuus on kasvanut useimpina vuosina. Sen arvo on lähes kolminkertaistunut
vuosina 2000–2020.
• Pankkitalletus on rahoitusvarallisuuden muodoista yleisin, mutta sen suhteellinen osuus on
hieman laskenut.
• Pörssiosakkeiden osuus on kasvanut, samoin vakuutussäästöjen ja sijoitusrahastojen.
Joukkovelkakirjojen osuus on pysynyt pienenä.
• Rahoitusvarallisuus jakautuu monipuolisemmin aikakauden lopussa kuin alussa.
Kuvatehtävä s. 113
Rovion osakkeen hinta oli vuoden 2017 listautumisannissa 11,50 euroa. Selvitä,
mikä osakkeen hinta on nyt.
• Opiskelijan oma vastaus.
Perustehtävät:
1. Miten sijoittamisessa riski ja tuotto-odotukset liittyvät toisiinsa?
• Mitä korkeampi tuotto-odotus on, sitä suurempi on riski, ettei saa tuottoa ja että menettää
sijoituksensa. Matala tuotto-odotus tarkoittaa puolestaan vähäistä riskiä.
2. Mitä tarkoittaa, jos sijoituskohde on likvidi?
• Likvidin sijoituksen voi muuttaa nopeasti rahaksi, eli sijoitus on helppo realisoida.
3. Mitkä eri asiat vaikuttavat yksittäisen osakkeen hintaan?
• yleinen taloustilanne maailmassa
• yrityksen tulevaisuuteen liittyvät odotukset
• yrityksen toimialan tulevaisuudennäkymät
• yrityksen menestyminen, josta kertovat esim. osavuosikatsaukset
• yrityksen tilauskanta
• yrityksen jakamat osingot
• osakkeen P/E-arvo
• yrityksen kilpailijoiden tilanne
• henkilökysymykset (yrityksen johto)
• huhut
• yleinen korkotaso
Syventävät tehtävät
4. Sait juuri 50 000 euroa perintöä Espanjan Aurinkorannikolla asuneelta tädiltäsi.
Päätät sijoittaa varat. Laadi itsellesi luettelo periaatteista, jotka ovat avuksi
perinnön sijoittamisessa.
• Kuinka paljon perinnöstä voin sijoittaa? Sijoitanko kaiken vai käytänkö osan rahoista heti
johonkin itselleni hyödylliseen ja tarpeelliseen?
• Kuinka pitkäksi ajaksi voin rahani sijoittaa? Kuinka nopeasti saan realisoitua sijoitukseni
rahaksi, kun tarvitsen sitä?
• Minkälaisiin kohteisiin sijoitan rahani? Sijoitanko joukkovelkakirjoihin, osakkeisiin,
rahastoihin, kiinteistöön, taiteeseen vai vaikkapa keräilyesineisiin?
• Myös verotus pitää ottaa huomioon.
• Kuinka suuren riskin olen valmis ottamaan? Mitä enemmän odotan sijoituksestani tuottoa,
sitä suurempi riski minun on kestettävä. Hajauttamalla sijoitukseni eri kohteisiin voin
pienentää riskiä.
• Osakesijoittamista voin hajauttaa sijoittamalla eri toimialojen yrityksiin. Ostamalla osuuksia
sijoitusrahastoista voin hajauttaa sijoitustani varsin helposti. Valtion obligaatioista en voi
odottaa suurta tuottoa, mutta riski on käytännössä olematon, jos valtio on vakavarainen.
• Jos sijoitan osakkeisiin, käytänkö arvo-osuustiliä vai osakesäästötiliä? Huomioitavia asioita
ovat osakkeiden arvon muutokset, kaupankäynnin kulut ja yrityksen mahdollisuudet jakaa
osinkoa osakkeistaan.
5. Laadi käsitekartta eri sijoitusvaihtoehdoista. Liitä mukaan myös huonoja
sijoituskohteita ja pohdintaa eri vaihtoehdoista.
Näkökulmia:
• osakkeet
o arvo-osuustili?
o osakesäätötili?
o osakerahasto?
• indeksirahastot
• joukkovelkakirjat
• asunto-osakkeet
• kiinteistöt
• metsä
• jalometallit
• pankkitilit (muu kuin käyttötili)
• virtuaalivaluutat
• taide
• keräilyesineet
• valuutat
• yrittäminen
• huonoja sijoituskohteita: uhkapelit, laiton liiketoiminta, rahan sijoittaminen patjan alle tai
muuhun kotikätköön, pankkien korottomat käyttötilit
6. Mitä hyötyä pörssistä on
a) osakesijoittajalle
• Sijoittaja voi ostaa julkisten osakeyhtiöiden osakkeita. Hän voi hyötyä osakkeiden
arvonnoususta, osingoista, osakeanneista ja äänivallasta yhtiökokouksissa.
• Pörssiosakkeet ovat olleet pitkällä aikavälillä tuottoisia sijoituskohteita.
• Pörssin julkisuus ja osakekurssien jatkuva uutisointi antavat sijoittajalle jatkuvaa tietoa
yrityksistä. Sijoittajat saavat helposti tietää, millä yrityksellä menee hyvin ja millä huonosti.
Näin sijoittaja voi suunnata varansa lupaaviin yrityksiin.
b) pörssiyhtiölle
• Yhtiö saa heti listautuessaan rahaa osakkeidensa myynnistä. Pörssiin listautumalla yhtiö
saa pääomaa esim. suuriin investointeihin. Myöhemmin se voi kerätä uutta pääomaa
osakeannilla.
• Listautuminen parantaa myös yhtiön tunnettavuutta.
• Osakkeen hinta kertoo yhtiön johdolle yhtiöön kohdistuvista odotuksista.
c) kansantaloudelle?
• Sijoittajien rahat kohdistuvat järkevästi, sillä menestyvät yritykset saavat rahoitusta. Tämä
edistää talouskasvua.
Aineistotehtävät
7. Katso video korkoa korolle -ilmiöstä (SijoitusSuomi.fi).
a) Miksi aika on sijoittamisessa tärkeämpi asia kuin sijoitettu summa?
• Korkoa kertyy pääoman lisäksi myös korolle (sijoituksen tuotolle). Näin pääoma kertyy ajan
myötä suureksi.
• Videon esimerkissä 200 e/kk ikävuosina 20–30 sijoittaneella Maijalla on 65-vuotiaana
enemmän rahaa kuin Matilla, joka sijoitti saman summan kuussa ikävuosina 30–65.
Oletettu tuottoprosentti on esimerkissä sama.
b) Mikä oli mielestäsi vakuuttavin esimerkki?
• Opiskelijan oma vastaus.
c) Mitä neuvoja videon lopussa annetaan?
• Sijoita vain rahaa, joka sinulla on varaa hävitä.
• Historiallinen osakkeiden keskituotto (8 %) ei ole tae tulevasta
Luku 14: Näkökulmia tehtäviin ja kuviin
Kuvatehtävä s. 112
Tutki kuviota. Minkälaisia muutoksia suomalaisten rahoitusvarallisuudessa on
tapahtunut?
• Rahoitusvarallisuus on kasvanut useimpina vuosina. Sen arvo on lähes kolminkertaistunut
vuosina 2000–2020.
• Pankkitalletus on rahoitusvarallisuuden muodoista yleisin, mutta sen suhteellinen osuus on
hieman laskenut.
• Pörssiosakkeiden osuus on kasvanut, samoin vakuutussäästöjen ja sijoitusrahastojen.
Joukkovelkakirjojen osuus on pysynyt pienenä.
• Rahoitusvarallisuus jakautuu monipuolisemmin aikakauden lopussa kuin alussa.
Kuvatehtävä s. 113
Rovion osakkeen hinta oli vuoden 2017 listautumisannissa 11,50 euroa. Selvitä,
mikä osakkeen hinta on nyt.
• Opiskelijan oma vastaus.
Perustehtävät:
1. Miten sijoittamisessa riski ja tuotto-odotukset liittyvät toisiinsa?
• Mitä korkeampi tuotto-odotus on, sitä suurempi on riski, ettei saa tuottoa ja että menettää
sijoituksensa. Matala tuotto-odotus tarkoittaa puolestaan vähäistä riskiä.
2. Mitä tarkoittaa, jos sijoituskohde on likvidi?
• Likvidin sijoituksen voi muuttaa nopeasti rahaksi, eli sijoitus on helppo realisoida.
3. Mitkä eri asiat vaikuttavat yksittäisen osakkeen hintaan?
• yleinen taloustilanne maailmassa
• yrityksen tulevaisuuteen liittyvät odotukset
• yrityksen toimialan tulevaisuudennäkymät
• yrityksen menestyminen, josta kertovat esim. osavuosikatsaukset
• yrityksen tilauskanta
• yrityksen jakamat osingot
• osakkeen P/E-arvo
• yrityksen kilpailijoiden tilanne
• henkilökysymykset (yrityksen johto)
• huhut
• yleinen korkotaso
4. Sait juuri 50 000 euroa perintöä Espanjan Aurinkorannikolla asuneelta tädiltäsi.
Päätät sijoittaa varat. Laadi itsellesi luettelo periaatteista, jotka ovat avuksi
perinnön sijoittamisessa.
• Kuinka paljon perinnöstä voin sijoittaa? Sijoitanko kaiken vai käytänkö osan rahoista heti
johonkin itselleni hyödylliseen ja tarpeelliseen?
• Kuinka pitkäksi ajaksi voin rahani sijoittaa? Kuinka nopeasti saan realisoitua sijoitukseni
rahaksi, kun tarvitsen sitä?
• Minkälaisiin kohteisiin sijoitan rahani? Sijoitanko joukkovelkakirjoihin, osakkeisiin,
rahastoihin, kiinteistöön, taiteeseen vai vaikkapa keräilyesineisiin?
• Myös verotus pitää ottaa huomioon.
• Kuinka suuren riskin olen valmis ottamaan? Mitä enemmän odotan sijoituksestani tuottoa,
sitä suurempi riski minun on kestettävä. Hajauttamalla sijoitukseni eri kohteisiin voin
pienentää riskiä.
• Osakesijoittamista voin hajauttaa sijoittamalla eri toimialojen yrityksiin. Ostamalla osuuksia
sijoitusrahastoista voin hajauttaa sijoitustani varsin helposti. Valtion obligaatioista en voi
odottaa suurta tuottoa, mutta riski on käytännössä olematon, jos valtio on vakavarainen.
• Jos sijoitan osakkeisiin, käytänkö arvo-osuustiliä vai osakesäästötiliä? Huomioitavia asioita
ovat osakkeiden arvon muutokset, kaupankäynnin kulut ja yrityksen mahdollisuudet jakaa
osinkoa osakkeistaan.
5. Laadi käsitekartta eri sijoitusvaihtoehdoista. Liitä mukaan myös huonoja
sijoituskohteita ja pohdintaa eri vaihtoehdoista.
Näkökulmia:
• osakkeet
o arvo-osuustili?
o osakesäätötili?
o osakerahasto?
• indeksirahastot
• joukkovelkakirjat
• asunto-osakkeet
• kiinteistöt
• metsä
• jalometallit
• pankkitilit (muu kuin käyttötili)
• virtuaalivaluutat
• taide
• keräilyesineet
• valuutat
• yrittäminen
• huonoja sijoituskohteita: uhkapelit, laiton liiketoiminta, rahan sijoittaminen patjan alle tai
muuhun kotikätköön, pankkien korottomat käyttötilit
a) osakesijoittajalle
• Sijoittaja voi ostaa julkisten osakeyhtiöiden osakkeita. Hän voi hyötyä osakkeiden
arvonnoususta, osingoista, osakeanneista ja äänivallasta yhtiökokouksissa.
• Pörssiosakkeet ovat olleet pitkällä aikavälillä tuottoisia sijoituskohteita.
• Pörssin julkisuus ja osakekurssien jatkuva uutisointi antavat sijoittajalle jatkuvaa tietoa
yrityksistä. Sijoittajat saavat helposti tietää, millä yrityksellä menee hyvin ja millä huonosti.
Näin sijoittaja voi suunnata varansa lupaaviin yrityksiin.
b) pörssiyhtiölle
• Yhtiö saa heti listautuessaan rahaa osakkeidensa myynnistä. Pörssiin listautumalla yhtiö
saa pääomaa esim. suuriin investointeihin. Myöhemmin se voi kerätä uutta pääomaa
osakeannilla.
• Listautuminen parantaa myös yhtiön tunnettavuutta.
• Osakkeen hinta kertoo yhtiön johdolle yhtiöön kohdistuvista odotuksista.
c) kansantaloudelle?
• Sijoittajien rahat kohdistuvat järkevästi, sillä menestyvät yritykset saavat rahoitusta. Tämä
edistää talouskasvua.
Aineistotehtävät
7. Katso video korkoa korolle -ilmiöstä (SijoitusSuomi.fi).
a) Miksi aika on sijoittamisessa tärkeämpi asia kuin sijoitettu summa?
• Korkoa kertyy pääoman lisäksi myös korolle (sijoituksen tuotolle). Näin pääoma kertyy ajan
myötä suureksi.
• Videon esimerkissä 200 e/kk ikävuosina 20–30 sijoittaneella Maijalla on 65-vuotiaana
enemmän rahaa kuin Matilla, joka sijoitti saman summan kuussa ikävuosina 30–65.
Oletettu tuottoprosentti on esimerkissä sama.
b) Mikä oli mielestäsi vakuuttavin esimerkki?
• Opiskelijan oma vastaus.
c) Mitä neuvoja videon lopussa annetaan?
• Sijoita vain rahaa, joka sinulla on varaa hävitä.
• Historiallinen osakkeiden keskituotto (8 %) ei ole tae tulevasta
15. Valuuttakurssit vaikuttavat talouteen
Luku 15: Näkökulmia tehtäviin ja kuviin
Perustehtävät
1. Mikä on valuuttakurssi?
• Valuuttakurssi on valuuttojen vaihtosuhde (vaihtokurssi) eli hinta, jolla ulkomaan raha
mitataan kotimaan rahassa.
2. Miten kiinteä valuuttakurssi eroaa kelluvasta kurssista?
• Kelluvan valuutan arvo muuttuu vapaasti markkinoilla kysynnän ja tarjonnan mukaan.
• Valtion valuutta on sidottu kiinteällä kurssilla esimerkiksi kultaan tai toisen valuutan
arvoon. Valuutan arvo ei siis määrity vapaasti markkinoiden mukaan, vaan keskuspankki
määrittelee arvon.
Syventävät tehtävät
3. Ota kantaa väitteeseen: Valuuttakurssipolitiikalla voi vaikuttaa valuutan
arvoon.
Puolesta:
• Kiinteää valuuttakurssia voi muuttaa keskuspankin (tai hallituksen) päätöksellä.
• Keskuspankki voi vaikuttaa kelluvan valuutan kurssiin ostamalla tai myymällä sen
hallussaan olevia valuuttoja.
Vastaan:
• Suuri osa maailman valuutoista kelluu. Etenkin suurien valuuttojen kursseihin on vaikea
vaikuttaa tukiostoilla. Lisäksi esimerkiksi EKP ei mielellään puutu euron kurssiin, koska se
haluaa antaa markkinavoimien ratkaista valuutan arvon.
4. Euron ulkoinen arvo heikkeni eilen 10 prosenttia. Pohdi, miten se vaikutti
a) suomalaiseen turistiin matkalla New Yorkiin
• Vientiyritys hyötyy euron heikkenemisestä, koska sen tuotteiden hinta on laskenut 10
prosenttia aikaisempaan verrattuna.
b) Lapin joulumatkailubisnekseen
• Euroalueelta tuleviin turisteihin euron arvon heikentyminen tai kallistuminen ei vaikuta
mitenkään. Sen sijaan euroalueen ulkopuolelta, esimerkiksi Ruotsista tai Venäjältä, tulevat
turistit hyötyvät euron heikentymisestä – entistä halvemmat hinnat voivat tehdä Lapista
houkuttelevamman, mikä lisää turistien määrää.
c) Suomen ja Saksan väliseen lauttaliikenteeseen
• Vaikutuksia voi olla vaikea havaita, koska sekä Suomi että Saksa kuuluvat euroalueeseen.
Toki laivojen polttoainekustannukset nousevat, sillä polttoaineiden hinnat määritellään
dollareissa.
d) koko Suomen kansantalouteen.
• Suomi on hyvin vientivetoinen kansantalous, joten vaikutukset ovat pääosin myönteisiä,
koska vienti hyötyy euron heikentymisestä. Suomen työllisyys voi kohentua, jolloin
bruttokansantuote kasvaa. Euroalueen ulkopuolelta tuotavien hyödykkeiden hinnan
nousulla on kielteinen vaikutus, koska varsinkin teollisuus tarvitsee paljon tuontiraaka�aineita. Euroalueen ulkopuolisten lainojen korkokulut kasvavat.
5. Mitä etuja ja ongelmia on valuutoissa sijoituskohteena?
• Etuja: sijoitus on likvidi ja kustannukset ovat pienet.
• Ongelmia: Kurssivaihtelua on vaikea ennustaa, koska kurssiin vaikuttaa niin moni asia.
Valuuttaan sijoittaminen vaatii sijoittajalta paljon työtä sekä isoja pääomia, sillä muutokset
ovat yleensä pieniä.
Aineistotehtävät
6. Lue artikkeli valuuttakurssimuutoksista ja niiden vaikutuksesta matkailuun.
a) Mitä syitä eri valuuttojen kurssimuutoksille artikkelissa nostetaan esiin?
• poliittiset ongelmat (Turkki, Unkari ja Puola)
• vaaleja edeltänyt poliittinen jännite (Ruotsi)
• kansainvälinen politiikka ja kauppapakotteet (Venäjä)
• öljyn markkinahinta (Venäjä)
• keskuspankin koron nosto (Yhdysvallat)
• poliittiset kiistat; Brexit (Britannia)
b) Etsi uusimmat valuuttakurssit ja tarkista, onko artikkelin ajankohtaan nähden Turkista,
Ruotsista tai Thaimaasta tullut suomalaisille matkailijoille halvempia vai kalliimpia
matkakohteita.
• Opiskelijan oma vastaus
Perustehtävät
1. Mikä on valuuttakurssi?
• Valuuttakurssi on valuuttojen vaihtosuhde (vaihtokurssi) eli hinta, jolla ulkomaan raha
mitataan kotimaan rahassa.
2. Miten kiinteä valuuttakurssi eroaa kelluvasta kurssista?
• Kelluvan valuutan arvo muuttuu vapaasti markkinoilla kysynnän ja tarjonnan mukaan.
• Valtion valuutta on sidottu kiinteällä kurssilla esimerkiksi kultaan tai toisen valuutan
arvoon. Valuutan arvo ei siis määrity vapaasti markkinoiden mukaan, vaan keskuspankki
määrittelee arvon.
Syventävät tehtävät
3. Ota kantaa väitteeseen: Valuuttakurssipolitiikalla voi vaikuttaa valuutan
arvoon.
Puolesta:
• Kiinteää valuuttakurssia voi muuttaa keskuspankin (tai hallituksen) päätöksellä.
• Keskuspankki voi vaikuttaa kelluvan valuutan kurssiin ostamalla tai myymällä sen
hallussaan olevia valuuttoja.
Vastaan:
• Suuri osa maailman valuutoista kelluu. Etenkin suurien valuuttojen kursseihin on vaikea
vaikuttaa tukiostoilla. Lisäksi esimerkiksi EKP ei mielellään puutu euron kurssiin, koska se
haluaa antaa markkinavoimien ratkaista valuutan arvon.
4. Euron ulkoinen arvo heikkeni eilen 10 prosenttia. Pohdi, miten se vaikutti
a) suomalaiseen turistiin matkalla New Yorkiin
• Vientiyritys hyötyy euron heikkenemisestä, koska sen tuotteiden hinta on laskenut 10
prosenttia aikaisempaan verrattuna.
b) Lapin joulumatkailubisnekseen
• Euroalueelta tuleviin turisteihin euron arvon heikentyminen tai kallistuminen ei vaikuta
mitenkään. Sen sijaan euroalueen ulkopuolelta, esimerkiksi Ruotsista tai Venäjältä, tulevat
turistit hyötyvät euron heikentymisestä – entistä halvemmat hinnat voivat tehdä Lapista
houkuttelevamman, mikä lisää turistien määrää.
c) Suomen ja Saksan väliseen lauttaliikenteeseen
• Vaikutuksia voi olla vaikea havaita, koska sekä Suomi että Saksa kuuluvat euroalueeseen.
Toki laivojen polttoainekustannukset nousevat, sillä polttoaineiden hinnat määritellään
dollareissa.
d) koko Suomen kansantalouteen.
• Suomi on hyvin vientivetoinen kansantalous, joten vaikutukset ovat pääosin myönteisiä,
koska vienti hyötyy euron heikentymisestä. Suomen työllisyys voi kohentua, jolloin
bruttokansantuote kasvaa. Euroalueen ulkopuolelta tuotavien hyödykkeiden hinnan
nousulla on kielteinen vaikutus, koska varsinkin teollisuus tarvitsee paljon tuontiraaka�aineita. Euroalueen ulkopuolisten lainojen korkokulut kasvavat.
5. Mitä etuja ja ongelmia on valuutoissa sijoituskohteena?
• Etuja: sijoitus on likvidi ja kustannukset ovat pienet.
• Ongelmia: Kurssivaihtelua on vaikea ennustaa, koska kurssiin vaikuttaa niin moni asia.
Valuuttaan sijoittaminen vaatii sijoittajalta paljon työtä sekä isoja pääomia, sillä muutokset
ovat yleensä pieniä.
Aineistotehtävät
6. Lue artikkeli valuuttakurssimuutoksista ja niiden vaikutuksesta matkailuun.
a) Mitä syitä eri valuuttojen kurssimuutoksille artikkelissa nostetaan esiin?
• poliittiset ongelmat (Turkki, Unkari ja Puola)
• vaaleja edeltänyt poliittinen jännite (Ruotsi)
• kansainvälinen politiikka ja kauppapakotteet (Venäjä)
• öljyn markkinahinta (Venäjä)
• keskuspankin koron nosto (Yhdysvallat)
• poliittiset kiistat; Brexit (Britannia)
b) Etsi uusimmat valuuttakurssit ja tarkista, onko artikkelin ajankohtaan nähden Turkista,
Ruotsista tai Thaimaasta tullut suomalaisille matkailijoille halvempia vai kalliimpia
matkakohteita.
• Opiskelijan oma vastaus