LUKU 18
Luku 18: Näkökulmia tehtäviin ja kuviin
Perustehtävät
1. Mitä eroa on käsitteillä työttömyysaste ja työllisyysaste?
• Työttömyysaste mittaa työttömien osuutta työikäisestä väestöstä. Työttömäksi lasketaan
aktiivisesti töitä hakevat työikäiset ihmiset.
• Työikäisenä pidetään 15–74-vuotiaita ihmisiä, mutta työllisyysaste mittaa työtä tekevien
osuutta 15–64-vuotiaasta väestöstä (Tilastokeskuksen määritelmä). 65-vuotiaana
eläkkeelle jääneet eivät siis heikennä työllisyysastetta, mutta moni jää eläkkeelle jo
aikaisemmin. Eläkeläisten voidaan katsoa heikentävän työllisyysastetta.
2. Mitä haittaa työttömyydestä on
a) työttömälle itselleen
• Käytettävissä olevat tulot pienenevät.
• kuluttamisen mahdollisuudet heikentyvät.
• Työpaikan sosiaalinen hyöty jää pois.
• Syrjäytymisen vaara kasvaa (erityisesti pitkäaikais- ja nuorisotyöttömyys).
• Ammattitaidon ylläpito on hankalaa, ja itsetunto voi heikentyä.
b) julkiselle sektorille?
• Valtio ja kunta menettävät ansiotuloon perustuvia veroja.
• Kulutuksesta saatavat verotuotot pienenevät.
• Yhteisöveron määrä pienenee.
• Työttömyys kasvattaa tulonsiirtoja.
• Työttömyys merkitsee, etteivät kaikki kansantalouden tuotannontekijät ole
tehokkaimmassa mahdollisessa käytössä. Tämä näkyy tuotantomahdollisuuksien käyrässä.
3. Miksi työvoimapula saattaa olla tulevaisuudessa ongelma?
• Työikäisen väestön määrä laskee, koska he edustavat pienempiä ikäluokkia kuin pian sotien
jälkeen syntyneet suuret ikäluokat. Automatisointi saattaa kuitenkin korvata osan
työpaikoista, joten työvoimapulaa on vaikea ennustaa.
• Työvoimapulan vuoksi kokonaistarjonta ei ole niin suuri kuin se voisi olla kysynnän
perusteella.
• Työvoimapula nostaa luultavasti ainakin joidenkin alojen palkkoja, mikä saattaa nostaa
hintoja.
• Palveluiden järjestäminen ei onnistu, jos ei ole työvoimaa (lääkärit, siivoojat yms.).
• Yritykset saattavat siirtää tuotantoaan maihin, joissa on tarjolla riittävästi työvoimaa.
Syventävät tehtävät
4. Perustele väite: Täystyöllisyys ei ole kansantaloudelle hyvä asia.
• Kun työttömyysaste laskee lähelle nollaa, alkaa ilmetä työvoimapulaa. Se nostaa palkkoja ja
voi johtaa inflaation kiihtymiseen.
• Ns. luonnollinen työttömyysaste kuvaa sitä, että pieni työttömyysaste suojaa
työvoimapulalta.
5. Tee käsitekartta työttömyyden eri syistä.
Näkökulmia:
• suhdannetyöttömyys
o laskusuhdanteen ongelma
• rakennetyöttömyys
o rakenteelliset muutokset, esim. globalisaatio, automatisointi
• kausityöttömyys
o esim. matkailualan ongelma
• kitkatyöttömyys
o työpaikan vaihtajat, juuri valmistuneet
• piilotyöttömyys
o laskusuhdanteen ilmiö, määrä vain arvio
• muita käsitteitä
o kohtaanto-ongelma
o pitkäaikaistyöttömyys
o nuorisotyöttömyys
6. Mitä teet, jos jäät työttömäksi? Laadi itsellesi kolmen kohdan
toimintasuunnitelma.
• Pidä kiinni päivärytmistä.
• Tee itseäsi kiinnostavia asioita. Pidä osaamistasi yllä ja hanki lisätaitoja.
• Etsi työtä sinnikkäästi ja myös muualta kuin työvoimatoimiston ilmoituksista. Ole
aloitteellinen. Luota itseesi ja siihen, että löydät vielä töitä.
7. Katso luvun 4 kansantalouden kiertokulkukaaviota. Mitä tapahtuu
kiertokulussa, jos suuri määrä ihmisiä jää työttömäksi?
Laajalla työttömyysaallolla voi olla esimerkiksi seuraavanlaisia vaikutuksia:
• Kulutussektorin kuluttaminen vähenee, joten kokonaiskysyntä pienenee.
• Tuotantosektorin voitot pienenevät.
• Julkisen sektorin saamat verotulot vähenevät.
• Kotitalouksien saamat tulonsiirrot kasvavat.
Aineistotehtävät
8. Lue STTK:n yhteiskuntavaikuttamisen päällikön blogikommentti kohtaanto-
ongelmasta.
a) Mitä syitä kohtaanto-ongelmaan tekstistä löydät?
• Avoimien työsuhteiden laatu: erilaiset pätkätyöt, osa-aikatyö, määräaikaiset työsuhteet ja
vuokratyö eivät kiinnosta työnhakijoita samalla tavalla kuin pitkäkestoiset avoimena olevat
työsuhteet. Arvioiden mukaan jopa puolet avoimina olevista työpaikoista ovat sellaisia,
että ne eivät kiinnosta hakijoita.
• Työnantajalla voi olla liian suuret odotukset työntekijän osaamisesta. Suuri osa hakijoista
on esim. osatyökykyisiä, mutta työpaikkailmoituksissa on suuria vaatimuksia mm. hakijan
koulutuksesta, työkokemuksesta ja kielitaidosta.
b) Mitä kirjoittaja ehdottaa tilanteen korjaamiseksi?
• Kirjoittajan mielestä avoimena olevien työpaikkojen laatua tulisi tarkastella nykyistä
enemmän osana kohtaanto-ongelman ratkaisemista. Syy työpaikan hakematta jättämiseen
ei siis välttämättä ole hakijassa, vaan työpaikassa.
• Työnantajat voisivat laskea rimaa ja vaatia työnhakijoilta vähemmän valmista osaamista.
Tämän sijaan työnantajat voisivat kouluttaa työntekijöitään ja tukea heidän
kehittymistänsä.
c) Pohdi, näkyykö tekstissä se, että STTK on työntekijöiden etujärjestö.
• Kirjoittajan voi tulkita tarkastelevan asioita nimenomaan työntekijöiden näkökulmasta. Hän
korostaa, että kohtaanto-ongelma ei välttämättä johdu työntekijöistä, ja kääntää katseensa
työnantajiin. Kirjoituksen sävy on kuitenkin rakentava, ja kirjoittajalla on ehdotuksia
tilanteen korjaamise
Perustehtävät
1. Mitä eroa on käsitteillä työttömyysaste ja työllisyysaste?
• Työttömyysaste mittaa työttömien osuutta työikäisestä väestöstä. Työttömäksi lasketaan
aktiivisesti töitä hakevat työikäiset ihmiset.
• Työikäisenä pidetään 15–74-vuotiaita ihmisiä, mutta työllisyysaste mittaa työtä tekevien
osuutta 15–64-vuotiaasta väestöstä (Tilastokeskuksen määritelmä). 65-vuotiaana
eläkkeelle jääneet eivät siis heikennä työllisyysastetta, mutta moni jää eläkkeelle jo
aikaisemmin. Eläkeläisten voidaan katsoa heikentävän työllisyysastetta.
2. Mitä haittaa työttömyydestä on
a) työttömälle itselleen
• Käytettävissä olevat tulot pienenevät.
• kuluttamisen mahdollisuudet heikentyvät.
• Työpaikan sosiaalinen hyöty jää pois.
• Syrjäytymisen vaara kasvaa (erityisesti pitkäaikais- ja nuorisotyöttömyys).
• Ammattitaidon ylläpito on hankalaa, ja itsetunto voi heikentyä.
b) julkiselle sektorille?
• Valtio ja kunta menettävät ansiotuloon perustuvia veroja.
• Kulutuksesta saatavat verotuotot pienenevät.
• Yhteisöveron määrä pienenee.
• Työttömyys kasvattaa tulonsiirtoja.
• Työttömyys merkitsee, etteivät kaikki kansantalouden tuotannontekijät ole
tehokkaimmassa mahdollisessa käytössä. Tämä näkyy tuotantomahdollisuuksien käyrässä.
3. Miksi työvoimapula saattaa olla tulevaisuudessa ongelma?
• Työikäisen väestön määrä laskee, koska he edustavat pienempiä ikäluokkia kuin pian sotien
jälkeen syntyneet suuret ikäluokat. Automatisointi saattaa kuitenkin korvata osan
työpaikoista, joten työvoimapulaa on vaikea ennustaa.
• Työvoimapulan vuoksi kokonaistarjonta ei ole niin suuri kuin se voisi olla kysynnän
perusteella.
• Työvoimapula nostaa luultavasti ainakin joidenkin alojen palkkoja, mikä saattaa nostaa
hintoja.
• Palveluiden järjestäminen ei onnistu, jos ei ole työvoimaa (lääkärit, siivoojat yms.).
• Yritykset saattavat siirtää tuotantoaan maihin, joissa on tarjolla riittävästi työvoimaa.
4. Perustele väite: Täystyöllisyys ei ole kansantaloudelle hyvä asia.
• Kun työttömyysaste laskee lähelle nollaa, alkaa ilmetä työvoimapulaa. Se nostaa palkkoja ja
voi johtaa inflaation kiihtymiseen.
• Ns. luonnollinen työttömyysaste kuvaa sitä, että pieni työttömyysaste suojaa
työvoimapulalta.
5. Tee käsitekartta työttömyyden eri syistä.
Näkökulmia:
• suhdannetyöttömyys
o laskusuhdanteen ongelma
• rakennetyöttömyys
o rakenteelliset muutokset, esim. globalisaatio, automatisointi
• kausityöttömyys
o esim. matkailualan ongelma
• kitkatyöttömyys
o työpaikan vaihtajat, juuri valmistuneet
• piilotyöttömyys
o laskusuhdanteen ilmiö, määrä vain arvio
• muita käsitteitä
o kohtaanto-ongelma
o pitkäaikaistyöttömyys
o nuorisotyöttömyys
6. Mitä teet, jos jäät työttömäksi? Laadi itsellesi kolmen kohdan
toimintasuunnitelma.
• Pidä kiinni päivärytmistä.
• Tee itseäsi kiinnostavia asioita. Pidä osaamistasi yllä ja hanki lisätaitoja.
• Etsi työtä sinnikkäästi ja myös muualta kuin työvoimatoimiston ilmoituksista. Ole
aloitteellinen. Luota itseesi ja siihen, että löydät vielä töitä.
7. Katso luvun 4 kansantalouden kiertokulkukaaviota. Mitä tapahtuu
kiertokulussa, jos suuri määrä ihmisiä jää työttömäksi?
Laajalla työttömyysaallolla voi olla esimerkiksi seuraavanlaisia vaikutuksia:
• Kulutussektorin kuluttaminen vähenee, joten kokonaiskysyntä pienenee.
• Tuotantosektorin voitot pienenevät.
• Julkisen sektorin saamat verotulot vähenevät.
• Kotitalouksien saamat tulonsiirrot kasvavat.
8. Lue STTK:n yhteiskuntavaikuttamisen päällikön blogikommentti kohtaanto-
ongelmasta.
a) Mitä syitä kohtaanto-ongelmaan tekstistä löydät?
• Avoimien työsuhteiden laatu: erilaiset pätkätyöt, osa-aikatyö, määräaikaiset työsuhteet ja
vuokratyö eivät kiinnosta työnhakijoita samalla tavalla kuin pitkäkestoiset avoimena olevat
työsuhteet. Arvioiden mukaan jopa puolet avoimina olevista työpaikoista ovat sellaisia,
että ne eivät kiinnosta hakijoita.
• Työnantajalla voi olla liian suuret odotukset työntekijän osaamisesta. Suuri osa hakijoista
on esim. osatyökykyisiä, mutta työpaikkailmoituksissa on suuria vaatimuksia mm. hakijan
koulutuksesta, työkokemuksesta ja kielitaidosta.
b) Mitä kirjoittaja ehdottaa tilanteen korjaamiseksi?
• Kirjoittajan mielestä avoimena olevien työpaikkojen laatua tulisi tarkastella nykyistä
enemmän osana kohtaanto-ongelman ratkaisemista. Syy työpaikan hakematta jättämiseen
ei siis välttämättä ole hakijassa, vaan työpaikassa.
• Työnantajat voisivat laskea rimaa ja vaatia työnhakijoilta vähemmän valmista osaamista.
Tämän sijaan työnantajat voisivat kouluttaa työntekijöitään ja tukea heidän
kehittymistänsä.
c) Pohdi, näkyykö tekstissä se, että STTK on työntekijöiden etujärjestö.
• Kirjoittajan voi tulkita tarkastelevan asioita nimenomaan työntekijöiden näkökulmasta. Hän
korostaa, että kohtaanto-ongelma ei välttämättä johdu työntekijöistä, ja kääntää katseensa
työnantajiin. Kirjoituksen sävy on kuitenkin rakentava, ja kirjoittajalla on ehdotuksia
tilanteen korjaamise