Forum Yhteiskuntaoppi 2 Luku 13

Luku 13: Näkökulmia tehtäviin ja kuviin

Kuvatehtävä s. 105
Mitä kuvion euribor-korot kertovat talouden suhdanteista?
• Kuvion korkokehitys alkaa vuodesta 2007, jolloin oli finanssikriisiä edeltävä
noususuhdanne. Korkotaso oli nousussa.
• Vuoden 2008 finanssikriisin seurauksena korot laskivat jyrkästi.
• Finanssikriisissä vältettiin pahimmat uhkakuvat, ja vuoden 2010 lopulla korot lähtivät
kohoamaan. Nousua jatkui vuoden 2011 loppuun, jolloin alkoi melko jyrkkä alamäki.
Laskun taustalla olivat eurokriisi ja maailmantalouden heikentynyt tilanne.
• Korot laskivat lähelle nollatasoa vuoden 2012 aikana, minkä jälkeen ne ovat pysyneet
historiallisen alhaisella tasolla. Korot ovat painuneet jopa alle nollan.
• Vuosia kestänyt alhainen korkotaso kertoo euroalueen suurista talousongelmista.
2010-luvun lopussa korkotaso alkoi kohota ja lähestyä nollaa, mutta koronakriisin
aiheuttamat talousongelmat painoivat sen jälleen lasku-uralle.

Kuvatehtävä s. 108
Rahoituslaitosten mainokset kuvaavat omaa aikaansa. Miten mainoksissa näkyvät
1950-luvun ja 2000-luvun arvot ja suhtautuminen rahaan?
• 1950-luvun mainoksessa kehotetaan suoraan välttämään tuhlailua ja säästämään rahat
pankkitilille. 2000-luvun mainoksessa kuluttajaa houkutellaan lainaamaan rahaa omaan
hyvinvointiin ja elämysten toteuttamiseen.
• 1950-luvulla Suomi oli vasta muuttumassa kulutusyhteiskunnaksi, joten säästäväisyys ja
varautuminen ”pahan päivän” varalle olivat perinteisiä hyveitä. Sen vuoksi mainoksessakin
suhtaudutaan kuluttamiseen varovaisesti ja säästämiseen suosivasti.
• 1950-luvulla Suomi oli kaupungistumassa, mikä näkyy mainoksenkin miljöössä. Tausta
kuitenkin viittaa rentoon vapaa-ajan viettoon, ei kiireiseen työelämään, mikä on pinnalla
monissa nykymainoksissa. 2000-luvun hiihtomainoksessa kuitenkin viitataan suoraan
rentoon vapaa-ajan viettoon.
• 1950-luvun kuvan taustalla on ravintolassa juhlivia ihmisiä. Kuvan henkilö näyttää
pohtivan, pitäisikö hänen liittyä seuraan. 2000-luvun mainos korostaa urheilullista ja
yksilöllistä vapaa-ajan viettoa.
• 1950-luvun mainoksen mies on pukeutunut siististi ja huolitellusti, ja hän vaikuttaa
perinteitä kunnioittavalta. 2000-luvun mainoksessa hiihtäjä on pukeutunut rentoon
retkeilyasuun.
• Kuvat kertovat myös tarpeiden muutoksesta. 1950-luvulla vedottiin turvallisuuteen: ”Raha
on tilillä hyvässä tallessa.” 2000-luvulla rahalla tyydytetään korkeinta tarvetta ”itsensä
toteuttamisesta”. Elintaso on siis selvästi noussut. Perustehtävät
1. Mitä eri tehtäviä rahalla on?
• vaihdon väline
• maksuväline
• arvon mitta ja säilyttäjä

2. Mihin pankkeja tarvitaan?
• Pankit ovat rahoituslaitoksia. Ne myöntävät luottoja mm. kotitalouksille ja yrityksille.
• Rahat voi tallettaa pankkiin, jossa ne ovat hyvässä turvassa. Pankki maksaa pitkäaikaiselle
talletukselle pientä korkoa
• Pankit välittävät maksuja ja tarjoavat asiakkailleen erilaisia sijoitus- ja vakuutuspalveluita.
• Keskuspankit vastaavat rahahuollosta ja rahapolitiikasta.
3. Mistä eri syistä yleinen korkotaso vaihtelee?
• Korko on rahan hinta. Kuten muidenkin hyödykkeiden, myös rahan hinta nousee, kun
kysyntä kasvaa, ja laskee, kun kysyntä vähenee.
• Julkinen valta ohjaa yleistä korkotasoa. Tätä kutsutaan rahapolitiikaksi. Eniten valtaa on
keskuspankeilla, koska niiden päättämä ohjauskorko vaikuttaa yleiseen korkotasoon.
• Taloussuhdanteet vaikuttavat korkotasoon. Korko nousee noususuhdanteessa ja laskee
laskusuhdanteessa.

Syventävät tehtävät
4. Pohdi, miten kuntien taloutta voitaisiin kohentaa.
• Pankit luovat uutta rahaa myöntämällä luottoja.
• Keskuspankki luo rahaa myöntäessään lainoja talletuspankeille.
• Talletuspankit luovat rahaa myöntäessään lainoja asiakkailleen. Tätä kutsutaan
luotonlaajennukseksi.
• Rahan arvo ei enää perustu mihinkään fyysiseen; aikoinaan rahan arvo saattoi perustua
esim. kullan määrään keskuspankissa. Lisäksi suurin osa rahasta on digitaalisessa muodossa
ja käteistä rahaa on vain muutama prosentti.

5. Mitä tarkoittaa viitekorko, ja miten eri viitekorot eroavat toisistaan?
• Viitekorko tarkoittaa korkoa, johon asiakkaan laina sidotaan.
• Euribor on yleisin viitekorko. Sen taso perustuu rahan kysyntään ja tarjontaan. Euribor
määritellään joka pankkipäivä. Mikäli asiakkaan viitekorko on euribor, hänen lainansa
korkotaso tarkistetaan euriborista sovituin väliajoin (esim. 3 tai 12 kk).
• Prime-koron pankki määrittelee itse. Asiakkaan lainan korkotaso muuttuu, kun pankki
muuttaa prime-korkoaan.
• Kiinteä korko pysyy samalla tasolla sovitun ajan. Se on eräänlainen vakuutus koronnousua
vastaan, joten lähtötaso on yleistä korkotasoa korkeampi.

6. Laadi muistilista asioista, jotka kannattaa pitää mielessä, kun haet pankista
lainaa.
• Tarvitsenko todella lainaa?
• Kuinka paljon voin varata tuloistani lainanhoitomenoihin?

Enhän ole pulassa, jos korkotaso nousee?
• Minkä viitekoron valitsen?
• Minkä lyhennystavan valitsen?
• Muistanhan pyytää oikeuden lyhennysvapaisiin jaksoihin?
• Mikä on tällä hetkellä marginaalikoron taso?
• Onko järkevä tarttua pankin tarjouksiin korkosuojauksista? Paljonko ne maksavat?
• Onko lainassa piilokuluja? Paljonko on todellinen vuosikorko?
• Muistinhan pyytää tarjouksen useammasta pankista?

7. Miksi lainanottajan kannattaa seurata korkojen kehitystä?
• Yleisestä korkotasosta on hyvä olla perillä. Jos on ottanut lainaa matalan korkotason
aikana, on luultavaa, että korot jossakin vaiheessa nousevat. Siihen kannattaa varautua,
kun suunnittelee omia menojaan.
• Marginaalikoron taso vaihtelee mm. pankkien välisen kilpailutilanteen mukaan. Jos uusia
lainoja myönnetään pienemmällä marginaalilla kuin mitä lainanottaja aikaisemmin sai,
kannattaa olla yhteydessä pankkiin ja pyytää itselleen alempaa marginaalia. Pankin ei
tarvitse suostua pyyntöön, mutta asiakas voi halutessaan ottaa uuden halvemman lainan
toisesta pankista ja maksaa sillä vanhan lainansa pois.

Aineistotehtävät
8. Tutki lainamenojen arviolaskelmaa.
a) Arvioi, onko esimerkkilainojen korko matala vai korkea. Mistä eri syistä arviolaskelma ei
välttämättä toteudu?
• Lainojen korkoprosentti on matala, etenkin asuntolainan, jonka korko on alle 1 %. Myös
kulutusluoton korko on varsin matala.
• Arviolaskelma ei toteudu viivästyskoron vuoksi, jos asiakas ei suorita maksuja sovitussa
ajassa. Se ei myöskään toteudu, mikäli asiakas haluaa tehdä muutoksia maksuohjelmaan
(esim. lyhennysvapaa) ja pankki suostuu siihen.
b) Pohdi, miksi kahdessa lainassa on eri korkoprosentti.
• Asuntolainassa on matalampi korko kuin kulutusluotossa. Asuntolainan vakuutena on
asunto, mikä vähentää pankin riskiä. Kulutusluotoissa on asuntoluottoja korkeammat
korot, koska ne ovat riskipitoisempia. Kulutusluotot saattavat olla vakuudellisia, mutta ne
voivat olla myös vakuudettomia.
c) Päättele, mihin samaan viitekorkoon kumpikin laina on sidottu.
• Lainalaskelmat on tehty syyskuussa 2020. Koska korontarkistuspäivä tiedetään etukäteen
(3.3.2021), voi aikajaksosta päätellä, että viitekorko on euribor 6 kk.
d) Paljonko korkomenot kasvaisivat, jos viitekorko nousee kaksi prosenttiyksikköä?
• Asuntolaina (pääoma 7320,1 euroa): lisää maksettavaa tulisi vuodessa 146,40 euroa, eli
esimerkkilaskelmassa korkoa pitäisi maksaa 73,20 euroa enemmän.
• Kulutusluotto (pääoma 19 006, 65): lisää maksettavaa tulisi vuodessa 380,13 euroa, eli
esimerkkilaskelmassa korkoa pitäisi maksaa 190 euroa enemmän