Opiskeluhuolto ja oppimisen ja koulunkäynnin tuki

Opiskeluhuolto

Oppilas- ja opiskeluhuoltolaki tuli voimaan 1.8.2014 alkaen. Lain mukaisesti oppilashuollon tehtävänä on ”edistää opiskelijoiden oppimista, terveyttä ja hyvinvointia sekä osallisuutta ja ehkäistä ongelmien syntymistä;”… (Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki 2013 2§). Opetushallituksen määräyksen mukaisesti kaikkien kuntien ja koulujen tuli ottaa käyttöön oppilashuoltosuunnitelma, josta käy ilmi toteutettava oppilashuoltotyö. Tervon sivistyslautakunta on hyväksynyt Tervon yhtenäiskoulun oppilashuoltosuunnitelman kokouksessaan 18.6.2014. Oppilashuoltosuunnitelma on päivitetty 10.8.2020 ja uusi päivitystyö tulee saattaa loppuun syksyn 2026 aikana. Oppilashuollon toimintatapoja kuvataan tarpeen mukaan lukuvuoden aikana vanhempainilloissa huoltajille.

Nilakan kunnissa tehdään yhteistyötä oppilashuollossa siten, että lain mukainen oppilashuollon ohjausryhmä on kuntien yhteinen. Ryhmä kokoontuu kahdesti lukuvuoden aikana ja suunnittelee ja koordinoi oppilashuoltotyötä. Kunnan oma yhteisöllinen oppilashuoltoryhmä koostuu vararehtorista, laaja-alaisesta erityisopettajasta, opinto-ohjaajasta, oppilaskunnan ohjaavasta opettajasta, kouluterveydenhoitajasta, koulukuraattorista, koulupsykologista ja rehtorista. Tarvittaessa kokouksiin osallistuu luokanopettaja/-valvoja. Yhteisöllinen opiskeluhuoltoryhmä kokoontuu noin kerran kuussa. Laajennettuun yhteisöllisen oppilashuoltoryhmän kokoukseen kutsutaan myös oppilaskunnan ja huoltajien edustajat. Kokoukseen on mahdollista kutsua myös muita tahoja. Laajennettu ryhmä kokoontuu 2–4 kertaa lukuvuodessa.

Kun huoli oppilaan opiskeluhuollollisista asioista herää, tulee opettajan keskustella asiasta perheen kanssa mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Opettaja voi myös ensin oppilaan nimeä mainitsematta konsultoida terveydenhoitajaa, kuraattoria, psykologia tai rehtoria asiassa. Myös huoltaja tai oppilas itse voi esittää huolensa kelle tahansa oppilashuoltohenkilöstöön kuuluvalle. Oppilashuollollisen asian vireille panemista varten on laadittu erillinen lomake, joka tulee täyttää ennen ryhmän kutsumista koolle. Asian vireille panijan vastuulla on koota tarpeen mukainen yksilökohtainen oppilashuoltoryhmä käsittelemään kyseistä asiaa.

Kouluterveydenhoitaja Eeva-Riitta Tirkkonen työskentelee koululla torstaisin. Koulukuraattori Taina Pärnänen työskentelee koululla maanantaisin. Koulupsykologi Elina Karhu työskentelee koululla noin kaksi kertaa kuukaudessa keskiviikkoisin. Oppilaat, huoltajat, opettajat ja muu henkilökunta voivat pyytää kuraattoria keskustelemaan oppilaan kanssa tarpeen ilmetessä.

Oppimisen ja koulunkäynnin tuen järjestämisessä, vastuunjaoissa ja toimintatavoissa toimitaan Tervon kunnan opetussuunnitelman mukaisesti (sivistyslautakunta 5.8.2025 § 55).

Oppimisen ja koulunkäynnin tuen osalta päivitetty opetussuunnitelma otettiin käyttöön 1.8.2025. Lisäksi osa muutoksista astui voimaan lukuvuoden alkaessa 1.8.2026. Siirtymäaika uudistuneen tuen osalta päättyy 31.8.2026. Keskeisenä uudistuksessa ovat oppimisen edellytyksiä tukevat opetusjärjestelyt, ryhmäkohtaiset tukimuodot sekä oppilaskohtaiset tukimuodot. Oppilas voi saada samanaikaisesti sekä ryhmä- että oppilaskohtaisia tukimuotoja.

Osana oppimisen tuen uudistusta velvoitettiin sairaalakoulut antamaan konsultaatiota toiminta-alueensa kouluille. Tervon yhtenäiskoulussa konsultaatiota voi saada Alavan sairaalakoululta Kuopiossa. Konsultaatio on mahdollista niin lähi- kuin etäohjauksena. Tarkempaa tietoa käytännöistä saa suoraan Alavan koululta. Alavan koulun verkkosivuilla on tarjolla myös esimerkiksi materiaaleja työn tueksi. Konsultaatiota on kunnille maksullista.

Tukitoimien arviointi ja resurssien ohjaus

Opetussuunnitelman mukaan oppimisen ja koulunkäynnin tukea arvioidaan lukuvuoden aikana. Alkavan lukuvuoden suunnittelua varten opetusryhmien tarpeita on ennakoitu keväällä. Erityisopettaja ja opettajat ovat koonneet yhdessä ennakkoarvioinnin rehtorille. Opetusryhmien tarpeita tarkastellaan vähintään kerran lukuvuodessa ja resursseja kohdennetaan tarvittaessa uudelleen.

Työjärjestysten laadinnan yhteydessä rehtori kohdentaa resurssit arvioidun tarpeen mukaisesti. Myös oppimisen tuen tiimissä voidaan luokittain arvioida ryhmäkohtaisen tuen resurssin määrää. Mikäli opettaja huomaa, että resurssin kohdentamisessa tarvitaan muutoksia, tieto toimitetaan rehtorille. Yhdessä pohditaan, miten resurssia voisi kohdentaa uudelleen. Niin ohjaus- kuin erityisopetusresurssin on tarkoitus olla joustavaa.

Oppimisen tuen uudistuksen toimeenpanon osalta syksyllä jatkuu kuntien yhteinen TUT-hanke. Hankkeen aikana on laadittu ja edelleen laaditaan ohjeistusta esimerkiksi tuen lomakkeiden täyttämiseen. Opetushallitus on tehnyt kesän aikana muutoksia mallilomakkeisiin ja nämä päivitetään hankkeessa alkusyksyn aikana. Kun päivitystyö on valmis, henkilöstö perehdytetään lomakkeisiin ja yhteinen ohjeistus lisätään opettajien Teams-ryhmään. Hankkeessa on myös kokeiltu erilaisia tapoja kirjata tuen toteutumista tilastointia varten. Tervon yhtenäiskoulussa on ollut käytössä Wilma-kirjaaminen ja tätä jatketaan edelleen. Tuen kirjaa Wilmaan aina se opettaja, joka tukea on antanut, tai jos tuki on kohdistunut koko ryhmään, tunnin opettaja.

Oppimisen tuen uudistuksen toimeenpano vaatii edelleen yhteistä perehdytystä ja käytänteiden kehittämistä. Tätä jatketaan yhteistyössä.

Oppimisen edellytyksiä tukevat opetusjärjestelyt

Oppimisen edellytyksiä tukevat opetusjärjestelyt ovat keskeinen osa koulun toimintakulttuuria ja oppimisen tukea. Niillä luodaan edellytyksiä kaikkien oppilaiden osallisuuteen, oppimiseen ja koulunkäynnin tukeen. Ne luovat pohjan laadukkaalle perusopetukselle sekä erilaisille tukimuodoille. Opettajien keskinäinen yhteistyö, opettajien yhteistyö moniammatillisten ja monialaisten toimijoiden kanssa sekä yhteistyön mahdollistavat rakenteelliset ratkaisut ovat tärkeitä oppimisen edellytyksiä tukevien opetusjärjestelyjen suunnittelussa ja toteuttamisessa. Yhteiseen suunnitteluun ja toteutukseen tulee varata riittävästi aikaa.

Jokaisen työntekijän vastuulla on johtaa omaa työtään ja näin ollen tutustua uudistuneeseen lainsäädäntöön ja opetussuunnitelmaan sekä suunnitella omaa työtään ja opetustaan niin, että se on uudistuvan toimintakulttuurin mukaista. Käytännön suunnitteluun on varattu niin opettajille kuin ohjaajille viikoittainen suunnitteluaika, jota tulee käyttää ys-ajan ja työajan puitteissa sen mukaan, kun se koetaan tarpeelliseksi. Varsinkin lukuvuoden alussa yhteiseen suunnitteluun tulee panostaa.

Koulunkäynninohjaajien ja muun henkilöstön hyödyntäminen on osa oppimisen edellytyksiä tukevia opetusjärjestelyjä. Lukuvuoden työjärjestyksiä laadittaessa on pyritty siihen, että ohjaajat on kiinnitetty tiettyihin luokkatasoihin tai ryhmiin. Näin ollen opettaja ja ohjaaja työskentelevät aiempaa tiiviimpänä työparina ja yhteinen suunnittelu mahdollistuu, kun sama ohjaaja tukee ryhmää useammin. Myös ohjaajien oppilaantuntemus paranee. Ohjaajien mukanaololle oppilaskohtaisten tukitoimien arvioinnissa ja suunnittelussa ei ole estettä.

 

Oppimisen edellytyksiä tukevia opetusjärjestelyjä ovat lisäksi muun muassa

 

  • oppilaiden erilaiset tarpeet ja edellytykset huomioon ottava opetuksen järjestäminen ja opetuksen eriyttäminen
  • eri oppiaineiden ja tiedonalojen kieltä avaava kielitietoinen opetus
  • opetusryhmien muodostaminen siten, että opetuksen tavoitteet voidaan saavuttaa
  • pedagogiset ratkaisut, joilla tukea tarvitsevien oppilaiden lisäksi huomioidaan myös oppilaat, jotka etenevät opinnoissaan tavoitekokonaisuuksittain
  • opettajan kyky huomioida riittävästi opetusryhmän tarpeet ja vahvuudet

 

Opetusryhmien muodostamisessa ja resursoinnissa on huomioitu ne ryhmät, joissa ennakoidaan olevan eniten tukitoimien tarvetta. Näissä ryhmissä on esimerkiksi jakotunteja ja samanaikaisopetusta. Lukuvuotta suunnitellessa rehtori on huomioinut tämän tarpeen resurssien kohdentamisessa ja resurssia on lisätty aiemmin tuntikehyksessä arvioituun tukimäärään nähden.

Oppimisen edellytyksiä tukevien opetusjärjestelyjen toteutuminen edellyttää koulun aikuisilta yhteistä dialogia ja yhteistä oppimista. Yhteissuunnitteluaikaa tulee käyttää myös oppimisen tuen ratkaisujen pohdintaan, niin yksilö- kuin ryhmätasolla.  Erityisopettajien työnkuvaan kuuluu myös konsultaation antaminen opettajille. Yhdessä erityisopettajan kanssa voidaan pohtia esimerkiksi erilaisia eriyttämisen ratkaisuja.

Opettajan kyky huomioida opetusryhmän tarpeita saattaa edellyttää osaamisen ylläpitoa ja täydennyskoulutusta. Opettajia ja ohjaajia kannustetaan hakeutumaan oppimisen tukeen liittyviin koulutuksiin. Päätöksen koulutuksiin osallistumisesta tekee rehtori. Koulutuksessa saatuja oppeja jaetaan työyhteisön kesken ja näin mahdollistetaan yhdessä oppiminen.

Ryhmä- ja oppilaskohtaiset tukitoimet

Ryhmäkohtaisia tukitoimet ovat kaikkia oppilaita koskevia ryhmäkohtaisia järjestelyitä. Näihin kuuluvat opettajan antama yleinen tukiopetus, opettajan antama opetuskielen tukiopetus ja erityisopettajan antama opetus muun opetuksen yhteydessä. Ryhmäkohtaisia tukitoimia on resursoitava vähintään 0,122 opetustuntia viikossa kutakin oppilasta kohden. Lukuvuonna 2026–2027 tämä tarkoittaa Tervon yhtenäiskoulussa vähintään 13 opetustuntia viikossa. Tuntien ei tarvitse jakautua tasaisesti opetusryhmien kesken, vaan ne kohdennetaan sinne, missä tarve on todettu. Niiden kohdentamista voidaan arvioida uudelleen lukuvuoden aikana.

Ryhmäkohtaisen tuen tunnit on sijoitettu laaja-alaisen erityisopettaja työjärjestykseen. Lukuvuoden alkaessa ryhmäkohtaista tukea on laaja-alaisen erityisopettajan tunneista 15. Tarvittaessa tästä on varaa siirtää tunteja oppilaskohtaiseen tukeen, jos tuen tarve muuttuu lukuvuoden aikana. Tämän lisäksi rehtorin opetusvelvollisuudesta on varattu yhdestä kahteen tuntia viikossa ryhmäkohtaisiin tukimuotoihin. Tämä mahdollistaa esimerkiksi tukiopetuksen antamisen joustavasti samanaikaisesti muun opetuksen kanssa, kun rehtori toimii samanaikaisopettajana. Opettajat ilmoittavat tarpeensa samanaikaisopetukseen rehtorille hyvissä ajoin, jotta yhteinen aika löydetään. Tukiopetusta voidaan antaa myös ennen tai jälkeen koulupäivän kuten aiemminkin. Tällöin opettajan on annettava rehtorille selvitys pitämistään tukiopetustunneista. Tukiopetustuntien määrät oppilaittain toimitetaan rehtorille palkanmaksua varten kaksi kertaa lukuvuodessa. Opettajan tulee antaa tukiopetusta heti tarpeen havaittuaan. Ennen tai jälkeen koulupäivän annettavissa tukiopetusjärjestelyissä on pyrittävä siihen, että samaan tilaisuuteen voidaan pyytää useampia eri luokkatasojenkin oppilaita.

Ryhmäkohtainen tuki kirjataan Wilmaan. Opettajan on dokumentoitava suunniteltu ja annettu tuki niin, että myöhemmin voidaan todeta, jos oppilaalla on tarvetta vahvemmille tukitoimille.

Oppilaskohtaisena tukitoimena annettavaa erityisopettajan opetusta ovat erityisopettajan opetus osittain pienryhmässä ja muun opetuksen yhteydessä, erityisopettajan tai erityisluokanopettajan opetus pienryhmässä ja erityisluokanopettajan opetus erityisluokassa. Lisäksi oppilaskohtaisiin tukitoimiin kuuluvat erilaiset apuvälineet sekä tulkitsemis- ja avustajapalvelut.

Oppilaskohtaisen tuen tarpeen arvioinnin käynnistää joko luokanopettaja, aineenopettaja tai erityisopettaja. Arvioinnin käytänteet on kuvattu Tervon kunnan opetussuunnitelman luvussa 7. Oppilaskohtaisesta tuesta tehdään hallintopäätös. Päätöksen tekee rehtori opettajan ja/tai erityisopettajan valmistelun pohjalta. Ennen päätöstä oppilaalle tehdään tuen tarpeen arviointi sekä suunnitelma. Arviointi ja suunnitelma laaditaan yhteen asiakirjaan, joka on Wilmassa. Arviointi- ja suunnitelmalomakkeeseen on tehty päivityksiä kesän aikana, joten opettajan on huolehdittava siitä, että jatkossa arviointi tehdään uudistetulle lomakkeelle.

Erityisopettajan antamaa opetusta annetaan siis sekä ryhmäkohtaisena että oppilaskohtaisena tukitoimena.

Lukuvuonna 2026–2027 Tervon yhtenäiskoulussa toimii yksi erityisluokka. Erityisluokalla voi opiskella oppilaita useammalta vuosiluokalta. Erityisopettajan antaman opetuksen tarve voi vaihdella lukuvuoden aikana.

 

Koululla työskentelee kaksi erityisopettajaa pääasiassa seuraavalla työnjaolla:

-Pekka Koponen: laaja-alainen erityisopetus vuosiluokat 0–9

-Maarit Silvennoinen: erityisluokanopetus (+Katja Heimonen 8 h/vk)

 

Erityisopettajien työnjaosta sovitaan tarkemmin rehtorin ja erityisopettajien välisessä palaverissa. Erityisesti laaja-alaisen erityisopettajan työ koostuu niin ryhmä- kuin oppilaskohtaisista tukitoimista, kun taas erityisluokanopettajan työ painottuu oppilaskohtaisiin tukitoimiin, joita annetaan erityisluokassa. Erityisopettajien kanssa tarkastellaan tuen kohdentumista säännöllisesti oppimisen tuen tiimissä, johon kuuluvat erityisopettajat ja rehtori sekä yksi koulunkäynninohjaaja. Oppimisen tuen tiimiä johtaa Katja Heimonen. Jokaisen opettajan ja ohjaajan vastuulla on saattaa tieto muuttuneesta tuen tarpeesta ryhmän tietoon.

 

Erityisopettajan antama tuki on ensisijaisesti pedagogista koulunkäynnin tukea. Oppilaan muihin haasteisiin, kuten käyttäytymisen tai tunne-elämän haasteisiin, tarvitaan useimmiten monialaista yhteistyötä. Oppilaalla voi kuitenkin olla oppilaskohtaisen tuen tarve myös käyttäytymisen ym. haasteisiin liittyen.

Tehostettu oppilaanohjaus

Tehostettua henkilökohtaista ohjausta annetaan oppilaille, jotka tarvitsevat lisätukea jatko-opintoihin hakeutumiseen. Sivistyslautakunta on hyväksynyt (Siv.ltk. 8.6.2021 §50 ja 25.9.2023 §67) Tervon kunnan perusopetuksen ohjaussuunnitelman, Ohjauksen polku perusopetuksessa, joka sisältää suunnitelman perusopetuksen 8–9-vuosiluokkien tehostetun oppilaanohjauksen toteuttamisesta.

Oppilaanohjaaja vastaa oppilaan perusopetuksen 8–9-luokkien tehostetusta oppilaanohjauksesta sekä nivelvaiheen ohjauksesta ja seurannasta Opetus- ja kulttuuriministeriön vuosittain päättämään Oppivelvollisuuslain (1214/2020) 11 §:n 1 momentissa tarkoitettuun oppivelvollisuuden suorittamisen tarkistuspäivään saakka.

Oppivelvollisuuslain 14 §:n 1 momentin mukaiseksi asuinkunnan ohjaus- ja valvontavastuutahoksi sen jälkeen, kun oppivelvollisen asuinkunnalle on tehty ilmoitus oppivelvollisen oppivelvollisuuden suorittamisen keskeytyksestä, on nimetty työryhmä, johon kuuluvat rehtori (koollekutsuja), oppilaanohjaaja, sosiaalityöntekijä, perhetyöntekijä ja HYTE-yhdyshenkilö. Työryhmän tehtävänä on oppivelvollisuuslain 14 §:n 3 momentin mukaisesti ohjata oppivelvollista hakeutumaan hänelle soveltuvaan oppivelvollisuuskoulutukseen ja tarvittaessa muiden tarkoituksenmukaisten palveluiden piiriin.