Draamapaketti koulunsa aloittaville

Draamapaketti/Kouluun, kouluun

Anna-Maija Korhonen - Anski


Draamaa, leikkimistä ja oppimista:

  1. Draama on osallistavaa. Jokaisella lapsella on luontainen tarve leikkiä ja olla yhdessä - osallistua.
  2. Draamatyöskentely motivoi kaikenikäisiä ja eri elämäntilanteissa olevia oppilaita.
  3. Draama edistää laadullista oppimista.
  4. Draaman avulla voi vaikuttaa. Draama on demokraattista toimintaa. Draamassa kaikki ovat tasa-arvoisia. 

Draamatyöskentelyn avulla oppilaalla on mahdollisuus alkaa pohtia uudelleen omia elämänarvojaan, tunnistaa erilaisia elämänarvoja ja muuttaa omaa ajatteluaan, muuttaa omaa toimintaansa.


Prosessidraama on toimintatapa, jossa voi soveltaa monia erilaisia opittuja tekniikoita ja lähestymistapoja, joiden avulla draamaa yhdessä rakennetaan. Valitut työtavat ovat kuin käsikirjoitus draamatoiminnalle:

  1. Asetetaan draamatoiminnalle päämäärä
  2. Valitaan näkökulma tapahtumiin
  3. Valitaan yhdessä keinot, joilla tähän kaikkeen pyritään.

Owens, A ja Barber, K (1998)


Hyvällä draamatoiminnalla on aina alku, keskikohta ja loppu ihan niin kuin hyvällä tarinallakin. Kun draamatunnin rakenne on oppilaille tuttu, on helppo keskittyä olennaiseen - draaman avulla oppimiseen. Kun ohjaaja/opettaja astuu luokkaan, draama alkaa.


Draamakokonaisuus sisältää neljä tunne- ja vuorovaikutustaitoja kehittävää tuokiota. Tuokioiden kesto on noin 1 tunti - 1.5 tuntia. Kokonaisuus on ajateltu pidettäväksi syksyllä kohta koulun alettua. Kokonaisuuden tarkoituksena on vahvistaa ryhmäytymistä ja luoda draaman avulla turvallinen alku ekaluokkalaisten koulupolulle. Kokonaisuus on hyvin toiminnallinen ja harjoitusten kestot lyhyitä. Tuokioihin on sisällytetty melko lyhyet kehyskertomukset ja erityyppisiä harjoituksia. Tuokioiden harjoituksista on tarkoitus valita osuvimmat omaan toteutukseen. Ei liikaa eikä liian vähän! Draamakokonaisuuden 1,2,3 ja 4 jälkeen aloitetaan varsinaiset tunnetunnit (1x viikossa) ja/tai draamatarina, esimerkiksi Levoton kettu. 


Draamakokonaisuuden sisällöt ovat:


  1. Kouluun, kouluun
  2. “Hyvän päivän resepti”
  3. Kääpiöt ja jättiläiset
  4. Kuninkaan/Kuningattaren/Hallitsijan linnassa

  1. Kouluun kouluun 

Aamupala:


Banaanihippa:

Kun hippa saa kiinni, pysähdytään ja nostetaan kädet ylös kohti kattoa. Pelastaja pelastaa kiinniotetun kuorimalla banaanin - laskemalla omilla käsillään kiinniotetun kädet alas.


Leivänpaahdinhippa:

Kun hippa saa kiinni, jähmetytään paikalleen. Kaksi muuta oppilasta voi pelastaa asettumalla kiinni jääneen viereen ja muodostamalla käsistä leivänpaahtimen. Pelastettavan pitää hypätä ilmaan, kun pelastajat laskevat yhteen ääneen 1-2-3-valmis. Sitten “paahtoleipä” on taas vapaa juoksemaan ja osallistumaan hippaleikkiin.


Huomenta:


Asetutaan piiriin seisomaan ja sanotaan yksitellen vieruskaverille huomenta kuiskaamalla. Se, jolle on kuiskattu, kuiskaa oman huomenta-tervehdyksensä taas seuraavalle ja sitä tehden seuraavalle. 


Seuraavalla kierroksella sanotaan huomenta tavallisella äänellä ja käydään piiri läpi tavallisella nopeudella. Sitten voidaan lisätä nopeutta tai varioida harjoitusta muuten eri tyyleillä (armeijatyylillä, ujosti, reippaasti, englanniksi, savoksi)


Nimet tutuiksi:


Jenni lähtee Tukholmaan...

Mennään seisomaan piirimuodostelmaan. Tehdään harjoitus “Jenni lähti Tukholmaan ja otti mukaansa juustoa” sovellettuna koulun alkamiseen. Jenni lähti kouluun ja pakkasi reppuunsa jänispehmolelun. Seuraavana piirissä oleva kertoo, kuka hänen vieressään on, mitä hän (Jenni) ottaa mukaansa (jänispehmolelun) ja lisää sitten luetteloon oman nimensä (Anna) ja kertoo, mitä itse pakkaa koulureppuunsa (appelsiinin). Edetään piirissä niin, että jokainen toistaa nimensä ja “eväänsä” ja jokainen muistelee, mitä edellä olevat ottavat mukaansa. Jos pieniä oppilaita jännittää ja on vaikea muistaa nimiä, ope/ohjaaja voi auttaa nimien ja eväiden kanssa. Pääasia, että harjoitellaan turvallisessa ympäristössä omien luokkakavereiden nimiä ja tullaan tutuiksi kesätauon jälkeen. 



Tervetuloa kouluun 


A: Siirtymäriitti/Lines-harjoitus (Pamela Powell)


Huoneeseen on merkitty kevyesti kolme linjaa, toisessa päässä huonetta on esikouluaika, keskellä huonetta on nykyhetki ja toisessa päässä huonetta on tulevaisuus. Lapset asettuvat esikoululinjalle seisomaan. 


Harjoitus ohjeistetaan esimerkin avulla lapsille. Tarkoituksena on pohtia niitä mukavia asioita, joita tehtiin yhdessä esikouluaikana ja toisaalta pohditaan, mitä kaikkea uutta kouluelämä tuo tullessaan. Jokainen pohtii hiljaa mielessään,mikä oli mukavinta ennen ja miltä tuntuu nyt, kun uusi elämänvaihe alkaa.


Yksi kerrallaan lähtee kävelemään kohti tulevaisuutta ja pysähtyy nykyhetken kohdalle, katsoo olkansa yli taakseen, sitten eteenpäin ja sanoo “Esikoulusta minä muistan sen, kuinka… Esikoulussa oli kaikkein mukavinta…”


Sitten oppilas kävelee kohti tulevaisuutta, pysähtyy koulun alkamista merkitsevälle viivalle ja sanoo “Ekaluokalta minä odotan…Kun lähden kouluun,toivon, että…


Viimeisen linjan jälkeen voidaan tehdä ohjaajasta ja opettajasta myös portti, jonka läpi oppilaat sujahtavat kouluun. Aikuiset toivottavat oppilaan nimellä tervetulleeksi kouluun. Portti korostaa siirtymäriitti-harjoitusta ja lieventää jännitystä.


Lines-harjoitus toimii parhaiten pitkänomaisessa tilassa, missä matkan pituus korostaa siirtymistä ja ajallista etenemistä. Kun kuljetaan yksi kerrallaan,voidaan kuunnella, mitä toiset muistavat esikouluajasta ja mitä toiset toivovat koulun alkamisesta - vahvistetaan sosiaalista yhteenkuuluvuuden tunnetta ja positiivista ryhmäytymistä. Jokainen on tervetullut kouluun! Koulun alkamisen jännitystä voi lieventää kiinnittämällä “koulua” merkitsevälle linjalle tai sen läheisyyteen seinälle “Tervetuloa” -kyltin ja vaikka oppilaiden omat nimet kyltin ympärille. Kummi- tai tukioppilaat voivat askarrella koulutulokkaille banderollin ja koristella sen haluamallaan tavalla. 


Tervetuloa kouluun 


B : Koulumatka-harjoitus sukankääntämistekniikalla/Pamela Powell


Istahdetaan piiriin ja jutellaan koulumatkasta. 

  • Millä tulit tänään kouluun?
  • Millainen sää tänä aamuna oli?
  • Miltä sinusta tuntui tänä aamuna? 
  • Oliko sinulla rauhallinen vai kiireinen aamu?
  • Kenen kanssa tulit? Ketä jäi kotiin?

  • Mitä näit koulumatkallasi?


Jokainen valitsee mielessään yhden näkemänsä asian koulumatkan varrelta. Se voi olla rakennus, asia, ihminen tai esine (kerrostalo, puistonpenkki, auto parkkipaikalla, valotolppa, mänty,koivu, pihlaja…) Ohjaaja tarkistaa esim. nostetulla peukulla, että kaikki ovat tehneet valintansa. Sitten muodostetaan parit vierekkäin istuvista (tai muulla tekniikalla), mennään parin kanssa vastakkain ja kerrotaan parille, mitä on nähty koulumatkan varrella ja minkä asian kumpikin on valinnut. Pari tekee yhdessä still-kuvan, missä molemmat asiat ovat yhdessä. 


Seuraavaksi siirrytään Pamela Powellin “sukankääntämistekniikalla” toteutettavaan harjoitukseen. Ohjaaja pyytää pareja asettumaan toinen toistaan seuraaviksi still-kuvapareiksi. Jokainen still-kuvapari rakennetaan niin, että toiset näkevät, mitä parin kuva pitää sisällään. Voidaan käydä läpi kuvaparit yksi kerrallaan. Asetutaan niin, että parin muodostaman still-kuvan välistä mahtuu juuri ja juuri kulkemaan. Ohjaaja pyytää pareja asettumaan niin, että peräkkäisistä pareista muodostuu koulupolku, jolla on selvä alku ja loppu. Parien on hyvä olla myös riittävän etäällä toisistaan, että polku ja parit erottuvat selvästi. Polun lopussa pitää olla paljon tilaa, jotta polku voi jatkua ja muotoutua uudelleen.


Polun alussa oleva pari lähtee kulkemaan peräkkäin koulupolkua pujotellen jokaisen parin muodostaman patsaan/portin läpi. Kun he ovat menneet viimeisen parin still-kuva -portin läpi, he pysähtyvät ja asettuvat omaksi patsaakseen. Toisena parina polun alussa ollut patsas jättää paikkansa ja lähtee kulkemaan polkua pitkin. Näin koko paripatsasporukka pääsee kulkemaan polkua pitkin kuin sukka, joka pyykin jälkeen käännetään oikein päin tai kuin käärme, joka luo nahkansa. 


Seuraavalla kulkemiskerralla patsaat puhuvat. Jokainen patsaan osa päättää, mitä sanoo ja toistaa sitä samalla, kun “sukankääntötemppu” tehdään uudelleen. 


Loppupiiri:


Toiminnan jälkeen istahdetaan piiriin ja käydään läpi oppilaiden ajatuksia harjoituksesta:

  • Miltä tuntui olla patsaana?
  • Miltä tuntui kulkea polkua pitkin?
  • Miltä tuntui kuunnella patsaiden puhuvan?

Piirissä on hyvä keskustella myös koulun aloittamisesta yleisellä tasolla. Mikä on ollut jännittävää? Mikä on tuntunut hyvältä? Miten iltapäivät ovat sujuneet? Onko koulussa kavereita?



Lopuksi mennään selinmakuulle niin, että jalat ovat piirin keskustaan päin. Rauhoitetaan mieli hengittämällä rauhallisesti nenän kautta sisään ja suun kautta ulos. Vuorotellen nostetaan päätä ja sanotaan oma nimi “Minä olen Veera, ekaluokkalainen” Toiset nostavat päätään ja vastaavat “Sinä olet Veera, ekaluokkalainen”. Käydään kierros läpi. Voidaan tehdä myös Lions Quest -harjoituksen sanoin

Veera:“Minä olen Veera.” 

Kaikki: “ Sinä olet Veera, mukavaa, kun tulit!”


Lopuksi noustaan piirissä seisomaan ja lopetetaan yhteiseen itsetuntoa kohottavaan Uppo-Nallen loruun. Ope/ohjaaja sanoo säkeen ja oppilaat toistavat kuorossa. 


“Oi oiva olen heppu.

On selässäni reppu.

Ja repun alla peppu.

Oi oiva olen heppu.


Ei hätää ole eipä.

Kun repussa on leipä.

Ja leivän päällä muna

on oikein paistettuna.


Oi oiva olen heppu…”


-Elina Karjalainen-


Ensimmäisen draamatuokion jälkeen voidaan kokoontua omaan luokkaan ja jatkaa työskentelyä esimerkiksi kummiluokkalaisten kanssa. Yhteisenä tehtävänä voisi olla yhteinen väritystehtävä/muovailutehtävä “iso ja pieni yhdessä”. Tuokion voisi lopettaa myös yhteiseen ruokailuun isompien kanssa. Ideana ja toiminnan tavoitteena on synnyttää ekaluokkalaisille draaman kautta vahva tunne siitä, että jokainen on tärkeä ja tervetullut kouluun. 


  1. “Hyvän päivän resepti!”

Virittely:


Lausutaan yhdessä vuorolukuna ja liikkeiden kanssa Kaija Pispan runo “Hyvän päivän resepti”


"Näin hyvä päivä alkaa:
rapsuta vasenta jalkaa
hyppää ilmaan tasahypyt
(1-2-3)

silitä otsalta rypyt.
Jos jonnekin jää mielipahaa,

hiero pyöritellen mahaa
sitten sahaa
ilmaan sateenkaari
piirrä sanasaari
avaa ahaa-ajatusten laari
ja lavuaariin
kaada kaikki äksyt!
Ota lepsut kotiläksyt:
Kun alkaa keittää
voi läskiksi heittää
ja harmit naurulla peittää."

- Kaija Pispa-



Katsotaan lasten koulumatkoja maailmalta valokuvien avulla.

Seisotaan yhdessä piirissä. Ohjaaja luettelee kouluun tulemisen tapoja. Ne, joiden kohdalle sanottu sopii, vaihtavat paikkoja. Jos opettaja sanoo pelkästään “Tulin kouluun” , kaikki vaihtavat paikkaa piirissä.

  • Tulin kouluun kävellen
  • Tulin kouluun junalla
  • Tulin kouluun taksilla
  • Tulin kouluun bussilla
  • Tulin kouluun lentokoneella
  • Tulin kouluun vanhemman kyydissä
  • Tulin kouluun isosiskon/isoveljen kanssa
  • Tulin kouluun kumpparit jalassa/lippis päässä/hiukset ponnarilla….
  • Tulin kouluun väsyneenä/maha täynnä/nälkäisenä/jännittyneenä/iloisena...

Junalla kouluun:


Tehdään oppilaista neljän-viiden hengen ryhmät, jotka asettuvat jonoksi. Takana kulkeva pitää edellä kulkijan vyötäröltä kevyesti kiinni. Ohjaajalla on liikennevalomerkit kädessään. Kun ohjaaja nostaa vihreän valon, juna saa lähteä liikkeelle. Ennen liikkeelle lähtemistä junassa/jonossa takimmaisena oleva sanoo: Kaikki matkustajat junassa! Junassa/jonossa ensimmäisenä oleva sanoo: Valmiina lähtöön! Junan keskellä olevat matkustajat sanovat yhteen ääneen: Etteenpäin! Etteenpäin!Etteenpäin! Ja sitten juna lähtee liikkeelle. Kuljetaan mutkitellen luokassa/pienessä salissa, kuitenkin niin, että juna pysyy ehjänä ja kaikilla on turvallinen olo. Kun ohjaaja nostaa keltaista valoa ylös, juna valmistautuu pysähtymään. Punaisella valolla juna pysähtyy. Ensimmäinen junassa/jonossa oleva siirtyy takimmaiseksi ja junan veturiksi siirtyy seuraavana junassa/jonossa oleva oppilas. Ohjaaja kertoo, kuinka seuraavaksi edetään. Liikkumis- ja puhumistapoja voivat olla esimerkiksi kuiskaten+hiipien, armeijatyylillä+rivakasti edeten tai hitaasti puhuen+hitaasti liikkuen. Tärkeää on, että junan matkustajat seuraavat liikkuessaan liikennevaloja ja reagoivat niihin ajantasaisesti. (Harjoitus mukaeltu Lions Quest -materiaalista)


Tulitko autolla? Tulitko lentokoneella?


Jatketaan samoilla ryhmillä kuin junaharjoituksessa. Ohjaaja kertoo, mikä kulkuväline ryhmän pitää tehdä nopeasti. Sitten ohjaaja laskee viidestä alaspäin 5-4-3-2-1 ja kulkuvälineiden tulee olla valmiita. Näin toimien voidaan rakentaa auto, lentokone, juna, polkupyörä, kottikärryt, pulkka, potkuri tai vaikka avaruusraketti. Ohjaaja voi antaa valmiille kulkuvälineelle ääntelykäskyn laskemalla ykkösestä viitoseen ja sanomalla “Auton moottori käynnistyy 1-2-3-4-5.”


Koulumatka


Muistellaan edelliskerran koulumatkaharjoituksia/-harjoitusta ja jutellaan koulumatkoista. Tällä kokoontumiskerralla voidaan jutella myös aamutoimista, tuliko kiire? Unohtuiko jotain? Jännittikö kouluun ennättäminen? Kenelle voi soittaa, jos ei löydä vaikka kotiavainta ja pitää jo lähteä? 


Parityöskentely


Asetutaan vastakkain parin kanssa. Pari tekee pantomiimina aamutoimiin tai koulumatkaan liittyvän asian. Toinen parista alkaa tehdä samaa ja kun molemmilla on sama rytmi tekemisessä, toinen arvaa, mistä tekemisestä on kyse. Ohjaaja voi auttaa keksimisessä kuiskaamalla tekemisiä, jos tehtävä tuntuu oppilaista vaikealta.

  • hampaiden peseminen
  • kaakaon sekoittaminen
  • vessanpytylle istuminen
  • hiusten harjaaminen
  • hiusten laittaminen poninhännälle
  • kenkien solmiminen
  • repun pakkaaminen
  • painavan oven avaaminen
  • äitin/isän/mummon/papan halaaminen
  • koiran/kissan rapsuttaminen

Sokkokuljetus


Pari kuljettaa toista koulumatkalla ohjaajan ohjeiden mukaan. Lähtekää kulkemaan kohti koulua. Ensimmäisenä kuljette tien reunassa ja varotte ohi ajavia autoja. Seuraavaksi kipitätte nopeasti kohti bussipysäkkiä. Sitten pysähdytte suojatien kohdalle ja katsotte, tuleeko autoja...odotatte ja menette tien yli. Bussipysäkiltä kuljette kohti koulua, väistelette pysäkillä olevia ihmisiä ja pujahdatte heidän ohi kohi ojaa. Hypähdätte pienen ojan yli ja hiippailette rinnettä ylöspäin. Koulun pihalla odottaa hyvä ystäväsi ja halaa sinua. Kuljettaja halaa kuljetettavaa ja vaihdetaan osia. Harjoitusta voi muunnella kiireiseen/hitaaseen aamuun sopivaksi. 


Vaihtoehtoisesti kuljettamiselle tervapata/mukaeltu tunnelbana-harjoitus:

 Op
pilaat seisovat piirissä. Yksi oppilaista kulkee piirin ulkopuolella ja koskettaa ohi kulkiessaan jokaista piirissä seisojaa sanoen “Kotona” “Kotona” “Kotona” . Yhden kohdalla ulkopuolella kulkija sanookin “Kouluun” ja lähtee jatkamaan juosten matkaansa. Se, jota on hipaistu lähtee juoksemaan vastakkaiseen suuntaan niin nopeasti kuin ennättää. Kun juoksijat kohtaavat, he kättelevät toisiaan, menevät selälleen lattialle, sätkyttelevät jalkojaan ja sanovat nopeasti “Kiire kouluun, kiire, kiire” ja jatkavat sitten juoksuaan. Se, joka ennättää ensimmäisenä tyhjälle paikalle, saa jäädä siihen ja se, joka ei ennättänyt, jatkaa ulkopuolella kulkemista ja piirissä olijoiden koskettamista. 



Liikennemerkit-harjoitus


Ohjaajalla on STOP-liikennemerkki kädessään. Oppilaat ovat yhtenä rintamana pienen salin toisessa päässä tai luokassa yhdellä seinustalla. Ohjaajan merkistä lähdetään liikkeelle mutta pysähdytään heti, kun ohjaaja nostaa STOP-merkin ylös. Liikkumista voidaan varioida, kuten edellisissä harjoituksissakin. (Hiippaillen, hypellen,sivuttain, harppoen) Tärkeintä kuitenkin tarkkailla koko ajan ohjaajaa, jotta osaa tarvittaessa pysähtyä.


Suojatie-harjoitus


Tilaan on merkitty suojatien paikkoja teipein tai kartioin. Ryhmä kerrallaan kulkee kohti suojatien alkua, pysähtyy ja toimii niin kuin suojatielle tultaessa tulee toimia. Sanotaan yhteen ääneen:

  1. Ensin katson vasemmalle
  2. Sitten katson oikealle
  3. Vielä kerran vasemmalle
  4. Sitten vasta yli. 

Harjoitellaan ja toistetaan useampaan kertaan, jotta turvallinen tapa ylittää tie iskostuu pieniin mieliin. 


Olkaa kuin - harjoitus


Kuljetaan musiikin mukaan vapaasti tilassa. Kun ohjaaja sanoo seis, kuunnellaan ohje ja toimitaan sen mukaan. Ohjaaja sanoo esimerkiksi:

  • olkaa kuin autot parkkipaikalla 
  • olkaa kuin junanvaunut asemalla
  • olkaa kuin nakkimakkarat paketissa
  • olkaa kuin kukat kimpussa open pöydällä
  • olkaa kuin matot lattialla
  • olkaa kuin pöydät ruokalassa
  • olkaa kuin kirjat koululaisen repussa
  • olkaa kuin lyijykynät penaalissa
  • olkaa kuin kirjat kirjahyllyssä
  • olkaa kuin ysiluokkalaiset koulun ovenpielessä
  • olkaa kuin päiväkotilapset päiväunilla unilelu kainalossa

Loppupiiri


Asetutaan istumaan piiriin vieri viereen. Annetaan vasemmalla istuvalle näkymätön lahja. “Annan sinulle ---, koska tarvitset sitä koulussa” “Haluan antaa koulureppuusi ---, koska…”Lahja voi olla kuviteltu mutta konkreettinen esine tai tsemppitoivotus koulua varten. Ihan lopuksi voidaan mennä jonoon ja ohjaaja/opettaja voi antaa jokaiselle lempeän onnenpotkun koulutielle.



Toisena vaihtoehtona aloitukseen/lopetukseen voidaan toteuttaa mindfulness-harjoituksia.Ensimmäisessä harjoituksessa opettaja päästää korkealta höyhenen irti ja oppilaiden tehtävänä on seurata, miten se laskeutuu, ja nostaa käsi hitaasti ylös, kun höyhen osuu maahan. (https://finfami.fi/wp-content/uploads/Varhaiskasvatusdraama_tarina-ja-tehtävät_nettiin.pdf)



Toisessa harjoituksessa kuljetetaan esim. höyhentä kädestä toiseen ja kuiskataan höyhentä toiselle ojennettaessa “Kiitos tästä hetkestä!” Viimeinen tuo höyhenen opettajalle, joka laittaa höyhenen hellästi läpinäkyvään koristeltuun purkkiin seuraavia yhteisiä hetkiä varten. 





Kääpiöt/Keijukaiset ja jättiläiset/peikot - pienet ja isot yhdessä


Aloitus:


Ensimmäisenä asetutaan istumaan piiriin ja lausutaan taikasanat “Draamapurkin” aineistoa mukaellen : 


“Draaman ovi avataan, 

satumaahan astutaan. 

Mitä kohta tapahtuu? 

Lähtekäämme kulkemaan!” 


Tänään harjoittelemme pienenä ja suurena olemista. Välillä olemme pienen pieniä ja välillä suuren suuria. Kun monta pientä kokoontuu yhteen, heistä voi yhdessä tulla yhtä suuria kuin kaikista suurin suuri. 


“Musiikki soi taustalla ja oppilaat kävelevät ympäriinsä. Kun musiikki loppuu, kaksi leikkijää halaa toisiaan. Sitten musiikki alkaa taas soida ja leikkijät kulkevat ympäriinsä niin kuin alussakin. Kun musiikki loppuu, kolme leikkijää halaa toisiaan. Leikin jatkuessa halaavat ryhmät kasvavat ja lopussa kaikki halaavat toisiaan.”

(https://leikkipaiva.fi/sata-leikkia/)


Kääpiöiden/Keijukaisten herääminen


Jokaisella pienellä oppilaalla on jumppapatja ja viltti ja he “nukkuvat sikeästi” Opettajan kerronnan ja lempeän ohjeistuksen mukaan pikkuiset heräävät ja venyttelevät, nousevat ensin istumaan, sitten jo seisomaan. He voivat lähteä myös vähän unenpöpperöisinä liikkumaan. Kun opettaja huutaa “Jättiläinen tulee! Kääpiöt piiloon!”, kääpiöt ryntäävät äkkiä takaisin omien vilttiensä alle ihan näkymättömiin. Kun opettaja kuiskaa “Vaara ohi”, kääpiöt kurkistavat vilttiensä alta ja ilmiintyvät pikku hiljaa enemmän ja enemmän. Kunnes opettaja huutaa uudelleen…


Minä olen jättiläinen ja etsin yösijaa:


Oppilaat istuvat piirissä, jossa on yksi tuoli vähemmän kuin leikkijöitä. Ilman tuolia jäänyt on jättiläinen, joka etsii yösijaa. Hän kulkee oppilaalta oppilaalle ja sanoo aina saman repliikin: ”Minä olen jättiläinen ja etsin yösijaa.” Tuolilla istuva sanoo, että yösijaa ei ole ja selittää syyn, joka on aina talossa. (Talossa on jo liikaa väkeä, talossa on ollut vesivahinko, talo,on aivan liian pieni tai muuta sellaista). Jättiläinen kulkee seuraavan luokse. Jos oppilas sanoo ”tervetuloa”, kaikki oppilaat vaihtavat paikkoja ja ilman tuolia jääneestä tulee uusi jättiläinen . Opettaja voi myös vaihdattaa paikat sanomalla ”Kaikki muuttavat”, jolloin kaikkien leikkijöiden on vaihdettava paikkaa. 


https://docplayer.fi/105096561-Alkuruoat-eli-alkuharjoitukset-ovat-draamatunnin-lammittelyharjoituksia.html


Jättiläisen käskyt


Oppilaat jaetaan pareiksi. Liikutaan vapaasti tilassa musiikin mukaan. Kun musiikki lakkaa, jättiläinen antaa pari-improvisaatioon käskyn. 

  • kottikärry ja puutarhuri
  • Piano ja soittaja
  • Sello ja soittaja
  • Salaatti ja lautanen
  • Paahtoleipä ja juusto
  • Soutuvene ja soutaja
  • Laskuvarjo ja hyppääjä
  • Äiti/Isä ja sylivauva
  • Rumpu ja soittaja
  • Koira ja taluttaja
  • Pullataikina ja leipoja…

Iso ja pieni ääni


Jatketaan pariharjoituksena. Toinen parista on pieni ja toinen on iso. Pieni kuiskaa valitsemansa sanan pienellä äänellä, iso sieppaa pienen sanan ja sanoo sen jyrähtävällä jättiläisen äänellä. Vaihdetaan osia ja valitaan uudet sanat. Jatketaan, kunnes jokainen on saanut olla ainakin kolme kertaa pieni ja ainakin kolme kertaa iso. Harjoitusta voidaan jatkaa jakamalla porukka kahtia. Ryhmät asettuvat riveiksi vastakkain toisiaan. Ope antaa sanan ja toinen rivi toistaa sen kuiskaamalla, toinen jättiläisen äänellä. Osia vaihdetaan ja harjoitellaan sekä pienen että ison roolia.



Kääpiöt, jättiläiset ja velhot

Kivi-paperi-sakset - muunnelma. Pelaajat jaetaan kahteen joukkueeseen, joilla on oma rajattu alue. Joukkueet valitsevat, ovatko he kääpiöitä, jättiläisiä vai velhoja. Molemmat joukkueet tulevat alueiden rajalla olevalle viivalle ja tekevät valitsemaansa ryhmää esittävän symbolin. Jättiläiset voittavat kääpiöt, kääpiöt voittavat velhot ja velhot voittavat jättiläiset. Voittanut joukkue saa yrittää napata=juosta kiinni vastapuolen pelaajia itselleen. Jos tulee tasapeli, molemmat voivat yrittää ryöstää pelaajia turva-alueelleen. Velho: Nostaa kädet ylös ja murisee. Kääpiö: Menee kyykkyyn kädet puuskassa. Velho: Suoristaa kädet eteensä, tekee z-kirjaimen muodon ilmaan ja sanoo ”Bzzzz” 


https://leikkipankki.leikkipäivä.fi/Leikit/Tiedot/758



Arvaa, kuka on jättiläinen, keskittymisharjoitus


Asetutaan istumaan piiriin. Yksi oppilaista menee huoneen ulkopuolelle. Sovitaan, kuka on jättiläinen, jota kaikki muut tottelevat. Jättiläinen alkaa tehdä jotain liikettä ja kaikki muut alkavat toistaa sitä. Ulkona odottava oppilas tulee sisälle, asettuu piirin keskelle seisomaan ja tarkkailee ryhmässä istuvien liikkeitä. Jättiläinen vaihtaa liikkeen toiseksi, kun arvaaja ei katso häneen. Ja taas piirissä istujat toistavat jättiläisen määräämää liikettä. Kun arvaaja arvaa oikein,vaihdetaan ulkopuolelle menevä oppilas. 


Kiitos tarkkanäköisyydestänne edellisessä tehtävässä. 

Nyt jättiläinen on antanut meille tehtäviä, jotka pitää tehdä yhdessä. Annan nyt teille ohjeet tehtävien tekemiseen. Ratkaisemalla tehtävät vapaudutte jättiläisen vallasta. Onnea mukaan ja matkaan! 


  1. Kulje niin hiljaa kuin mahdollista köyttä pitkin. Huolehdi kädessäsi olevasta kellosta niin, että jättiläinen ei kuule, että olet ylittämässä kuilua köyttä pitkin. Jos kello kilahtaa, pitää aloittaa alusta ja/tai pyytää apua aikuiselta kulkemiseen.

https://maailmankoulu.fi/wp-content/uploads/2018/10/rauhan_rakentajat_virtuaali_esialkuopetus19.10.2018-1.pdf


2) Kun viimeinen oppilas on kulkenut köyttä pitkin, vetäkää köysi kuilun toiselle puolelle ja solmikaa köyden päät yhteen. Asettukaa niin, että jokainen pitää köydestä kiinni kaksin käsin. Muodostakaa köydestä

  • ympyrä
  • kolmio
  • neliö
  • sydän

 irrottamatta käsiä köydestä. Muistakaa toimia hiljaa keskustellen, ettette herätä jättiläistä ennen kuin olette selviytyneet kaikista tehtävistä.


3) Salainen aarrearkku


Oppilaat jaetaan 4-5 hengen ryhmiin. Asetutaan jonoon ja sovitaan, kuka aloittaa tehtävän suorittamisen, kuka on seuraava ja kuka sitä seuraava. Huoneen toiseen päähän on viety kasa matematiikan palikoita ja salaperäinen laatikko (niin monta kasaa ja laatikkoa kuin on oppilasryhmiä tekemässä jättiläisen antamaa tehtävää). Yksi kerrallaan hakee kasasta yhden nappulan omalle ryhmälleen. Kun kaikki palikat on haettu, seuraavaksi mennään yksi kerrallaan kurkistamaan salaperäiseen laatikkoon. Tarkoituksena on painaa mieleen, missä järjestyksessä palikoista on rakennettu “avain”. Se, joka menee ensimmäisenä kurkistamaan, saa rakentaa palatessaan ryhmän rakennelmaa niin pitkälle kuin muisti kantaa. Laatikon sisällä olevaan rakennelmaan ei saa koskea mutta sitä pitää katsoa monesta suunnasta, jotta rakennelman muoto ja palikoiden värijärjestys jää mieleen. Kun ryhmä on saanut rakennelman valmiiksi, koko ryhmä menee kokeilemaan “avainta” jättiläisen linnan portille. Portilla on koristeelliseen pahvinpalaseen leikattu kolo, johon oikein koottu rakennelma sopii. Kun “avain” on saatu pujoteltua pahvista läpi, oppilaille ojennetaan oikea avain, jolla avautuu oikea aarrearkku, jonka sisällä on salainen viesti oppilaille.


Jättiläisen tehtäviin voi sisällyttää opeteltavia asioita tai motorisia taitoja kehittävää tekemistä (palapelit, avaimet+lukot, matematiikan älyväly-tehtävät,yhdistä oikein -tehtävät tai pakopelityyppiset ryhmän yhteistehtävät)


 “Onneksi olkoon! Olette suoriutuneet hienosti jättiläisen antamista tehtävistä. Olette osanneet toimia yhdessä ja tehneet tehtävät ripeästi. Kun monta pientä kokoaa voimansa, he voivat yhdessä saada aikaan jotain suurta ja jotain alati pysyvää. Pitäkää toinen toisistanne huolta ja pysykää yhdessä. 


“Yksinään lentämään

ei kukaan opi ikänään

vaan yhdessä voi leikkiä

ja keksiä ja viljellä

ja rakentaa ja tavoittaa

melkein vaikka pilviä”


Kaarina Helakisa



Kuninkaanlinnassa


Tänään olemme matkalla kuninkaanlinnaan. Linnassa kaivataan uusia palvelijoita ja jokaisella teistä on mahdollisuus liittyä kuninkaan joukkoihin. Oletteko valmiina? Ensimmäiseksi avaamme sadun salaisuuden:


“Draaman ovi avataan, 

satumaahan astutaan. 

Mihin kohta matkataan? 

Lähtekäämme kulkemaan!”


(Draamapurkin materiaalista mukaeltu)


Kuninkaanlinnaan on pitkä matka. Matkaan pitää valmistautua hyvin.

 Ensin vedetään pitkävartiset saappaat jalkaan (puetaan saappaat miimisesti jalkaan)

Sitten puetaan kaikelta suojaava viitta harteille. (solmitaan miimisesti viitta harteille)

Seuraavaksi puetaan hansikkaat käteen… (pujotellaan miimisesti hansikkaat käteen ja jokainen sormi omaan lokeroonsa, lopuksi hierotaan hansikaskäsiä vastakkain)

ja lähdetään matkaan.



Matkalla kuninkaanlinnaan: Laukkakisaharjoitus teemaan mukaeltuna (menuoret.fi)


Leikkijät seisovat kasvot leikin vetäjään päin. Laukkaaminen tapahtuu rummuttamalla käsiä reisiin. Vuoroin vetäjä huutaa esimerkiksi:
”Vesieste” jolloin leikkijät hyppäävät juoksija-asennossa eteenpäin ja huutavat ”PLÄTS”

 Tämän jälkeen matka ja laukkaaminen jatkuu.
Vetäjä huutaa seuraavaksi

 “Kuninkaan viljapelto”, jolloin leikkijät ojentuvat suoriksi, kurkottavat käsi kulmakarvoissa auringon häikäisyltä suojaamassa nähdäkseen paremmin, osoittavat kädellään kohti viljapeltoa ja huutavat “OOH”
Mutka: Tehdään käsillä mutka ja sanotaan ”FIU”
Tupla-mutka: tehdään käsillä mutka ensin toiseen ja sitten toiseen suuntaan ja sanotaan ”FIU-FIU”
Oksa: mennään kyykkyyn ja sanotaan “AUTS!”

Kuninkaan ratsuväki:tehdään hovikumarrus tai syvä niiaus…

Leikkiin voi keksiä lisää osia, voidaan ottaa myös loppukiri. Kaiken lopuksi vetäjä huutaa kuitenkin “Parijono”, jolloin koko kuninkaanlinnaan matkaava joukko asettuu parijonoksi.


Kuninkaan valinta - lakanaleikki (menuoret.fi)


Kaksi kuninkaan lakeijaa (opettaja ja ohjaaja) pitelevät kuninkaallista (sinistä) kangasta esim. oviaukon kohdalla niin, että toisella puolella olevat eivät näe toiselle puolelle. Kuninkaanlinnaan matkaajat jaetaan kahteen osaan eri puolille oviaukkoa. Oppilaat asettuvat jonoksi kankaan eteen molemmille puolille kangasta. Kangas pudotetaan äkkiä alas, ja kumpi sanoo ensimmäisenä vastapuolella seisovan oppilaan nimen, voittaa hävinneen omaan joukkueeseensa. Häviäjä siirtyy kankaan toisella puolella olevan jonon takimmaisimmaksi. Leikki loppuu,kun kaikkien nimiä on arvailtu tai toista jonoa ei enää ole.

Nyt kun kuninkaanlinnaan matkaajat tuntevat toisensa, on aika testata, mitä he osaavat. Millä taidoilla he ovat pyrkimässä töihin kuninkaanlinnaan? Palvelijalta vaaditaan tiettyjä ominaisuuksia:

  1. Nöyryys
  2. Kädentaidot/Soittotaito/Klovneria/Leivonta
  3. Valppaus ja vilpittömyys

Ensimmäisenä koetellaan nöyryyden taitoa harjoituksella


 “Orja ja isäntä”:


Harjoitus on pariharjoitus. Toinen pareista ottaa isännän roolin, toinen orjan roolin. Orja totuttelee kulkemaan isäntänsä perässä seuraten kaikkia isäntänsä liikkeitä. Kun isäntä kääntyy, orjakin kääntyy. Sitten isäntä pysähtyy ja ojentaa kämmenensä valitsemalleen tasolle (lattiatasoon, tuolin päälle, polven korkeudelle ilmaan..) kämmenpuoli ylöspäin. Isäntä huutaa:”Orja!” Silloin orja tulee kiireesti ja asettaa leukansa isäntänsä kämmenelle niin, että leuan paino lepää isännän kädellä, orja ottaa katsekontaktin isäntäänsä, pitää asennon hetken ja jää odottamaan, milloin isäntä vapauttaa hänet. Lähdetään taas liikkeelle niin, että orja seuraa omaa isäntäänsä. Toistetaan esimerkiksi kolme kertaa. Sitten pari vaihtaa osia, orjasta tulee isäntä ja isännästä orja. Ennen harjoitusta on hyvä tuoda esille, että oikeassa elämässä ei saa koskaan orjuuttaa tai alistaa toista. Tämä harjoitus on kuninkaan testi, jolla mitataan palvelualttiutta ja nöyryyttä.


Seuraavaksi mitataan kuninkaanlinnaan pyrkivien erilaisia taitoja leikillä


“Hyvä kuningas”


“Leikkijöistä valitaan hyvä kuningas, joka menee kuninkaan viivalle. Muut leikkijät menevät ensin kotiviivalle keksimään kuninkaan kysymyksiin vastaukset ja siirtyvät sitten kyselyviivalle. Leikkijät sanovat ”Hyvää päivää hyvä kuningas!”. Kuningas vastaa ”Hyvää päivää kiltit lapset! Mistä te tulette?”. Lapset vastaavat sen, mitä ovat sopineet. Kuningas kysyy ”Mitä te syötte ja mitä te juotte?”. Lapset vastaavat, mitä ovat sopineet. Kuningas kysyy ”Mitä te osaatte tehdä?”. Leikkijät jäljittelevät liikkein aiemmin sovittua työtä. Kuningas yrittää arvata, mitä työtä he tekevät. Kun hän arvaa oikein, lähtevät leikkijät juoksemaan kotiviivalle. Ne, jotka kuningas saa koskettamalla kiinni, tulevat kuninkaan avustajiksi. Leikki alkaa alusta, kunnes kaikista on tullut kuninkaan avustajia.”


https://leikkipaiva.fi/sata-leikkia/


Kolmantena mitataan kuninkaanlinnaan pyrkivien valppautta ja vilpittömyyttä. Halua suojella, rakentaa ja olla hereillä muuttuvissa tilanteissa.


Uusi valtakunta-Palvelija-Kuninkaanlinna / Tulva-talo-tonttu-leikin mukaelma


Kaksi oppilasta muodostaa kuninkaanlinnan yhdistämällä kätensä ylhäällä. Kolmas henkilö on palvelija, joka asuu talossa. Muodostetaan monta palvelija-kuninkaanlinna–komboa. Yksi ryhmästä jää keskelle. Kun hän huutaa ”palvelija”, palvelijat vaihtavat ”linnaa ” ja keskellä oleva yrittää saada jonkun palvelijan paikan itselleen. Toinen jää ilman taloa. Hän huutaa ”palvelija”, ”uusi valtakunta” tai ”kuninkaanlinna”. Hänen huutaessaan ”kuninkaanlinna” linnat vaihtavat paikkaa.”Uusi valtakunta” -käskyllä kaikki siirtyvät omilta paikoiltaan ja asettuvat uusille paikoilleen.
(http://kassandra.fi/wp-content/uploads/Kotisuomi-hankkeessa-käydyt-harjoitukset-1.pdf)


Valitut saapuvat kuninkaanlinnaan


Muodostetaan kuja, jonka läpi jokainen oppilas johdatetaan. Oppilas laittaa silmänsä kiinni ja opettaja tai ohjaaja kuljettaa oppilasta läpi kuninkaanlinnaan johtavaa kujaa. Kujan reunalla olevat oppilaat kuiskaavat mukavia asioita kujaa pitkin kulkevalle oppilaalle (Olet rohkea, Olet ihana, Pidän sinusta, Olet ystävällinen, Olet taitava…) Kun aikuinen kuljettaa oppilasta kujalla, oppilaat muistavat pitäytyä kuninkaanlinnaan sopivassa kielessä ja kommunikaatiossa eivätkä loukkaa sanoillaan kujalla kulkevaa. 


Kuningas antaa lupauksen työtehtävästä linnassa, valitsee jokaisen, pitää jokaista tärkeänä. Opettaja ja ohjaaja muodostavat portin, jonka läpi jokainen kulkee.Ennen porttia pysähdytään ja kumarretaan/niiataan/nyökätään ja kuljetaan portista läpi. Portin jälkeen voidaan vielä vahvistaa oppilas kuninkaan palvelijaksi koskettamalla miekalla olkapäähän (=lyödään ritariksi) Ylemmän luokan oppilas voi saapua kuninkaaksi/kuningattareksi/hallitsijaksi pukeutuneena avustamaan ja toivottamaan palvelijat ihan nimeltä tervetulleiksi linnaan. Oppilaille voidaan kokonaisuuden lopuksi antaa myös ystävyyden ranneke tai joku muu sinetti, joka jää muistoksi draamakokonaisuudesta. 




Lähteet:



Helakisa, K. 1979. Antti Pantti Neliskantti matkalla maan ääriin.Helsinki.Weilin+Göös.

Karjalainen, E.1985. Uppo-Nallen kootut runot, Uponneen kansan lauluja. Porvoo. WSOY.

Owens, A. & Barber, K. 1998. Draama toimii. Helsinki. JB-kustannus.

Paju-Savolainen, U. 2007.Lions Quest Vatupassi-ohjelma. Suomen Lions-liitto r.y. Painoyhtymä Oy.

Pispa, K. 2004. Titulein taikasanat. Porvoo.WSOY. 


Kurssit:


Bergius, Jenni & Perä, Rosa-Maria & Riionheimo, Maaretta (2019). NYT - draama oppimisen avuksi kouluihin. Kuopio.


Powell, Pamela (2018) Draaman kesäkoulu 2. Kaskinen.


Sähköiset lähteet:



https://docplayer.fi/105096561-Alkuruoat-eli-alkuharjoitukset-ovat-draamatunnin-lammittelyharjoituksia.html


https://draamapurkki.fi


https://finfami.fi/wp-content/uploads/Varhaiskasvatusdraama_tarina-ja-tehtävät_nettiin.pdf 



http://kassandra.fi/wp-content/uploads/Kotisuomi-hankkeessa-käydyt-harjoitukset-1.pdf


https://leikkipaiva.fi/sata-leikkia/


https://leikkipankki.leikkipäivä.fi/Leikit/Tiedot/758


https://maailmankoulu.fi/wp-content/uploads/2018/10/rauhan_rakentajat_virtuaali_esialkuopetus19.10.2018-1.pdf 


http://www.menuoret.fi/files/11144/materiaalipaketti2.0.


https://www.msn.com/fi-fi/uutiset/ulkomaat/maailman-vaarallisimmat-koulumatkat/


 
































Peda.net käyttää vain välttämättömiä evästeitä istunnon ylläpitämiseen ja anonyymiin tekniseen tilastointiin. Peda.net ei koskaan käytä evästeitä markkinointiin tai kerää yksilöityjä tilastoja. Lisää tietoa evästeistä