Tuttu toimittaja huokaili taannoin Corona-baarissa haastatteluaan Suomen suosituimman laulajan kanssa. Turhautumisen syy oli tähden valitsema tapa olla kertomatta mitään muuta kuin ennakkoon hiotut repliikit, joilla hän rakensi itsestään eteerisen virheetöntä hahmoa. Idea on huono ja lyhytnäköinen.

Ymmärrän toimittajan tuskan. Aikakauslehden tekeminen menee mahdottomaksi, jos kaikki haastateltavat käyttäytyvät samoin. En kaipaa parisuhdepaljastuksia tai avointa tilitystä päihdenuoruudesta. Yksityisyyden suoja kuuluu kaikille. Edellytän heiltä sen verran kunnioitusta juttua tekevän ihmisen ammattitaitoa kohtaan, että antaisivat haastatteluluvan antamisen jälkeen toimittajan tehdä työtään. Eli etsiä poikkeuksen. Sillä ilman sitä ei ole tarinaa. Ja ilman tarinaa ei ole aikakauslehtiä.

Kaikista medioista aikakauslehdet ovat kaikkein tarinallisimpia. Saamme lukea ihmisen käänteistä, kohtaloista ja kohtaamisista. Mikä sitten tekee artikkelista tarinallisen? Se ei ole ihmiselle tapahtuneiden asioiden kertomista tapahtumajärjestyksessä, vaan se poikkeus. Tarina edellyttää aina tilanteen, jossa jokin asia menee eri lailla kuin oletettiin. Jos tuota poikkeusta ei jutusta löydy, lukijan mielenkiinto lopahtaa. Vastaavasti kun on poikkeuksia – eli käänteitä – tempaudumme tarinan ihmeen vietäväksi. Elokuvissa poikkeus on jopa niin tärkeä, että ilman sitä ei päästä edes alkuun. Mieti mitä tahansa elokuvaa. Juoni lähtee poikkeuksetta liikkeelle siitä, että päähenkilölle tapahtuu jotain odottamatonta. Eli tavallisuudesta poikkeavaa.

Poikkeavuus on ihmisen tärkein yksittäinen ominaisuus. Ilman sitä kukaan ei ole meistä kiinnostunut. Poikkeus on myös rakkauden synnyn tärkein polttoaine. Kukaan ihminen ei ole maailmanhistoriassa kuvaillut parhaalle ystävälleen ihastustaan sanoin ”En huomannut hänessä mitään erityistä”. Ehei! Repliikit ovat aina muotoa: ”Hän ei ole mikään tavallinen ekonomi”, ”Jääkiekkoa pelaa mutta ei ole mikään tavallinen lätkäjätkä”. Ihastumme ja sitten rakastumme poikkeukseen. Emme yllätyksettömyyteen.

Meillä on voimakas kauneuden kaipuu, mutta rohkenen ennustaa ylipuunatun harhaiselle Instagram-elämäesittelylle ja Pinterest-estetiikkapornolle lamakautta. Viat kiinnostavat lopulta meitä enemmän kuin täydellisyys. Omassa rikkonaisessa elämässä selviytyy paremmin, kun on inhimillisiä samaistumiskohteita.

Aikakauslehtien teho mainosvälineenä perustui pitkään niiden ylivoimaiselle estetiikalle, joka oli etenkin mielikuvamainostajille arvokasta. Netin kehityksen myötä tuo tehokeino ei ole enää ainutlaatuinen. Rooli ihmisille tapahtuneiden tarinoiden kokoajana ja välittäjänä vastaavasti on edelleen tallella. Tarinoiden parissa viihdytään pitkään ja paikoin jopa hartaasti. Sellainen mediaympäristö kiinnostaa aina mainostajaa.

Poikkeus on ihanaa. Poikkeus on kaunista. Poikkeus on välttämätöntä. Poikkeus synnyttää tarinan. Haastatteluja antavat taitelijat tietävät tämän. Toivottavasti he osaavat antavat myös tarinankertojille mahdollisuuden tehdä työtään.

Jani Halme on mediatoimisto ToinenPHD:n luova johtaja ja digitoimisto Kuubin osakas.

Aikakausmedia on aikakausmedioiden yhteistyöfoorumi, jonka jäseninä ovat kaikki merkittävät aikakauslehtikustantajat Suomessa.