Aamulehti käynnisti tahtomattaan viikonloppuna kiivaan keskustelun suomalaismedian turhan suopeasta suhtautumisesta uskomushoitoihin ja muuhun huuhaa-ajatteluun. Keskustelu on jo pahasti myöhässä, ja se on syytä käydä tällä kertaa loppuun asti. Tasapuolisuus ei voi tarkoittaa sitä, että kaikille näkemyksille ja mielipiteille annetaan sama painoarvo.

Aamulehti julkaisi lauantaina verkkosivuillaan jutun, jossa muun muassa aaveenmetsästäjinä tunnetut kaksoset Harri ja Ilkka Virolainen väittivät, että vakavistakin sairauksista voisi parantua positiivisen ajattelun voimalla. Kaksosista puhuttiin jutussa “tohtoreina” kertomatta kuitenkaan, että he ovat kauppatieteiden tohtoreita. Heillä ei ole lääketieteen koulutusta.

Voiko parantumattomasta parantua myönteisillä ajatuksilla? Kerro oma kokemuksesi!

Juttu oli paitsi verkossa myös sunnuntain painetussa Aamulehdessä. Verkossa on mahdollista, että yksittäinen toimittaja on painanut julkaisunappulaa liian aikaisin, eikä kukaan muu ole edes lukenut juttua. Printtiin menevät jutut kulkevat monen silmäparin kautta. Toimituksen laadunvalvontaprosessi on tässä tapauksessa pettänyt.

Verkkojuttuun oli vielä lisätty loppuun kehotus lukijoille: “Keskustele ja kommentoi: voiko parantumattomasta parantua myönteisillä ajatuksilla? Kerro oma kokemuksesi!”

Aamulehden päätoimittaja Jussi Tuulensuu sanoi sunnuntaina Twitterissä, ettei kyseessä suinkaan ole mielipidekysymys ja että korjaus on tulossa.

Pian tämän jälkeen lehden verkkosivuille ilmestyi harvinaisen suorasanainen oikaisu: "Jutussa muun muassa esitettiin ajatus, että ajatuksen voimalla on mahdollista parantua mistä tahansa sairaudesta tai että myönteisellä ajattelulla voi parantua, vaikka lääkäri olisi antanut vain tunteja elinaikaa. Tällaiset väitteet ovat huuhaata.” Aamulehden oikaisu kokonaisuudessaan on luettavissa täällä.

Alkuperäinen juttu poistettiin ja sen paikalla sanotaan nyt näin: “Juttua ei olisi pitänyt julkaista lainkaan, ja sen vuoksi jutun sisältöä ei enää näytetä tässä.”

Aamulehti oikaisi juttunsa ryhdikkäästi. Juttujen poistamista ei tavallisesti suositella, mutta kun koko sisältö on kyseenalaista, ratkaisulle on hyvät perusteet. Valheenpaljastaja käsitteli suomalaismedian puutteellisia oikaisukäytäntöjä lokakuussa 2015.

Huuhaa voi olla hengenvaarallista

Epäonninen juttu oli Rajatiedon yhteistyö ry:n järjestämän Hengen ja tiedon messut -nimisen tapahtuman puffi. Ennakkopuffi on varsin tavallinen juttutyyppi, joka on erityisen tärkeä paikallislehdille. On hyvää asiakaspalvelua kertoa lukijoille, mitä kunnassa on meneillään. Samalla tapahtumajuttu voi altistaa lehden piilomainonnan ja kritiikittömän journalismin vaaroille.

Uskomushoitojen kritiikitön uutisointi ei ole harmitonta. Mikään lehti tuskin haluaa vastuulleen tilannetta, jossa joku jättää lukemansa seurauksena menemättä esimerkiksi syöpähoitoihin. Silti esimerkiksi Hunks-tanssija Jani Kokin tapausta on pidetty näkyvästi esillä iltapäivälehdistössä ja jopa Ylen A-Studiossa. Kokki kieltäytyi pitkään tavanomaisista syöpähoidoista ja uskoi muun muassa kannabisöljyn parantavaan voimaan.

Monessa mielessä kyseenalaisen Magneettimedian printtijulkaisu syyti pitkään rokotusvastaisuuttaan Ylivieskan ja sen naapurikuntien asukkaiden postiluukuista. Lehden juttujen on epäilty vaikuttaneen rokotusmäärien laskuun alueella.

Muista puoskaroinneista käyvät esimerkeiksi YleX:n juttu yksisarvishoidoista, joka toi Ylelle langettavan päätöksen Julkisen sanan neuvostolta, ja vaikkapa tämä juttu siitä, miten unettomuutta voi hoitaa kantamalla kiviä rintaliiveissä.

BBC pyrkii eroon tasapuolisuusharhasta

Britannian yleisradioyhtiön BBC:n työtä valvova BBC Trust antoi vuonna 2014 toimittajille ohjeistuksen uskomushoitojen ja vaihtoehtotieteen uutisoinnista. Siinä sanotaan hyvin suoraan, että BBC:n toimittajien pitää lopettaa humpuukimaakareiden ja vaihtoehtotieteilijöiden kutsuminen ohjelmiinsa. Syynä ohjeisiin oli yhtiön vuonna 2012 saama kritiikkivyöry. Arvostelijoiden mielestä BBC oli antanut liikaa tilaa marginaalisille näkemyksille tasapuolisuuden nimissä.

BBC:n kantaviin periaatteisiin lukeutuva tasapuolisuus ei voi tarkoittaa sitä, että kaikille näkemyksille ja mielipiteille annetaan sama painoarvo. Ohjeistuksen laatinut BBC Trust mainitsi esimerkkinä ilmastonmuutoksen, jonka kieltäjät ovat tutkimuskentän marginaalissa, mutta saivat silti suhteettoman paljon aikaa ruudussa ja radioaalloilla.

Tasapuolisuus ei voi tarkoittaa sitä, että kaikille näkemyksille annetaan sama painoarvo.

Viime aikoina suomessakin on ylipäätään yleistynyt tapa etsiä keskustelusta ääripäitä, olivat kyseessä sitten uskonasiat tai faktat. Kun eri painoarvon näkemykset esitetään yhtä uskottavina tai merkittävinä, syntyy ilmiö nimeltä valetasapuolisuus tai tasapuolisuusharha, false balance. Sen ratkaiseminen ei ole ihan yksinkertaista: toimittajien voi olla vaikea päätellä, milloin näkemys on tietoa ja milloin uskomusta. Me emme ole kaikkien alojen asiantuntijoita. Jos kaikki reunanäkemykset kitketään mediasta, se johtaa helposti sensuuriin. On kuitenkin monia tapoja parantaa lähdekritiikkiä.

Olisi jo aika, että Suomessa käytäisiin sama keskustelu, joka Britanniassa saatiin ainakin jonkinlaiseen väliratkaisuun jo pari vuotta sitten. Kuten yllä on käynyt ilmi, kyseessä on koko mediakenttää koskettava ongelma. Jos jokin tiedotusväline päättää alkaa toimia tilanteen parantamiseksi, toiset todennäköisesti seuraavat perästä.

Valheenpaljastaja käsittelee faktaa ja fiktiota uutisissa ja sosiaalisessa mediassa joka toinen viikko. Ota yhteyttä: valheenpaljastaja@gmail.com