Keskustelua osallisuudesta:

- osallisuus ei voi olla ulkoa päin tarjottu tai määritelty asia, jokaiselle osallisuus on subjektiivinen kokemus
- osallisuus ja mahdollisuus osallistua on isoa osa ihmiseksi kasvua
- osallisuuteen ja osallistumiseen tulee olla mahdollisuuksia harjoitella arjessa, on sitten kyse päiväkodista, koulumaailmasta tms
- osallisuuden este saattaa olla esim aikuisen kontrollin tarve, aikuisen käsitys osallisuudesta ja osallistumisesta saattaa erota lapsen omasta käsityksestä
- pienestä asti tiimityötaitojen harjoitteleminen lisää myös motivaatiota osallistua, jokainen omainen taidoillaan
- osallisuus ei saa olla näennäistä ja päälle liimattua
- kotikasvatuksen ja päiväkoti/koulumaailman välillä saattaa olla näkemyseroja, yhteiselle dialogille edelleen paljon tarvetta
- alusta loppuun lasten/nuorten suunnittelemista ja loppuun viemistä projekteista lapset ja nuoret saavat mahdollisuuden oppia prosessin kulkua, vastuun kantamista ja kokemuksen omasta kyvystä tuottaa jotain todellista ilman, että aikuiset kuitenkin jossain kohtaa stilisoivat prosessin ja tuloksen

- yhteisöllinen oppilashuolto tuo laajempaa osallisuuden tunnetta myös työntekijöille, esim. koulunkäynninohjaajat