2.1 Esiopetuksen järjestämistä ohjaavat velvoitteet

2.1

Perusopetuslain mukaan esiopetuksen tavoitteena on osaltaan tukea lasten kasvua ihmisyyteen ja eettisesti vastuukykyiseen yhteiskunnan jäsenyyteen sekä antaa heille elämässä tarpeellisia tietoja ja taitoja. Tavoitteena on osana varhaiskasvatusta parantaa lasten oppimisedellytyksiä. Esiopetuksella on myös sivistystehtävä ja tasa-arvoisuuden edistämistehtävä[1].

Steinerpedagogisen esiopetuksen järjestäjänä voi toimia steinerkoulu tai kunta. Steinerkoulu, jolle on myönnetty lupa esiopetuksen järjestämiseen, voi hankkia esiopetuspalvelut steinerpäiväkodilta[2]. Opetuksen järjestäjä vastaa siitä, että sen hankkimat palvelut järjestetään esiopetusta koskevien säädösten, järjestämisluvan sekä opetussuunnitelman perusteiden mukaisesti.

Esiopetusta voidaan järjestää joko steinerpäiväkodissa tai steinerkoulussa. Ensisijaisesti esiopetus pyritään järjestämään päiväkodissa; esiopetus on steinerpedagogiikassa osa varhaiskasvatusta, jossa yhdistetty ryhmä on keskeinen pedagoginen menetelmä.

Esiopetus kestää yleensä yhden vuoden[3] ja sitä annetaan vähintään 700 tuntia[4] . Pidennetyn oppivelvollisuuden piirissä olevien lasten esiopetuksen toteuttamisen vaihtoehdot kuvataan luvussa 5.5. Esiopetusta järjestettäessä otetaan huomioon, että opetukseen osallistuvilla lapsilla on mahdollisuus käyttää muita varhaiskasvatuspalveluja[5].

Esiopetus toteutetaan esiopetuksen opetussuunnitelman perusteiden pohjalta laaditun paikallisen steinerpedagogisen esiopetuksen opetussuunnitelman mukaisesti. Paikallisessa opetussuunnitelmassa tulevat esille myös lapsiryhmästä nousseet tavoitteet. Esiopetuksessa otetaan huomioon lasten erilaiset kielelliset, kulttuuriset, katsomukselliset ja uskonnolliset taustat.

Steinerkoulut ja steinerpäiväkodit ovat usein vanhempien perustamia, yhteistyö kotien kanssa on tiivistä ja monipuolista. Huoltajien kanssa tehtävä yhteistyö painottuu erityisesti varhaiskasvatus- ja esiopetusvaiheessa. Vanhempien mielipiteitä kuullaan ja heidän antamansa palaute otetaan huomioon esiopetuksen kehittämisessä.

Esiopetuksen opetuskieli on joko suomi tai ruotsi. Esiopetus ja siinä käytettävät materiaalit ja välineet sekä tarvittava oppilashuolto ovat maksuttomia[6]. Lapsille tarjotaan päivittäin maksuton ateria[7]. Ravinnon laatu on tärkeä osa steinerpedagogiikkaa.

Turvallisuus otetaan huomioon oppimisympäristöissä ja kaikessa esiopetuksen toiminnassa. Lasten kokeman turvallisuuden perustana on keskinäiseen kunnioitukseen ja huolenpitoon perustuva toimintakulttuuri. Opetuksen järjestämisessä otetaan huomioon työsuojeluun liittyvät ja henkilötietoja koskevat säännökset sekä lasten kanssa työskentelevien rikostaustan selvittämistä ohjaavat määräykset. Opetuksen järjestäjä huolehtii lain edellyttämän suunnitelman laatimisesta joko erillisenä tai osana paikallista opetussuunnitelmaa.

[1] Valtioneuvoston asetus (422/2012) 5§

[2] Perusopetuslaki 4 § 1 mom. ja 7 § 5 mom.(628/1998)

[3] Perusopetuslaki (628/1998) 9 § 2 mom.

[4] Perusopetusasetus (852/1998) 3 § 2 mom.

[5] Perusopetuslaki 6 § 1 mom. (1288/1999) ja Laki lasten päivähoidosta 11 b (1290/1999)

[6] Perusopetuslaki 31 § 1 mom. (477/2003) ja Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki (1287/2013) 9 § 4 mom.

[7] Perusopetuslaki 4 § 1 mom. 7 ja 7 § 5 mom. (628/1998)