Yhdessä tekeminen
Oppimiskäsitys? Mitä minä ajattelen / me ajattelemme oppimisesta? Mitä yhteistä? erilaista?
Miten luokka-asteemme opettajat toimivat yhdessä?
Miten oppilaat osallistuvat yhdessä tekemiseen ja suunnitteluun / toteutukseen?
Johtoryhmä on linjannut, että yhdessä opettaminen minimissään on luokkamuotoisen tuen järjestämistä matematiikassa ja lukemisen ja kirjoittamisen osa-alueilla. Lisäksi tuki-vastetta voidaan järjestää kieliin.
Tuki-vaste tunnit pyritään alkuopetuksessa järjestämään päivien alkuun tai loppuun. Kolme-kutosilla tunnit voivat olla myös klo 10-12 välillä. Huomioittehan ruokailuissa, että samanaikaisopettajan oman ryhmän ruokailu vaikuttaa mahdollisimman vähän tunnin toteuttamiseen.
Yhteissuunnitteluun järjestetään aikaa kokousajalla kolmen-neljän viikon välein. Lisäksi luokka-asteet voivat etsiä yhteisen ajan lukujärjestyksistä. Tämä voi olla kuitenkin vaikeaa, kun kaikkien lukujärjestykset tulevat olemaan täynnä tulevana lukuvuotena.
alkuopetus
Yhdessä opettaminen alkaa siitä, että katsastetaan “mitä me osataan” Pyritään siihen ajatukseen, että oppilaat ovat yhteisiä. “Koko kylä kasvattaa”. Yhteistyö yli luokkarajojen. Beet, ceet, aat, deet, eeet – kaikki yhdessä, erikseen ja sikinsokin. Vastuunjakaminen; vastuut jakautuvat tasaisesti, matalankynnyksen jututtamista, tekemistä, puuttumista, jne. - kaikki aikuiset tutuiksi, ei vain oman luokan aikuiset. Joustavat ryhmittelyt, ns. Tähti-tunnit, “Pulmat”. Yhteisopettajuuteen kuuluu oleellisena, että jaetaan kaikki! Kokemukset, materiaalit, tekemiset, jne. Suunnittelut; tuen tarpeet, jne. yhdessä - ohjaajat myös vahvasti mukaan.
kolmeneloset
Yhdessä opettaminen on monimuotoista yhteistyötä opettajien välillä, minkä tavoitteena on tarjota lapsille hyvät oppimisen edellytykset. Yhteisopettajuus ryhmämuotoisessa opetuksessa edesauttaa sekä oppilaiden että opettajien erilaisten persoonien ja vahvuuksien huomioimista ja hyödyntämistä laajemmin. Samanaikaisopettajuus on yhteisopettajuuden yksi muoto, jossa työskentely tapahtuu samassa tilassa. Yhteisopettajuus on kokonaisvaltaisempi työskentelytapa, joka pitää sisällään laajemman yhteistyön opetuksen suunnittelussa, toiminnassa ja arvioinnissa.
Oppiminen on henkilökohtainen ja aktiivinen prosessi, minkä jälkeen yksilö osaa käyttää ja soveltaa oppimaansa tietoa ja taitoa.
Oppiminen on luonteeltaan:
- jatkuvaa
- se rakentuu kerroksellisesti aikaisemman tiedon pohjalle
- ymmärtämistä
- keskiössä yksilön aktiivinen toimijuus
Yhteisopettajuuden pohjana on opettajien yhteistyö. Tämän pohjana on yhteneväiset lukujärjestykset, jotka mahdollistavat oppituntien palkittamisen ja erilaisten opetusryhmien muodostamisen. Tuva-opettaja ja erityisopettaja ovat mukana opetuksessa tuen tarpeen ja opiskeltavan aihealueen mukaan opetusryhmissä. Suunnittelu koostuu yhteisestä suunnitteluajasta sekä jaetusta suunnittelusta opettajien kesken. Opettajien vahvuuksia hyödynnetään vastuualueiden jaossa.
Oppilaita osallistetaan yhdessä tekemiseen ja suunnitteluun muun muassa valinnaisainetunneilla, kummitoiminnassa, osallisuusryhmien kautta, koulun juhlien yhteydessä ja kouluarjessa. Avoimen keskusteluilmapiirin kautta lasten ideoita kuunnellaan, niistä keskustellaan ja pohditaan niiden toteuttamismahdollisuutta yhdessä.
vitoskutoset
Yhteisopettajuus ei tarkoita samaa kuin samanaikaisopettajuus. Opetusryhmän käytössä on useampi opettaja. Edetään samaan tahtiin muiden luokkien kanssa. Käytössä myös TuVa-opettaja, jonka mukana lähtee oppilaat, jotka tarvitsevat enemmän tukea. Opettajat suunnittelevat jaksoja yhdessä. Vastuut jaetaan esim. niin että joka toinen kerta opetuksesta vastaa toinen opettaja. Suunnitellaan yhdessä tai yksin, toteutetaan yhdessä. Jaetaan vastuut opettajan vahvuuksien mukaan. Yksi vaihtoehto on myös työpajatyöskentely, jossa jokainen opettaja vastaa yhdestä aiheesta, ja porukka vaihtuu kuten MOK-viikolla. MA- ja AI -palkit - ryhmäjako on tehty taitojen mukaan. Joidenkin kanssa pysytään perusasioissa, joidenkin kanssa ehtii tehdä ekstraa. Ryhmien sekoittaminen voi vaikuttaa positiivisesti työrauhaan. Palkkien suunnittelussa täytyy olla huolellinen ja pidettävä kiinni kriteereistä.
Oppimiskäsitys vaihtelee behavioristisesta konstruktivistiseen. Toistoa toiston perään, mutta välillä tieto rakentuu edellisen tiedon pohjalle. Ohjattu oivaltaminen. Toiminnallisellekin oppimisille on paikkansa, mutta ei toimi isommilla oppilailla koko ajan; kirjaan tekemisen opettelu. Toiminnallisuus vie aikaa ja suunnittelun resursseja.
Kyllä oppilaita kannattaa kuunnella, välillä sieltä tulee hyviäkin ideoita. 2. kerroksessa on palautelaatikko, jonne oppilaat saavat laittaa palautetta ja ehdotuksia. Työskentelytavasta riippuen oppilailla voi olla paljonkin mahdollisuuksia vaikuttaa toteutukseen esim. vitosten matkamessut, kuviksessa askartelu jne.
Aat
Yhdessä tekeminen
A-luokkien kohdalla tiimimme luokat toimivat yhdessä:
- Voidaan pohtia oppiaineiden järjestämistä yhdessä eri luokkien kanssa.
- Liikunta. Haluaisimme pitää aa-luokkien yhteisiä liikuntatunteja, ja voisimme jakaa oppilaita erilaisiin liikuntamuotoihin, esim. temppurata, sählypelit jne huomioiden oppilaiden taidot ja kyvyt.
- Kuvataide. Vuorotellen suunnittelu tai suunnitteluvastuun jako. Esimerkiksi joku voi ottaa koppia enemmän suunnittelusta ja kaikki tehdä sitten työn.
- Yritetään mahdollistaa tiimiaika kaikille luokille.
- Toiminta-alueittain olevassa opetuksessa oppilas voi opiskella muussa aa-ryhmässä tai yleisopetuksen ryhmässä ohjaajansa kanssa, jos se tukee hänen kehitystään ja mielenkiinnon kohteita.
- Yhteiset aa-luokkien välitunnit
Oppilaiden osallistaminen
- Isommat voivat suunnitella ja opettaa pieniä, esimerkiksi äidinkielessä tai liikunnassa.
- Jonkun luokan oppilaat järjestävät toisille jotain tekemistä
- Oppilaat voivat itse miettiä, mitä haluavat toisille järjestää.
Arviointi (tehdään lukuvuoden lopussa):