Kouluterveyskyselyssä nousi huoli oppilaiden kokemasta työrauhasta tai -rauhattomuudesta. Tuloksia käsiteltiin henkilökunnan, oppilaiden ja huoltajien kanssa. Työrauha päätettiin nostaa tulevan lukuvuoden teemaksi.

Työrauhan tarkasteluun on aihetta. Yhä useammin pohditaan, mitä levottmien luokkien kanssa pitäisi tehdä. Ensi lukuvuonna kokeillaan, voisiko kaikkien luokkien yhteisellä oppimiskokonaisuudella olla vaikutusta työrauhaan yli luokkarajojen. 

Perinteisesti olemme tottuneet ajattelemaan, että luokassa on työrauha, kun oppilaat ovat hiljaa ja kuuntelevat tai tekevät tehtäviä. Kuitenkin hiljaa istuvan oppilaan päässä saattaa olla paljon opiskeluun liittymättömiä ajatuksia ja mieli levoton. Toisaalta oppilas saattaa olla väsynyt huonosti nukutun yön tai jonkun ikävän tapahtuman vuoksi. Molemmissa tilanteissä hiljaakin istuva oppilas on kykenemätön oppimaan tai keskittymään. Tänä päivänä olemme työrauhan rinnalla alkaneet puhumaan sopivasta vireystilasta.

Seuraavassa on katkelma Opettajan tietopalvelun kirjasta Luokan virittäjä:

Luokassa on helppo huomata, ettei vireystila koske vain yksittäisiä oppilaita, vaan tunne- ja vireystilamme tarttuvat ja muuttuvat kollektiiviseksi ilmiöksi. Pyrimme tiedostamattomasti ”virittäytymään” muiden läsnäolijoiden taajuudelle. Optimaalinen vireystila merkitsee kouluarjessa aktiivisia, kiinnostuneita ja läsnä olevia oppilaita. Miten voit tunnistaa luokassasi ali- tai ylivireystiloja? Katso myös vireystilaa tukeva harjoitus jutun lopusta!

Luokassa havaittavia ylivireyden merkkejä:
— vaikeus istua rauhassa paikallaan
— tarve liikkua
— huomion suuntautuminen moneen asiaan yhtä aikaa
— pinnallinen ja nopea hengitys
— alhainen ärsytyskynnys
— jatkuva puhuminen
— ajatusten ja toiminnan jumittuminen
— negatiivinen ja toisia arvosteleva asenne
— kärsimättömyys

Luokassa havaittavia alivireyden merkkejä:
— väsymys ja poissaoleva olotila
— eristäytyminen, kykenemättömyys sosiaaliseen kanssakäymiseen
— toiminnan hitaus
— heikko koordinaatiokyky
— heikko oma-aloitteisuus ja keskittyminen
— alisuoriutuminen
— apaattisuus
— haluttomuus ja alakuloisuus

Keho ja mieli harvemmin rauhoittuvat tai aktivoituvat käskystä tai kognitiivisesti järkeilemällä. Autonomista hermostoa voi kuitenkin säädellä kehokeskeisillä toiminnoilla, kuten liikkumisella, hengityksen tarkkailulla ja aistien avaamisella.

lähde: https://www.opettajantietopalvelu.fi/artikkelit/luokanvirittaja_merkit

Kouluun on hankittu kaikkien tiimien käyttöön LUOKAN VIRITTÄJÄ -kirjoja.

Lisäksi on hankittu muuta vireystilan säätelyyn ohjaavaa kirjallisuutta.