Torstai 9.4
Monet ovat jo palauttaneet kirjaesitelmään liittyvät kuvaamataidon tehtävät. Linkki tehtäviin: Kirjaesitelmän tehtävät
Muista tehdä ja palauta mahdollisimman pian.
Matematiikka
Tänään on siis matematiikan koe. Jos haluat, voit käydä testaamassa tietoasi murtoluvuista alla olevan kahootin avulla (aukeaa linkistä). Kirjaudu Kahoottiin omalla oikealla nimelläsi.
Murtolukukahoot
Tästä linkistä pääset näkemään matematiikan kokeen. Koe aukeaa klo 12 ja sulkeutuu klo15. Aloita kokeen tekeminen heti klo 12, jotta sinulla on riittävästi aikaa tehdä se. Lähetä vastauksista kuva tai gmaili, johon olet vastaukset kopioinut, minulle heti tehtyäsi. Koe on kahdessa eri ruudussa allekkain. Rullailemalla saat toisenkin sivun näkyviin. Onnea kokeeseen!
Matematiikan koe
Uskonto
Olemme käyneet tällä viikolla läpi hiljaisen viikon tapahtumia. Katso vielä, jos haluat, kertauksena puolen tunnin piirretty pääsiäisen tapahtumista. Tämä on siis vapaaehtoinen!
Piirretty pääsiäisen ajan tapahtumista
Äidinkieli
Pääsiäinen: Lue tarkasti oheinen teksti pääsiäisestä ja pääsiäisperinteistä. Tee sitten aiheeseen liittyvä Kahoot. Kahootin kysymykset liittyvät tähän tekstiin. Minä pääsen näkemään kuinka kahootit teillä onnistuvat.
Pääsiäinen on sekä kristillinen että kansanperinteeseen kuuluva juhla. Pääsiäisen odotus alkaa laskiaisesta. Pääsiäiseen liittyviä pyhäpäiviä riittää kesään asti, kun pääsiäistä muistellaan vielä helatorstaina ja helluntaina. Pääsiäisen nimi tulee siitä, että kristillisesti Jeesus pääsi haudasta ja paasto päättyy. Pääsiäinen on myös ns. liikkuva juhla, koska sen ajankohta vaihtelee vuosittain maaliskuun loppupuolelta huhtikuun loppuun asti olevalla jaksolla.
Pääsiäisviikon ensimmäinen päivä on palmusunnuntai. Perinteisesti silloin virvotaan eli toivotaan terveyttä läheisille ihmisille koristeilluilla pajunoksilla. Virpomiseen liittyy kaksi perinnettä. Itäisessä, ortodoksien perinteessä, virpojat ovat pukeutuneet siisteihin vaatteisiin, kun taas läntisessä perinteessä virpojat pukeutuvat usein noidiksi. Palkaksi virpoja saa usein suklaamunan tai kolikon. Ennen vanhaan palkka haettiin vasta viikon päästä pääsiäisenä ja se oli yleensä kananmuna. Ennen vanhaan virvottiin usein myös oma karja, että se pysyisi koko vuoden terveenä.
Pääsiäisviikon jokaisella päivällä oli entisaikaan omat nimensä. Palmusunnuntaina virvottiin. Malkamaanantaina siivottiin. Tikkutiistaina vuoltiin sytyketikkuja (uunien sytyttämistä varten). Kellokeskiviikkona sidottiin kirkonkellot rauhoittumisen vuoksi ja toisaalta laitettiin lehmille kellot kaulaan ulkoilukautta varten. Ennen vanhaan ajateltiin, että kiira oli paha olento, jota täytyi ajaa pois omasta pihasta. Sen vuoksi poltettiin kiirastorstaina pahanhajuisia roskia, jotta pahat olennot lähtisivät pois. Samana päivänä myös leikattiin hiukset ja kynnet. Pitkäperjantaina ei saanut tehdä töitä vaan sitä kunnioitettiin rauhoittumalla. Ennen uskottiin, että noidat eli trullit lensivät pitkäperjantain ja lankalauantain välisenä yönä. Noitien ajateltiin tuovat huonoa onnea ihmisille ja eläimille. Noitia yritettiin pelotella pääsiäistulilla eli pääsiäiskokoilla, joita poltettiin lankalauantaina. Pääsiäissunnuntai oli riemullinen päivä. Silloin päästiin paastosta ja saatiin taas syödä hyvin. Osa tavoista on säilynyt nykyaikaan asti: palmusunnuntaina virvotaan, lankalauantaina poltetiin kokkoja erityisesti Länsi-Suomessa ja pääsiäissunnuntaina syödään hyvin. Toinen pääsiäispäivä on ns. lisäpyhä riemulliseen juhlaan ja silloin monilla aikuilla on töistä vapaa päivä.
Pääsiäisen tunnetuin syötävä on muna, erityisesti suklaamunilla herkutellaan. Kanamunia keitetään ja värjätään/koristellaan. Mämmi on myös toinen suomalaisille tuttu vanhanajan pääsiäisruoka, jota syödään usein sokerin ja kerman kanssa. Pasha on suomalaisessa pääsiäispöydässä uudempi herkku. Se valmistetaan rahkasta, voista ja kuivatuista hedelmistä ja koristellaan kauniisti. Pääsiäisenä syödään usein myös lammasta.
Kirjaudu Kahoottiin omalla oikealla nimelläsi.
Pääsiäisvisa Kahoot
Hyvää pääsiäistä kaikille!
Tanhupallo toivottaa tsemppiterkkuja Kehvon koulun 5.luokan etäkoululaisille.
Muista tehdä ja palauta mahdollisimman pian.
Matematiikka
Tänään on siis matematiikan koe. Jos haluat, voit käydä testaamassa tietoasi murtoluvuista alla olevan kahootin avulla (aukeaa linkistä). Kirjaudu Kahoottiin omalla oikealla nimelläsi.
Murtolukukahoot
Tästä linkistä pääset näkemään matematiikan kokeen. Koe aukeaa klo 12 ja sulkeutuu klo15. Aloita kokeen tekeminen heti klo 12, jotta sinulla on riittävästi aikaa tehdä se. Lähetä vastauksista kuva tai gmaili, johon olet vastaukset kopioinut, minulle heti tehtyäsi. Koe on kahdessa eri ruudussa allekkain. Rullailemalla saat toisenkin sivun näkyviin. Onnea kokeeseen!
Matematiikan koe
Uskonto
Olemme käyneet tällä viikolla läpi hiljaisen viikon tapahtumia. Katso vielä, jos haluat, kertauksena puolen tunnin piirretty pääsiäisen tapahtumista. Tämä on siis vapaaehtoinen!
Piirretty pääsiäisen ajan tapahtumista
Äidinkieli
Pääsiäinen: Lue tarkasti oheinen teksti pääsiäisestä ja pääsiäisperinteistä. Tee sitten aiheeseen liittyvä Kahoot. Kahootin kysymykset liittyvät tähän tekstiin. Minä pääsen näkemään kuinka kahootit teillä onnistuvat.
Pääsiäinen on sekä kristillinen että kansanperinteeseen kuuluva juhla. Pääsiäisen odotus alkaa laskiaisesta. Pääsiäiseen liittyviä pyhäpäiviä riittää kesään asti, kun pääsiäistä muistellaan vielä helatorstaina ja helluntaina. Pääsiäisen nimi tulee siitä, että kristillisesti Jeesus pääsi haudasta ja paasto päättyy. Pääsiäinen on myös ns. liikkuva juhla, koska sen ajankohta vaihtelee vuosittain maaliskuun loppupuolelta huhtikuun loppuun asti olevalla jaksolla.
Pääsiäisviikon ensimmäinen päivä on palmusunnuntai. Perinteisesti silloin virvotaan eli toivotaan terveyttä läheisille ihmisille koristeilluilla pajunoksilla. Virpomiseen liittyy kaksi perinnettä. Itäisessä, ortodoksien perinteessä, virpojat ovat pukeutuneet siisteihin vaatteisiin, kun taas läntisessä perinteessä virpojat pukeutuvat usein noidiksi. Palkaksi virpoja saa usein suklaamunan tai kolikon. Ennen vanhaan palkka haettiin vasta viikon päästä pääsiäisenä ja se oli yleensä kananmuna. Ennen vanhaan virvottiin usein myös oma karja, että se pysyisi koko vuoden terveenä.
Pääsiäisviikon jokaisella päivällä oli entisaikaan omat nimensä. Palmusunnuntaina virvottiin. Malkamaanantaina siivottiin. Tikkutiistaina vuoltiin sytyketikkuja (uunien sytyttämistä varten). Kellokeskiviikkona sidottiin kirkonkellot rauhoittumisen vuoksi ja toisaalta laitettiin lehmille kellot kaulaan ulkoilukautta varten. Ennen vanhaan ajateltiin, että kiira oli paha olento, jota täytyi ajaa pois omasta pihasta. Sen vuoksi poltettiin kiirastorstaina pahanhajuisia roskia, jotta pahat olennot lähtisivät pois. Samana päivänä myös leikattiin hiukset ja kynnet. Pitkäperjantaina ei saanut tehdä töitä vaan sitä kunnioitettiin rauhoittumalla. Ennen uskottiin, että noidat eli trullit lensivät pitkäperjantain ja lankalauantain välisenä yönä. Noitien ajateltiin tuovat huonoa onnea ihmisille ja eläimille. Noitia yritettiin pelotella pääsiäistulilla eli pääsiäiskokoilla, joita poltettiin lankalauantaina. Pääsiäissunnuntai oli riemullinen päivä. Silloin päästiin paastosta ja saatiin taas syödä hyvin. Osa tavoista on säilynyt nykyaikaan asti: palmusunnuntaina virvotaan, lankalauantaina poltetiin kokkoja erityisesti Länsi-Suomessa ja pääsiäissunnuntaina syödään hyvin. Toinen pääsiäispäivä on ns. lisäpyhä riemulliseen juhlaan ja silloin monilla aikuilla on töistä vapaa päivä.
Pääsiäisen tunnetuin syötävä on muna, erityisesti suklaamunilla herkutellaan. Kanamunia keitetään ja värjätään/koristellaan. Mämmi on myös toinen suomalaisille tuttu vanhanajan pääsiäisruoka, jota syödään usein sokerin ja kerman kanssa. Pasha on suomalaisessa pääsiäispöydässä uudempi herkku. Se valmistetaan rahkasta, voista ja kuivatuista hedelmistä ja koristellaan kauniisti. Pääsiäisenä syödään usein myös lammasta.
Kirjaudu Kahoottiin omalla oikealla nimelläsi.
Pääsiäisvisa Kahoot
Hyvää pääsiäistä kaikille!
Tanhupallo toivottaa tsemppiterkkuja Kehvon koulun 5.luokan etäkoululaisille.