11. Uusia dignoosi- ja hoitomenetelmiä kehitetään jatkuvasti
Vastausmalleja
A. 1. Arttu
Niitä voidaan käyttää erilaisten tautien tutkimuksiin ja voidaan testata tautien hoitokeinoja
2. Akseli
Genomitietokannoilla edistetään potilaiden hoitoa ja uusien lääkkeiden kehittämistä. Genomitietokantoihin tallennetaan eri ihmisten genomitiedot, ja niitä käytetään erilaisissa tilastollisissa tutkimuksissa.
3. Ossi V.
Biopankkeihin varastoidaan kudos- ja DNA-näytteiden lisäksi esimerkiksi tietoa potilaan sairaudesta ja elämäntavoista. Kun tietoja yhdistetään geenitietoon, on mahdollista selvittää sairauksien syntymekanismeja.
4. Ossi H.
Geenitestejä
Voidaan hyödyntää perinnöllisten sairauksien ehkäisyssä
5. DNA:n sekvensointi on prosessi, jossa määritetään DNA:n sekvenssi eli nukleotidientarkka järjestys DNA-molekyylissä. Täten osa sairauksista voidaan todeta tätä kautta sekä niitä voidaan hoitaa,
6. Taina
Mikrobigenomin sekvensoinnin avulla voidaan selvittää mikrobien vaikutuksia sairauksiin. Esimerkiksi suolistomikrobeja tutkimalla voidaan selvittää ovatko jotkin sairaudet kytkennäisiä suolistomikrobeihin.
7. Liisa
Biomarkkereiden avulla hoitoa pystytään säätelemään, koska biomarkkerit kertovat hoidon tehoamisesta/tehottomuudesta.
8. Sanni
Kun voidaan siirtää uusi, terve geeni viallista geeniä kantavaan ihmiseen, voidaan parantaa joitakin sairauksia erittäin tehokkaasti. Uusi geeni voi esimerkiksi tuottaa puuttuvaa proteiinia, jota ihminen tarvitsee. Tämä parantaa hoitoa paljon, kun vaikkapa kuolettavia sairauksia voidaan tällä hoitaa niin, että ihmisellä on mahdollisuus selvitä.
9. Risto
IPS-solut ovat erilaistuneista soluista laboratorio-olosuhteissa aikaansaatuja monikykyisiä kantasoluja. Ne voivat erilaistua minkä tahansa kudoksen soluiksi. Niistä toivotaan apua monien vakavien tautien, kuten Parkinsonin taudin ja diabeteksen hoitoon. IPS-soluja käytetään myös tautien tutkimiseen kudosviljelmissä ja lääkeaineiden testaamiseen.
B. Alina
Sukusolujen geenien muokkauksen voidaan ajatella olevan puuttumista tulevien sukupolvien itsemääräämisoikeuteen. On myös mahdollista että tulevaisuudessa ihmisen ominaisuuksia alettaisiin jalostaa geenihoidon avulla.
Niitä voidaan käyttää erilaisten tautien tutkimuksiin ja voidaan testata tautien hoitokeinoja
2. Akseli
Genomitietokannoilla edistetään potilaiden hoitoa ja uusien lääkkeiden kehittämistä. Genomitietokantoihin tallennetaan eri ihmisten genomitiedot, ja niitä käytetään erilaisissa tilastollisissa tutkimuksissa.
3. Ossi V.
Biopankkeihin varastoidaan kudos- ja DNA-näytteiden lisäksi esimerkiksi tietoa potilaan sairaudesta ja elämäntavoista. Kun tietoja yhdistetään geenitietoon, on mahdollista selvittää sairauksien syntymekanismeja.
4. Ossi H.
Geenitestejä
Voidaan hyödyntää perinnöllisten sairauksien ehkäisyssä
5. DNA:n sekvensointi on prosessi, jossa määritetään DNA:n sekvenssi eli nukleotidientarkka järjestys DNA-molekyylissä. Täten osa sairauksista voidaan todeta tätä kautta sekä niitä voidaan hoitaa,
6. Taina
Mikrobigenomin sekvensoinnin avulla voidaan selvittää mikrobien vaikutuksia sairauksiin. Esimerkiksi suolistomikrobeja tutkimalla voidaan selvittää ovatko jotkin sairaudet kytkennäisiä suolistomikrobeihin.
7. Liisa
Biomarkkereiden avulla hoitoa pystytään säätelemään, koska biomarkkerit kertovat hoidon tehoamisesta/tehottomuudesta.
8. Sanni
Kun voidaan siirtää uusi, terve geeni viallista geeniä kantavaan ihmiseen, voidaan parantaa joitakin sairauksia erittäin tehokkaasti. Uusi geeni voi esimerkiksi tuottaa puuttuvaa proteiinia, jota ihminen tarvitsee. Tämä parantaa hoitoa paljon, kun vaikkapa kuolettavia sairauksia voidaan tällä hoitaa niin, että ihmisellä on mahdollisuus selvitä.
9. Risto
IPS-solut ovat erilaistuneista soluista laboratorio-olosuhteissa aikaansaatuja monikykyisiä kantasoluja. Ne voivat erilaistua minkä tahansa kudoksen soluiksi. Niistä toivotaan apua monien vakavien tautien, kuten Parkinsonin taudin ja diabeteksen hoitoon. IPS-soluja käytetään myös tautien tutkimiseen kudosviljelmissä ja lääkeaineiden testaamiseen.
B. Alina
Sukusolujen geenien muokkauksen voidaan ajatella olevan puuttumista tulevien sukupolvien itsemääräämisoikeuteen. On myös mahdollista että tulevaisuudessa ihmisen ominaisuuksia alettaisiin jalostaa geenihoidon avulla.
Uusia diagnoosi- ja hoitomenetelmiä kehitetään jatkuvasti