Kertaustehtäviä
Mallivastauksia kertaustehtäviin
1. Eelis Sopiva auringon etäisyys kohteeseen, ilmakehä, nestemäinen vesi, näkyvä valo ja tietyt alkuaineet (esim. O, C, H, N, P). Myös muut elottomat tekijät, kuten happamuus, suolapitoisuus ja paine vaikuttavat siihen, kuinka suotuisa kukin elinympäristö tietylle eliölle on.
2. Elmeri
a) Kunta: Kasvit (Plantae); Kladit: Koppisiemeniset (Angiospermae), Aitokaksisirkkaiset, Rosidit; Lahko: Fagales; Heimo: Koivukasvit (Betulaceae); Suku: Lepät (Alnus); Laji: incana;
b) Domeeni: Aitotumaiset (Eucarya); Kunta: Eläinkunta (Animalia); Pääjakso: Selkäjänteiset (Chordata); Alajakso: Selkärankaiset (Vertebrata); Luokka: Linnut (Aves); Lahko: Kanalinnut (Galliformes); Heimo: Aitokanat (Phasianidae); Alaheimo: Metsäkanat: (Tetraonidae); Suku: Teeret (Lyrurus); Laji: tetrix
c) Domeeni: Aitotumaiset (Eucarya); Kunta: Sienet (Fungi); Kaari: Kantasienet (Basidiomycota); Alakaari: Avokantaiset (Agaricomycotina); Luokka: Varsinaiset avokantaiset (Agaricomycetes); Alaluokka: Agaricomycetidae; Lahko: Boletales; Heimo: Suillaceae; Suku: Voitatit (Suillus); Laji: variegatus
3. Liinus
a) Sienisolulla ei ole viherhiukkasia, kasvisoluilla on viherhiukkasia.
b) Bakteeri eroaa amebasta rakenteeltaan siten, että bakteerilla on soluseinä, (uintisiima) ja limakapseli, kun taas ameba muistuttaa eläinsolun rakennetta, koska sillä on mitokondrioita, golgin laite, tuma ja solulimakalvosto, joita ei ole bakteerilla.
4. Eetu
omavaraisissa eliöissä tapahtuva hiilen yhteyttäminen, jossa hiilidioksidista ja vedestä tuotetaan valoenergian avulla sokeria ja happea. Valoenergiaa sitoutuu sokeriin kemialliseksi sidosenergiaksi
5. Anna
Käymisessä ei kulu happea toisin kuin soluhengityksessä, käymisestä saadaan vain vähän energiaa, soluhengitys pääosin mitokondriossa, energiaa jää lopputuotteisiin, kuten maitohappoon tai etanoliin.
6. Maria Dna on perinnöllistä tietoa sisältävä molekyyli. Se koostuu nukleotideista, joiden rakenneosia ovat fosfaattiosa, sokeriosasta ja emäksestä, kaksijuosteinen, tikapuumainen kaksoiskierre.
7. Atte DNA on ikään kuin solun tietopakkaus jota lukemalla rakennetaan soluja ja korjataan elimistöä. DNA sisältää geenit, ohjeet proteiinien valmistukseen.
8. Milja
Eliöt voivat lisääntyä suvuttomasti jakautumalla, kuroutumalla tai silmikoinnilla, kasvien suvuttomassa lisääntymisessä maavarresta, juurivesoista, maarönsyistä, sipuleista, mukuloista, lehti-iduista tai itiöistä kasvaa uusia yksilöitä.
9. Aatos
Suvullisen lisääntymisen hyöty on enemmän muuntelua, erilaisuutta, joka hyödyttää erityisesti vaihtelevissa olosuhteissa. Haitta on että tarvitaan kaksi osapuolta. Hitaampaa, vaatii paljon energiaa ja materiaalia
10. Milla
Vastinkromosomit vaihtavat osia keskenään ja jakautuvat syntyviin sukusoluihin sattuman varaisesti. Meioosin i-jaon keskivaiheessa vastinkromosomit ovat pareittain, mitoosissa kaikki ovat jonossa. Mitoosissa kromosomiluku pysyy samana, meioosissa puolittuu.
11. Aapo
meioosissa tapahtuva tekijänvaihdunta tuottaa geneettistä rekombinaatiota, kun vastinkromosomit vaihtavat osia keskenään. Meioosissa, sukusolujen syntyessä, jokaiseen niistä tulee sattumanvaraisesti vain toinen vastinkromosomeista. Kahden yksilön sattumanvaraisesti valikoituneet sukusolut yhtyvät hedelmöityksessä. Tällöin syntyy kromosomistoltaan uudenlainen jälkeläinen.
2. Elmeri
a) Kunta: Kasvit (Plantae); Kladit: Koppisiemeniset (Angiospermae), Aitokaksisirkkaiset, Rosidit; Lahko: Fagales; Heimo: Koivukasvit (Betulaceae); Suku: Lepät (Alnus); Laji: incana;
b) Domeeni: Aitotumaiset (Eucarya); Kunta: Eläinkunta (Animalia); Pääjakso: Selkäjänteiset (Chordata); Alajakso: Selkärankaiset (Vertebrata); Luokka: Linnut (Aves); Lahko: Kanalinnut (Galliformes); Heimo: Aitokanat (Phasianidae); Alaheimo: Metsäkanat: (Tetraonidae); Suku: Teeret (Lyrurus); Laji: tetrix
c) Domeeni: Aitotumaiset (Eucarya); Kunta: Sienet (Fungi); Kaari: Kantasienet (Basidiomycota); Alakaari: Avokantaiset (Agaricomycotina); Luokka: Varsinaiset avokantaiset (Agaricomycetes); Alaluokka: Agaricomycetidae; Lahko: Boletales; Heimo: Suillaceae; Suku: Voitatit (Suillus); Laji: variegatus
3. Liinus
a) Sienisolulla ei ole viherhiukkasia, kasvisoluilla on viherhiukkasia.
b) Bakteeri eroaa amebasta rakenteeltaan siten, että bakteerilla on soluseinä, (uintisiima) ja limakapseli, kun taas ameba muistuttaa eläinsolun rakennetta, koska sillä on mitokondrioita, golgin laite, tuma ja solulimakalvosto, joita ei ole bakteerilla.
4. Eetu
omavaraisissa eliöissä tapahtuva hiilen yhteyttäminen, jossa hiilidioksidista ja vedestä tuotetaan valoenergian avulla sokeria ja happea. Valoenergiaa sitoutuu sokeriin kemialliseksi sidosenergiaksi
5. Anna
Käymisessä ei kulu happea toisin kuin soluhengityksessä, käymisestä saadaan vain vähän energiaa, soluhengitys pääosin mitokondriossa, energiaa jää lopputuotteisiin, kuten maitohappoon tai etanoliin.
6. Maria Dna on perinnöllistä tietoa sisältävä molekyyli. Se koostuu nukleotideista, joiden rakenneosia ovat fosfaattiosa, sokeriosasta ja emäksestä, kaksijuosteinen, tikapuumainen kaksoiskierre.
7. Atte DNA on ikään kuin solun tietopakkaus jota lukemalla rakennetaan soluja ja korjataan elimistöä. DNA sisältää geenit, ohjeet proteiinien valmistukseen.
8. Milja
Eliöt voivat lisääntyä suvuttomasti jakautumalla, kuroutumalla tai silmikoinnilla, kasvien suvuttomassa lisääntymisessä maavarresta, juurivesoista, maarönsyistä, sipuleista, mukuloista, lehti-iduista tai itiöistä kasvaa uusia yksilöitä.
9. Aatos
Suvullisen lisääntymisen hyöty on enemmän muuntelua, erilaisuutta, joka hyödyttää erityisesti vaihtelevissa olosuhteissa. Haitta on että tarvitaan kaksi osapuolta. Hitaampaa, vaatii paljon energiaa ja materiaalia
10. Milla
Vastinkromosomit vaihtavat osia keskenään ja jakautuvat syntyviin sukusoluihin sattuman varaisesti. Meioosin i-jaon keskivaiheessa vastinkromosomit ovat pareittain, mitoosissa kaikki ovat jonossa. Mitoosissa kromosomiluku pysyy samana, meioosissa puolittuu.
11. Aapo
meioosissa tapahtuva tekijänvaihdunta tuottaa geneettistä rekombinaatiota, kun vastinkromosomit vaihtavat osia keskenään. Meioosissa, sukusolujen syntyessä, jokaiseen niistä tulee sattumanvaraisesti vain toinen vastinkromosomeista. Kahden yksilön sattumanvaraisesti valikoituneet sukusolut yhtyvät hedelmöityksessä. Tällöin syntyy kromosomistoltaan uudenlainen jälkeläinen.