Valtakunnalliset valinnaiset opinnot
Eurooppalainen ihminen (HI4)
Laajuus 2 op
Opintojakso tarkastelee yhteiskunnallisen ajattelun, aatteiden ja ihmisoikeuksien kehittymistä sekä myyttisiä, uskonnollisia ja tieteellisiä maailmanselityksiä antiikista nykypäivään. Opintojaksossa perehdytään kulttuuriperintöön, taiteeseen ja tieteeseen oman aikansa ilmentäjinä Euroopassa. Tarkastelun kohteena on eurooppalainen ihminen, yksilön ja yhteiskunnan suhde sekä sukupuoli ja arkielämä.
Yleiset tavoitteet
Opintojakson tavoitteena on, että opiskelija
- tuntee keskeisen länsimaisen kulttuuriperinnön ja osaa eritellä sen muodostumista vuorovaikutuksessa muiden kulttuuripiirien kanssa
- ymmärtää tieteen, taiteen, ihmiskuvan ja sukupuoliroolien muutoksen suhteessa yhteiskunnalliseen kehitykseen
- ymmärtää taiteen ja populaarikulttuurin merkityksen historiakäsityksen luomisessa
- osaa eritellä tieteen saavutusten merkitystä ja eri aikakausien maailmankuvia
- osaa arvioida erilaisten aatteiden kehitystä sekä niiden vaikutuksia ympäröivään maailmaan
- pystyy analysoimaan kulttuuria sen historiallisessa kontekstissa sekä ymmärtämään kulttuurin ja politiikan keskinäisen vuorovaikutuksen
- osaa tarkastella eurooppalaista kulttuuria osana kulttuurin globalisaatiota.
Keskeiset sisällöt
Eurooppalainen kulttuuri ja maailmankuvan rakentuminen
- tiede, taide, uskonto ja media maailmankuvan muokkaajana ja välittäjänä
Eurooppalaisen kulttuurin juuret
- • antiikin kulttuurien yleispiirteet
- • demokratian ja tieteellisen ajattelun synty
- • keskiajan kulttuuri ja kulttuuripiirien vuorovaikutus
Yksilöllisen ajattelun ja tieteellisen maailmankuvan kehittyminen
- tieteen ja taiteen kehitys uuden ajan alussa
- reformaatio ja tiedon vallankumous
- valistus, ihmisoikeuksien ja tasa-arvoajattelun syntyminen
- 1800-luvun aatteet sekä kulttuuriset ja yhteiskunnalliset muutokset
Kohti nykyaikaa
- taide, populaarikulttuuri ja kulttuurin globalisoituminen
- tiede uskonnollisen maailmankuvan haastajana, edistysusko ja uhkakuvat
- demokratian ja tasa-arvoajattelun leviäminen sekä niiden vastavoimat
- tiedon määrän kasvu ja kulttuurin pirstaloituminen
- sukupuoliroolien murros
Laaja-alainen osaaminen
Hyvinvointiosaaminen ja globaalinen ja kulttuuriosaaminen vahvistuvat, kun tutustutaan Euroopan alueen tieteelliseen, taiteelliseen ja kulttuuriseen kehitykseen hahmottaen näin yleiskuvaa eurooppalaisen maailmankuvan muutoksista. Vuorovaikutusosaaminen vahvistuu sananvapauden merkityksen ja sen eri aikoina vaihdelleiden rajojen tuntemisen myötä.Monitieteinen ja luova osaaminen kehittyy, kun opintojakson aikana tutustutaan sekä luonnontieteiden että humanististen tieteiden historiaan Euroopassa. Yhteiskunnallinen osaaminen kehittyy, kun opiskellaan yhteiskuntajärjestystä koskevien erilaisten aatteiden ja käytäntöjen historiaa Euroopassa.
Opintojakson arviointi
Opintojakson arviointi toteutuu sekä itse- ja vertaisarviointina että opettajan toteuttamana formatiivisena ja summatiivisena arviointina. Opintojakson arviointitavat täsmennetään opintojakson alussa yhdessä opiskelijoiden kanssa. Laaja-alaisen osaamisen arviointi sisältyy muuhun toteutettavaan arviointiin. Ruotsin itämaasta Suomeksi (HI5)
Laajuus 2 op.
Opintojakso tarkastelee nykyisen Suomen alueen kehitystä osana Itämeren alueen historiaa esihistoriasta autonomian ajalle asti. Opintojaksossa perehdytään yhteiskunnan, talouden ja ympäristön lisäksi yhteisöjen ja yksilöiden väliseen vuorovaikutukseen, arjen historiaan ja ihmisten elämäntapaan sekä elinkeinoihin historian eri vaiheissa. Moduulissa syvennytään erityisesti lähiympäristön historian lähteisiin ja erilaisiin tutkimusmenetelmiin.
Yleiset tavoitteet
Opintojakson tavoitteena on, että opiskelija
- tuntee Suomen alueen historiallisia lähteitä ja osaa arvioida niitä kriittisesti
- tuntee suomalaista, saamelaista ja muiden vähemmistöryhmien kulttuuriperintöä ja arjen historiaa
- hallitsee Suomen historialliset kehityslinjat sekä niiden yhteydet pohjoismaiseen kehitykseen ja Itämeren alueeseen
- kykenee yhdistämään historialliset kehityslinjat oman kotiseutunsa historiaan ja näkee kehityksen myös yksittäisen ihmisen kannalta
- osaa eritellä Suomen väestö-, sosiaali- ja taloushistoriallisen kehityksen
- osaa arvioida suomalaisen sivistyksen yhteydet länsimaiseen kulttuuriin
- osaa tarkastella Suomen historian käyttöä politiikassa ja identiteetin luomisessa.
Keskeiset sisällöt
Suomen alue esihistoriallisella ajalla
- tutkimusmenetelmät ja lähteet
- käsitykset Suomen väestöryhmien alkuperästä
Keskiaika
- Itämeren alueen valtiollinen kehittyminen
- kirkollisen ja maallisen vallan muotoutuminen
- yhteiskunta, elinkeinot, elämäntapa ja kulttuuri
Uusi aika
- reformaatio ja vahvistuva hallitusvalta
- Ruotsin suurvaltapyrkimysten vaikutus Suomeen
- elämäntapa sääty- ja maatalousyhteiskunnassa
- Suomen aseman muutos ja uudistukset Ruotsin ajan lopulla
Suomi osana Venäjää
- Suomen liittäminen Venäjään ja autonomian synty
- suomalaisen identiteetin luominen, sivistys, tiede ja taide
Laaja-alainen osaaminen
Opintojaksossa kehittyy globaali- ja kulttuurinen osaaminen, kun opiskelija tutustuu Suomen identiteettiseen, kulttuuriseen ja taloudelliseen kehitykseen osana globaalia/ympäriöivän maailman kehitystä ja oppii hahmottamaan lähialueiden kansojen sekä vähemmistöjen vaikutusta suomalaiseen kulttuuriin.
Eettisyys ja ympäristöosaaminen tulee esille, kun opiskelija tutustuu ympäristön taloudelliseen hyödyntämiseen eri aikakausina ja hän pohtii eri aikakausien ihmisten valintoja ja valinnan mahdollisuuksia. Hyvinvointiosaaminen kehittyy opiskelijan ymmärtäessä muuttuvan maailman olevan osa historiaa. Opiskelija oppii valmiuksia ymmärtää muita ihmisiä ja heidän tarpeitaan.
Opintojakson arviointi
Opintojakson arviointi toteutuu sekä itse- ja vertaisarviointina että opettajan toteuttamana formatiivisena ja summatiivisena arviointina. Moduulin arviointitavat täsmennetään moduulin alussa yhdessä opiskelijoiden kanssa. Laaja-alaisen osaamisen arviointi sisältyy muuhun toteutettavaan arviointiin. Opintojaksossa voidaan arvioida esimerkiksi historiallisen empatian taitoja ja opiskelijan kykyä hahmottaa suomalaisen arvopohjan syntyminen ja sen muutos.Maailman kulttuurit kohtaavat (HI6)
Laajuus 2 op.
Opintojaksossa perehdytään kulttuurin käsitteeseen ja kulttuurieroja koskevan ajattelun muutoksiin sekä tarkastellaan, miten suhtautuminen eri kulttuureihin on vaihdellut ajattelun ja yhteiskuntien muuttuessa. Opintojaksossa tarkastellaan länsimaisten ja muiden kulttuurien kohtaamista ja vuorovaikutusta historian eri aikoina.
Yleiset tavoitteet
Opintojakson tavoitteena on, että opiskelija
- ymmärtää kulttuurien vuorovaikutusta koskevia teorioita ja käytänteitä
- tunnistaa kulttuuristen arvojen ja maailmankuvien ilmenemisen arkielämässä ja sosiaalisissa suhteissa
- osaa eritellä kulttuurien välistä vuorovaikutusta sekä historiallisessa että nykypäivän kontekstissa
- analysoi esimerkiksi taiteissa, uskonnossa ja sosiaalisissa rakenteissa esiintyviä kulttuurisia arvoja ja käytäntöjä
- erittelee kulttuurien moninaisuutta historiallisena osana eurooppalaista kulttuuria ja pystyy arvioimaan sille annettuja merkityksiä
- osaa kriittisesti eritellä ja arvioida kulttuurisia eroja koskevia väitteitä, eri kulttuureihin liitettyjä stereotypioita sekä kulttuurien vaikutusta yksilöön
- tuottaa yksin tai ryhmässä historiallista asiatekstiä käyttämällä monipuolisesti ja kriittisesti lähdeaineistoa.
Keskeiset sisällöt
Kulttuurintutkimuksen perusteet ja käsitteet
- kulttuurit ja niiden vuorovaikutus
Opintojaksossa tarkasteltaviksi kohteiksi valitaan kaksi tai useampia kulttuureja seuraavilta alueilta:
- Aasian kulttuurit
- Afrikan kulttuurit
- arktiset kulttuurit
- Australian ja Oseanian alkuperäiskulttuurit
- Latinalaisen Amerikan kulttuurit
- Lähi-idän kulttuurit
- Pohjois-Amerikan alkuperäiskulttuurit.
Laaja-alainen osaaminen
Opintojakson opiskelu vahvistaa opiskelijan hyvinvointi- ja vuorovaikutusosaamista sekä eettisyyttä ja ympäristöosaamista kehittämällä eettistä ajattelua, myötätuntoa ja valmiuksia ottaa huomioon meille vieraita kulttuureja edustavat ihmiset ja heidän näkökulmansa. Opiskelija oppii analysoimaan esimerkiksi taiteissa, uskonnossa ja sosiaalisissa rakenteissa esiintyviä kulttuurisia arvoja ja käytäntöjä. Opintojakso auttaa hahmottamaan rakentavan vuorovaikutuksen ja kulttuurienvälisen ymmärryksen merkityksen kestävälle tulevaisuudelle, demokratialle ja rauhalle. Tutustuminen maailman kulttuureihin tukee oman identiteetin rakentamista ja minäkuvan jäsentymistä. Opintojaksossa tutustutaan erilaisiin kulttuurisiin ja globaaleihin keinoihin, joiden avulla edistetään yhteisöjen ja ekosysteemien hyvinvointia.
Opintojaksossa korostuvat myös monitieteinen ja luova osaaminen sekä yhteiskunnallinen osaaminen. Tutustuminen erilaisiin kulttuureihin, yhteiskuntiin ja kulttuurien kohtaamisen malleihin auttaa opiskelijaa tekemään ja arvioimaan vaihtoehtoisia tulevaisuusskenaarioita yksilön, yhteisööjen ja ekosysteemien näkökulmasta. Opintojaksossa opittu tieto erilaisista valtiorakenteista ja hallintojärjestelmistä antaa perspektiiviä verrata niitä nykypäivän yhteiskuntiin ja opettaa arvostamaan demokraattisia oikeudenmukaisuuteen, tasa-arvoon ja yhdenvertaisuuteen perustuvia yhteiskuntia.
Opintojaksossa korostuvat globaali- ja kulttuuriosaaminen. Opintojaksossa perehdytään kulttuurin käsitteeseen ja kulttuurieroja koskevan ajattelun muutoksiin. Opintojaksossa tarkastellaan länsimaisten ja muiden kulttuurien kohtaamista ja vuorovaikutusta historian eri aikoina. Opintojakson sisältö tukee opiskelijan kasvua moninaisuutta ymmärtäväksi yhteiskunnan vastuulliseksi jäseneksi, joka arvostaa jokaisen oikeutta omiin kulttuurisiin juuriinsa.