Pakolliset opinnot
Ihminen, ympäristö ja historia (HI1)
Laajuus 2 op.
Opintojaksossa tarkastellaan ihmisen suhdetta ympäristöön ja yhteiskunnallista kehitystä pitkällä aikavälillä. Opetuksen näkökulma on sekä historiallisten ilmiöiden tarkastelussa että nykyisyyden selittämisessä. Ilmiötä tarkastellaan sekä eurooppalaisesta että globaalista näkökulmasta. Opintojaksossa tutustutaan yhteiskunnallis-taloudellisten rakenteiden keskeisiin muutoksiin sekä sosiaali- ja ympäristöhistoriaan maanviljelyksen alusta nykyaikaan. Opintojaksossa harjoitellaan monipuolisen historiallisen lähdeaineiston hyödyntämistä.
Yleiset tavoitteet
- ymmärtää ja tuottaa historian tiedonalalle ominaista asiatekstiä sekä hallitsee tilastojen lukutaidon
- ymmärtää historiallisen tiedon luonteen ja osaa käyttää historiallisia lähteitä sekä arvioida niitä kriittisesti
- tuntee eurooppalaisten yhteiskuntien ja globaalin talouden järjestelmän muodostumisen keskeiset prosessit
- ymmärtää nykypäivän taloudellisiin, yhteiskunnallisiin ja väestöllisiin ilmiöihin johtaneen kehityksen sekä osaa eritellä siihen vaikuttaneita tekijöitä
- osaa analysoida väestön, talouden ja yhteiskuntarakenteiden kehitystä ja riippuvaisuutta ympäristöstä
- osaa arvioida kriittisesti teknologian ja informaation muutoksen merkitystä ihmisten elinolojen muokkaajana.
Keskeiset sisällöt
- historian kehityslinjojen hahmottaminen ja sitominen aikaan
- historian tutkimusmenetelmät ja lähteiden käyttö
- ihminen ympäristön muokkaajana eri aikoina
- maanviljely, työnjako ja kulttuurin synty
- väestönkasvu, yhteiskuntien ja valtioiden muodostuminen
- rahatalouden ja kaupan kehitys
- eurooppalaiset tutkivat ja valloittavat maailmaa
- kansainvälisen kaupan monipuolistuminen ja sen vaikutukset yhteiskuntaan ja ympäristöön
- teollistumisen edellytykset ja vaikutukset yhteiskuntaan ja ympäristöön
- väestökehitys ja muuttoliikkeet
- jälkiteollinen yhteiskunta ja globaali talous
Laaja-alainen osaaminen
HI1-opintojaksossa toteutuvat kaikki laaja-alaisen osaamisen osa-alueet. Hyvinvointiosaaminen tulee esille käsiteltäessä väestön ja ilmaston muutoksia sekä erilaisiin kriiseihin sopeutumista, joissa nousevat esille ongelmien ratkaisut.
Vuorovaikutusosaaminen kehittyy erilaisten pari-, ryhmä- ja keskustelutehtävien kautta sekä esseevastauksen harjoittelussa. Monitieteinen ja luova osaaminen kehittyvät tutustuttaessa erilaisiin lähdeaineistoihin ja harjoitellessa tietopohjaisen esseevastauksen laatimista. Yhteiskunnalliseen osaamiseen liittyy opintojaksoon keskeisesti kuuluva muutos eri aikakausien ja eri alueiden yhteiskuntien kehityksessä.
Eettisyys ja ympäristöosaaminen korostuvat opintojaksossa. Ympäristön ja ilmaston muutosten historiallinen tarkastelu antaa valmiuksia tarkastella tämän päivän yhteisöjen toiminnan perusteita ja tehtyjen ratkaisujen seurauksia. Asettuminen menneisyyden ihmisen asemaan auttaa ymmärtämään hänen ratkaisujaan hänen oman aikansa lähtökohdista ja vahvistaa siten kykyä historialliseen empatiaan.
Globaali- ja kulttuuriosaaminen korostuvat esimerkiksi käsiteltäessä löytöretkiä, kolonialismia ja maailman verkottumista.
Opintojakson arviointi
Opintojakson arviointi toteutuu sekä itse- ja vertaisarviointina että opettajan toteuttamana formatiivisena ja summatiivisena arviointina. Arviointitavat täsmennetään opintojakson alussa yhdessä opiskelijoiden kanssa. Laaja-alaisen osaamisen arviointi sisältyy muuhun toteutettavaan arviointiin.Kansainväliset suhteet (HI2)
Laajuus 2 op.
Opintojaksossa tarkastellaan kansainvälisen politiikan keskeisiä ilmiöitä, valtasuhteiden muutoksia ja niiden taustoja 1800-luvun lopulta nykypäivään. Opintojaksossa analysoidaan kansainvälistä politiikkaa erilaisista taloudellisista ja ideologista näkökulmista. Keskeisiä teemoja ovat vastakkainasettelun ja yhteistyön välinen jännite, tasapainon ja turvallisuuden tavoittelu sekä erilaisten poliittisten järjestelmien kilpailu. Opintojaksossa syvennetään tiedon hakemisen, analysoinnin ja tuottamisen taitoja sekä perehdytään erityyppisten lähteiden tulkintaan ja arviointiin.
Yleiset tavoitteet
- tuntee kansainvälisen politiikan peruskäsitteistön, toimintatavat ja keskeisimmät kehityslinjat
- osaa hyödyntää monipuolisia tietolähteitä ja tunnistaa tiedonvälitykseen liittyvää mielipidevaikuttamista eri aikoina
- osaa eritellä aatteiden ja taloudellisten eturistiriitojen merkityksen kansainvälisten suhteiden historiassa sekä pystyy arvioimaan niiden vaikutusta nykypäivään ja tulevaisuuteen
- osaa analysoida kansainvälisten yhteistyörakennelmien sekä vastakkainasettelujen syitä, vaikutuksia ja ratkaisumahdollisuuksia
- seuraa aktiivisesti mediaa ja osaa tarkastella kriittisesti kansainvälisiä kysymyksiä
- osaa eritellä ja arvioida historian käyttöä politiikan välineenä.
Keskeiset sisällöt
- kansainvälinen politiikka tutkimuskohteena ja keskeiset käsitteet
- poliittiset ideologiat ja niiden vaikutus yhteiskuntiin ja kansainvälisiin suhteisiin
- imperialismi politiikan, talouden ja kulttuurin ilmiönä
- maailmansotien syyt ja seuraukset
- demokratian ja totalitarismin vastakkainasettelu
- ihmisoikeuskysymykset, holokausti ja muut kansanmurhat
- kylmän sodan supervaltakilpailu ja sen päättyminen
- dekolonisaation merkitys ja vaikutukset
- maailmanpolitiikka ja muuttuva vallan tasapaino
Laaja-alainen osaaminen
Historian opiskelu auttaa suhteuttamaan muuttuvan maailman epävarmuutta ja asettamaan tämän päivän tapahtumia laajempaan perspektiiviin, joten kansainvälisten suhteiden seuraaminen ja ymmärtäminen voi tukea hyvinvointiosaamista. Vuorovaikutusosaamiseen ja monitieteiseen ja luovaan osaamiseen syvennytään erityisesti opiskeltaessa sananvapauteen ja informaatiovaikuttamiseeen liittyviä asioita.
Globaali- ja kulttuurinen osaaminen kehittyy tässä opintojaksossa erityisesti imperialismin, dekolonisaation ja keskinäisriippuvuuden maailman tarkastelun avulla.
Opintojakson arviointi
Opintojakson arviointi toteutuu sekä itse- ja vertaisarviointina että opettajan toteuttamana formatiivisena ja summatiivisena arviointina. Opintojakson arviointitavat täsmennetään jakson alussa yhdessä opiskelijoiden kanssa. Laaja-alaisen osaamisen arviointi sisältyy muuhun toteutettavaan arviointiin.
Globaali- ja kulttuuriosaamista voidaan arvioida esimerkiksi opiskelijan kyvyllä tarkastella kriittisesti imperialismin ja dekolonisaation teemoja. Monitieteistä ja luovaa osaamista arvioitaessa voidaan tarkastella opiskelijan taitoa tarkastella eri lähteitä kriittisesti ja tunnistaa lähteissä esimerkiksi informaatiovaikuttaminen.
Itsenäisen Suomen historia (HI3)
Laajuus 2 op.
Opintojakson tarkoituksena on analysoida Suomen historian keskeisiä muutosprosesseja ja kehityslinjoja taustoineen autonomian ajan lopulta nykyaikaan. Keskeisiä tarkastelun kohteita ovat Suomen valtiollisen ja kansainvälisen aseman kehittyminen, muutoksiin liittyvät kriisit, siirtyminen sääty-yhteiskunnasta demokraattiseen kansalaisyhteiskuntaan sekä poliittiset, taloudelliset ja kulttuuriset murrokset. Opintojaksossa perehdytään Suomen historian erilaisiin lähteisiin, muuttuviin tulkintoihin ja historian tiedon käyttöön. Lisäksi syvennetään ymmärrystä historiallisesta empatiasta. Historian tapahtumia voidaan tarkastella opintojaksolla myös paikallishistoriallisesta näkökulmasta. Tähän sopivat hyvin esimerkiksi Suomen sodan, siirtolaisuuden ja toisen maailmansodan ajan tapahtumat.
Yleiset tavoitteet
- ymmärtää Suomen valtiollisen kehityksen, kansainvälisen aseman ja yhteiskunnan muotoutumisen osana eurooppalaista ja kansainvälistä kehitystä
- tuntee suomalaisen kulttuurin, yhteiskunnan ja talouden keskeiset muutokset, ymmärtää niiden merkityksen 1860-luvulta nykypäivään ja osaa arvioida tulevaisuuden mahdollisuuksia
- ymmärtää talouden, yhteiskunnan, kulttuurielämän sekä aatteellisen ja valtiollisen elämän ilmiöiden keskinäisen riippuvuuden ennen ja nykyään
- pystyy arvioimaan Suomen historiasta tehtyjä tulkintoja ja niiden taustalla olevia vaikuttimia historiallisessa kontekstissaan
- osaa eritellä suomalaiseen identiteettiin ja kulttuuriin eri aikoina liitettyjä ominaisuuksia, mielikuvia ja ihanteita sekä niiden vaikutusta nykypäivän Suomeen.
Keskeiset sisällöt
- Ruotsin ajan perintö ja autonomian merkitys Suomen ja suomalaisuuden rakentamisessa
- demografiset muutokset ja väestön moninaisuus
- suomalaisen yhteiskunnan modernisoituminen
- itsenäistymisprosessi, sisällissota ja sen kansainvälinen konteksti
- eheyttämisen aika ja demokratian kriisi
- Suomi kansainvälisten kulttuurivirtausten osana
- Suomi toisessa maailmansodassa
- kylmän sodan vaikutus suomalaiseen yhteiskuntaan ja politiikkaan
- yhteiskunnan ja talouden rakennemuutokset ja hyvinvointivaltio
- kulttuuri, tiede ja osaaminen
- kulttuurisesti monimuotoistuva Suomi kansainvälisen yhteisön jäsenenä
Laaja-alainen osaaminen
Opintojakson opiskelun seurauksena hyvinvointiosaaminen vahvistuu, kun opintojaksossa syvennytään oman identiteetin rakentamiseen ja hyvinvointiyhteiskunnan syntyyn. Vuorovaikutusosaamisesta kehittyy erityisesti historiallisen empatian taito, kun opintojaksossa eläydytään lähdeaineistojen avulla menneiden suomalaissukupolvien kokemuksiin.
Yhteiskunnallinen osaaminen syvenee, kun opintojaksossa hahmotetaan suomalaisen yhteiskunnan kehityksen suuria linjoja. Globaali ja kulttuurinen osaaminen kehittyy suomalaisuuden rakentamisen prosessin ja Suomen historian myyttien kriittisen tarkastelun kautta.
Opintojakson arviointi
Opintojakson arviointi toteutuu sekä itse- ja vertaisarviointina että opettajan toteuttamana formatiivisena ja summatiivisena arviointina. Opintojakson arviointitavat täsmennetään opintojakson alussa yhdessä opiskelijoiden kanssa. Laaja-alaisen osaamisen arviointi sisältyy muuhun toteutettavaan arviointiin.