Itsenäisen Suomen historia (HI3)
Laajuus 2 op.
Opintojakson tarkoituksena on analysoida Suomen historian keskeisiä muutosprosesseja ja kehityslinjoja taustoineen autonomian ajan lopulta nykyaikaan. Keskeisiä tarkastelun kohteita ovat Suomen valtiollisen ja kansainvälisen aseman kehittyminen, muutoksiin liittyvät kriisit, siirtyminen sääty-yhteiskunnasta demokraattiseen kansalaisyhteiskuntaan sekä poliittiset, taloudelliset ja kulttuuriset murrokset. Opintojaksossa perehdytään Suomen historian erilaisiin lähteisiin, muuttuviin tulkintoihin ja historian tiedon käyttöön. Lisäksi syvennetään ymmärrystä historiallisesta empatiasta. Historian tapahtumia voidaan tarkastella opintojaksolla myös paikallishistoriallisesta näkökulmasta. Tähän sopivat hyvin esimerkiksi Suomen sodan, siirtolaisuuden ja toisen maailmansodan ajan tapahtumat.
Yleiset tavoitteet
- ymmärtää Suomen valtiollisen kehityksen, kansainvälisen aseman ja yhteiskunnan muotoutumisen osana eurooppalaista ja kansainvälistä kehitystä
- tuntee suomalaisen kulttuurin, yhteiskunnan ja talouden keskeiset muutokset, ymmärtää niiden merkityksen 1860-luvulta nykypäivään ja osaa arvioida tulevaisuuden mahdollisuuksia
- ymmärtää talouden, yhteiskunnan, kulttuurielämän sekä aatteellisen ja valtiollisen elämän ilmiöiden keskinäisen riippuvuuden ennen ja nykyään
- pystyy arvioimaan Suomen historiasta tehtyjä tulkintoja ja niiden taustalla olevia vaikuttimia historiallisessa kontekstissaan
- osaa eritellä suomalaiseen identiteettiin ja kulttuuriin eri aikoina liitettyjä ominaisuuksia, mielikuvia ja ihanteita sekä niiden vaikutusta nykypäivän Suomeen.
Keskeiset sisällöt
- Ruotsin ajan perintö ja autonomian merkitys Suomen ja suomalaisuuden rakentamisessa
- demografiset muutokset ja väestön moninaisuus
- suomalaisen yhteiskunnan modernisoituminen
- itsenäistymisprosessi, sisällissota ja sen kansainvälinen konteksti
- eheyttämisen aika ja demokratian kriisi
- Suomi kansainvälisten kulttuurivirtausten osana
- Suomi toisessa maailmansodassa
- kylmän sodan vaikutus suomalaiseen yhteiskuntaan ja politiikkaan
- yhteiskunnan ja talouden rakennemuutokset ja hyvinvointivaltio
- kulttuuri, tiede ja osaaminen
- kulttuurisesti monimuotoistuva Suomi kansainvälisen yhteisön jäsenenä
Laaja-alainen osaaminen
Opintojakson opiskelun seurauksena hyvinvointiosaaminen vahvistuu, kun opintojaksossa syvennytään oman identiteetin rakentamiseen ja hyvinvointiyhteiskunnan syntyyn. Vuorovaikutusosaamisesta kehittyy erityisesti historiallisen empatian taito, kun opintojaksossa eläydytään lähdeaineistojen avulla menneiden suomalaissukupolvien kokemuksiin.
Yhteiskunnallinen osaaminen syvenee, kun opintojaksossa hahmotetaan suomalaisen yhteiskunnan kehityksen suuria linjoja. Globaali ja kulttuurinen osaaminen kehittyy suomalaisuuden rakentamisen prosessin ja Suomen historian myyttien kriittisen tarkastelun kautta.
Opintojakson arviointi
Opintojakson arviointi toteutuu sekä itse- ja vertaisarviointina että opettajan toteuttamana formatiivisena ja summatiivisena arviointina. Opintojakson arviointitavat täsmennetään opintojakson alussa yhdessä opiskelijoiden kanssa. Laaja-alaisen osaamisen arviointi sisältyy muuhun toteutettavaan arviointiin.