Kouluruokailu

Kouluruokailun tehtävä

Ruokailutilanne on päivittäinen oppimisympäristö. Kouluruokailun tehtävänä on oppilaiden terveen kasvun ja kehityksen, opiskelukyvyn sekä ruokaosaamisen tukeminen. Jokaiselle opetukseen osallistuvalle oppilaalle on annettava jokaisena työpäivänä täysipainoinen maksuton ateria. Kouluruokailulle asetetut tehtävät ja tavoitteet eivät toteudu, jos oppilaat eivät osallistu ruokailuun tai syö ateriaa lautasmallin mukaisena kokonaisuutena. Uhkana on oppimisen edellytysten heikkeneminen sekä korjaavien ja muun muassa työrauhaa tukevien toimenpiteiden lisätarve. Kouluaterioiden laatua ja valikoimaa tulee kehittää ja näin vaikuttaa laaja-alaisesti oppilaiden terveyteen, opiskelukykyyn ja kouluyhteisön hyvinvointiin.

Ateria nautitaan tarkoituksenmukaisesti järjestettynä ja ohjattuna ruokailuna. Kouluruokailun järjestämisessä, kuten tilojen ja ajoituksen määrittämisessä, otetaan huomioon ruokailun terveydellinen, sosiaalinen ja kulttuurinen merkitys. Järjestelyt ovat myös osa kouluympäristön turvallisuuden ja kouluyhteisön hyvinvoinnin edistämistä. Riittävän pitkä ruokailuaika varmistaa kylläisyyden ja kiirettömän vuorovaikutuksen yhteisöllisyyttä vahvistavassa ohjatussa tilanteessa. Ruokailuhetkillä on tärkeä virkistystehtävä ja niillä edistetään kestävää elämäntapaa, kulttuurista osaamista sekä ruoka- ja tapakasvatuksen tavoitteita. Oikea-aikainen ruokailu ja mahdolliset välipalat varmistavat jaksamisen koulupäivän aikana ja samalla ne edistävät työkykyä ja oppimista. Viihtyisä ruokailuhetki lisää hyvinvointia koko kouluyhteisössä.

Kouluvuodet ovat merkityksellinen vaihe vaikuttaa lasten ja nuorten ruokailutottumuksiin. Irtautuminen kodin vaikutuspiiristä tapahtuu vähitellen kohti itseohjautuvuutta ja vastuun ottamista omista elintavoista. Kouluateria voi toimia mallina ruokavalinnoille myös kotioloissa ja opiskeluajan jälkeisissä elämänvaiheissa.

Yhteistyö kouluruokailun toteuttamisessa

Kouluruokailu on oppilaille tärkeä osa koulupäivää. Oppilaita kannustetaan osallistumaan kouluruokailun ja etenkin ruokailuhetkien suunnitteluun, toteuttamiseen ja arviointiin. Tässä tehtävässä koulujen oppilaskunnat ovat avainasemassa. Opettajat huolehtivat ruokailun yhteydessä annettavasta ohjauksesta ja kasvatuksesta yhdessä koulun muiden aikuisten kanssa. Ohjaus on ruokakasvatusta ja pedagogista työotetta, jolla on mahdollista vaikuttaa oppilaan ruokaan liittyviin tietoihin, taitoihin, asenteisiin ja valintoihin. Varsinkin alimpien vuosiluokkien oppilaita tulee säännöllisesti ohjata ja valvoa lapsen itsenäistä ruoan annostelua ja ruokailutapoja. Jos opettaja tai koulunkäynninohjaaja itse osallistuu kouluruokailuun, hän antaa omalla ruokailullaan aikuisen mallia lapselle ja nuorelle.

Kouluruokailun tavoitteista ja järjestämisestä keskustellaan kotien kanssa ja yhdessä tuetaan oppilaiden kehitystä. Kouluruokailuun osallistumista sekä ruoan ja ruokailutilanteen laatua seurataan ja arvioidaan säännöllisesti. Mikäli oppilaalla on yksilöllisiä ravitsemukseen sekä terveyden tai sairauden hoitoon liittyviä tarpeita, tulee oppilaan, huoltajan, ruokailusta vastaavan henkilöstön ja kouluterveydenhuollon sopia yhdessä ruokailuun liittyvistä tukitoimista ja seurannasta.

Kouluruokailu onnistuu tavoitteissaan parhaiten silloin, kun sen toteutukseen sitoutuvat kaikki koulun aikuiset. Rehtori, opettajat, koulunkäynninohjaajat, terveydenhoitajat ja ruokapalveluhenkilöstö tekevät kouluruokailujärjestelyjen kehittämisessä yhteistyötä oppilaiden ja kotien kanssa. Kouluruokailu on osa opetusta. Ruokailun merkitystä on tärkeää painottaa erityisesti kotitalouden, terveystiedon, ympäristöopin ja biologian sekä liikunnan opetuksessa. Kouluruokailun onnistumisen edellytyksenä on myös innostunut ja ammattitaitoinen ruokapalveluhenkilöstö.