Kouluruokailu on oppilaille tärkeä osa koulupäivää. Oppilaita kannustetaan osallistumaan kouluruokailun ja etenkin ruokailuhetkien suunnitteluun, toteuttamiseen ja arviointiin. Tässä tehtävässä koulujen oppilaskunnat ovat avainasemassa. Opettajat huolehtivat ruokailun yhteydessä annettavasta ohjauksesta ja kasvatuksesta yhdessä koulun muiden aikuisten kanssa. Ohjaus on ruokakasvatusta ja pedagogista työotetta, jolla on mahdollista vaikuttaa oppilaan ruokaan liittyviin tietoihin, taitoihin, asenteisiin ja valintoihin. Varsinkin alimpien vuosiluokkien oppilaita tulee säännöllisesti ohjata ja valvoa lapsen itsenäistä ruoan annostelua ja ruokailutapoja. Jos opettaja tai koulunkäynninohjaaja itse osallistuu kouluruokailuun, hän antaa omalla ruokailullaan aikuisen mallia lapselle ja nuorelle.

Kouluruokailun tavoitteista ja järjestämisestä keskustellaan kotien kanssa ja yhdessä tuetaan oppilaiden kehitystä. Kouluruokailuun osallistumista sekä ruoan ja ruokailutilanteen laatua seurataan ja arvioidaan säännöllisesti. Mikäli oppilaalla on yksilöllisiä ravitsemukseen sekä terveyden tai sairauden hoitoon liittyviä tarpeita, tulee oppilaan, huoltajan, ruokailusta vastaavan henkilöstön ja kouluterveydenhuollon sopia yhdessä ruokailuun liittyvistä tukitoimista ja seurannasta.

Kouluruokailu onnistuu tavoitteissaan parhaiten silloin, kun sen toteutukseen sitoutuvat kaikki koulun aikuiset. Rehtori, opettajat, koulunkäynninohjaajat, terveydenhoitajat ja ruokapalveluhenkilöstö tekevät kouluruokailujärjestelyjen kehittämisessä yhteistyötä oppilaiden ja kotien kanssa. Kouluruokailu on osa opetusta. Ruokailun merkitystä on tärkeää painottaa erityisesti kotitalouden, terveystiedon, ympäristöopin ja biologian sekä liikunnan opetuksessa. Kouluruokailun onnistumisen edellytyksenä on myös innostunut ja ammattitaitoinen ruokapalveluhenkilöstö.