Ruokailutilanne on päivittäinen oppimisympäristö. Kouluruokailun tehtävänä on oppilaiden terveen kasvun ja kehityksen, opiskelukyvyn sekä ruokaosaamisen tukeminen. Jokaiselle opetukseen osallistuvalle oppilaalle on annettava jokaisena työpäivänä täysipainoinen maksuton ateria. Kouluruokailulle asetetut tehtävät ja tavoitteet eivät toteudu, jos oppilaat eivät osallistu ruokailuun tai syö ateriaa lautasmallin mukaisena kokonaisuutena. Uhkana on oppimisen edellytysten heikkeneminen sekä korjaavien ja muun muassa työrauhaa tukevien toimenpiteiden lisätarve. Kouluaterioiden laatua ja valikoimaa tulee kehittää ja näin vaikuttaa laaja-alaisesti oppilaiden terveyteen, opiskelukykyyn ja kouluyhteisön hyvinvointiin.

Ateria nautitaan tarkoituksenmukaisesti järjestettynä ja ohjattuna ruokailuna. Kouluruokailun järjestämisessä, kuten tilojen ja ajoituksen määrittämisessä, otetaan huomioon ruokailun terveydellinen, sosiaalinen ja kulttuurinen merkitys. Järjestelyt ovat myös osa kouluympäristön turvallisuuden ja kouluyhteisön hyvinvoinnin edistämistä. Riittävän pitkä ruokailuaika varmistaa kylläisyyden ja kiirettömän vuorovaikutuksen yhteisöllisyyttä vahvistavassa ohjatussa tilanteessa. Ruokailuhetkillä on tärkeä virkistystehtävä ja niillä edistetään kestävää elämäntapaa, kulttuurista osaamista sekä ruoka- ja tapakasvatuksen tavoitteita. Oikea-aikainen ruokailu ja mahdolliset välipalat varmistavat jaksamisen koulupäivän aikana ja samalla ne edistävät työkykyä ja oppimista. Viihtyisä ruokailuhetki lisää hyvinvointia koko kouluyhteisössä.

Kouluvuodet ovat merkityksellinen vaihe vaikuttaa lasten ja nuorten ruokailutottumuksiin. Irtautuminen kodin vaikutuspiiristä tapahtuu vähitellen kohti itseohjautuvuutta ja vastuun ottamista omista elintavoista. Kouluateria voi toimia mallina ruokavalinnoille myös kotioloissa ja opiskeluajan jälkeisissä elämänvaiheissa.