Radioaktiiviselta säteilyltä suojautuminen

Alfahiukkaset eli He-ytimet ovat kooltaan suurimpia, joten niiden kantamakin on lyhyin. Alfahiukkaset pysähtyvät jo paperiin, eivätkä läpäise siis esimerkiksi ihoa. Jos alfahiukkasia joutuu elimistöön esimerkiksi suun tai hengitysteiden kautta, ne saavat tuhoa aikaiseksi voimakkaan ionisaatiokykynsä vuoksi.

Beetahiukkaset eli elektronit tai positronit ovat alfahiukkasiin nähden suuruusluokaltaan niin pieniä, että niiden pysäyttämiseen tarvitaan noin millimetrin paksuinen alumiinilevy.

Gammasäteilyn sähkömagneettinen aalto vaatii suojaksi paksun betoniseinän.

Tutustu säteilyn vaimenemiseen interaktiivisen työkalun avulla.

Jos radioaktiivinen laskeuma uhkaa asuinaluetta, ensimmäiseksi pitää mennä sisätiloihin ja sulkea ovet, ikkunat ja ilmanvaihto. Myös väestönsuojaa voidaan hyödyntää, jos sellainen on saatavilla. Tarvittaessa väestöä varoitetaan ja suojautumisohjeet annetaan yleisellä hälytysmerkillä. Viranomaisten tiedotteita seurataan radion ja television avulla. Nykyään myös internetistä voi saada toimintaohjeita nopeasti. Tiedotteissa annettuja ohjeita on noudatettava tarkasti. Ydinvoimalaonnettomuuksissa vapautuu ilmakehään jodin radioaktiivisia isotooppeja, jotka kulkeutuvat kilpirauhaseen. Joditabletin avulla kilpirauhasen jodivarastot voidaan täyttää ja radioaktiivinen jodi ei pääse varastoitumaan elimistöön. Näin ehkäistään kilpirauhassyövän syntymistä. Toinen radioisotooppi, cesium, voi elimistöön päästessään korvata luuston kalsiumia. Tämän vuoksi on esimerkiksi vältettävä saastuneelta alueelta peräisin olevan maidon nauttimista.