2025-2026

MOK pe 3.10.

Ilmastotekoja: JP (9-10, 13-15), Hanna-Leena (10-13), Hanna (9-15)

  • Katsotaan tunnin aluksi lyhyt video (5 min)
  • Luokka jaetaan neljään ryhmään --> jokainen ryhmä selvittää ja varautuu esittelemään sanallisesti vastaukset omaan tutkimuskysymykseen (15 min)
    1. Mistä ilmastonmuutos johtuu?
    2. Millaisia positiivisia vaikutuksia ilmastonmuutoksella on Suomessa?
    3. Millaisia negatiivisia vaikutuksia ilmastonmuutoksella on Suomessa?
    4. Miten ilmastonmuutosta voidaan hillitä?
  • Tehdään ilmastotoimiin liittyviä meemejä 2-3 hengen ryhmissä --> alussa katsotaan esimerkkejä netistä (25 min)
    • Työ tehdään PowerPoint-sovelluksella
    • Valitaan netistä haluttu kuva
    • Liitetään kuvaan lyhyt ja hauska kommentti, joka kannustaa ihmisiä toimimaan ilmaston hyväksi
    • Lopuksi esitellään meemit


Hyvä koulutus: Sari (11-13), Manuel (9-15), Lea (13-15), Milla (9-13) luokka 152.

Oppitunnin aluksi agenda 4, tehtävä 1. keskustelu --> video. (

(eka 15min.) 

  • Mitä hyötyä koulutuksesta on sinulle? 
  • Kuinka suuri osa maailman lapsista ei tällä hetkellä pääse kouluun?
  • Mitä tarvitaan, jotta laadukasta koulutusta on saatavilla kaikille ja kaikki lapset pääsevät kouluun?

AI Overview (Google)

Hyvä koulutus on ihmisoikeus ja perustavanlaatuinen edellytys kestävälle tulevaisuudelle, sillä se vähentää köyhyyttä ja eriarvoisuutta, edistää tasa-arvoa ja demokratiaa, parantaa yksilön elämänlaatua ja tarjoaa taitoja työelämään sekä kestävän kehityksen ratkaisujen löytämiseen. Laadukas koulutus tukee kriittisen ajattelun kehittymistä, suojaa vihapuheelta ja salaliittoteorioilta, sekä lisää yksilöiden ja yhteiskuntien osallistumismahdollisuuksia ja vakautta. 

Yksilön kannalta

  • Työllistymismahdollisuudet: Koulutus antaa perustan päästä työelämään, vaihtaa alaa, erikoistua tai päivittää osaamista, mikä on tärkeää jatkuvasti muuttuvassa työelämässä. 

  • Elämänlaatu ja hyvinvointi: Koulutettu ihminen pystyy paremmin huolehtimaan omasta ja läheistensä hyvinvoinnista. 

  • Kriittinen ajattelu: Koulutus opettaa lukemaan ja kyseenalaistamaan tietoa, mikä auttaa suojautumaan väärältä tiedolta ja vaikuttamisyrityksiltä. 

  • Osallisuus ja vaikuttaminen: Koulutus lisää yksilön kykyä vaikuttaa elämäänsä ja yhteiskunnallisiin asioihin. 

Yhteiskunnan ja maailman kannalta

  • Kestävä kehitys: Koulutus on keskeinen osa kestävän kehityksen tavoitteita, sillä se auttaa torjumaan ilmastonmuutosta ja lajikatoa, edistää kiertotaloutta ja puhtaita teknologioita. 

  • Köyhyyden ja eriarvoisuuden vähentäminen: Laadukas koulutus on tehokas keino köyhyyden ja eriarvoisuuden vähentämiseen, ja se parantaa yhteiskunnan vakautta. 

  • Tasa-arvo ja demokratia: Koulutus edistää tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta, ja se antaa tytöille ja vähemmistöille mahdollisuuden vaikuttaa. 

  • Konfliktien ehkäisy: Koulutus lisää toimeentulomahdollisuuksia, mikä auttaa ehkäisemään konflikteja, pakolaisuutta ja väkivaltaista radikalisoitumista. 

  • Yhteiskunnallinen vakaus: Koulutetut ihmiset ja yhteiskunnat ovat vakaampia ja pystyvät ratkaisemaan globaaleja haasteita tehokkaammin. 


2. Mielipidejana -tehtävä

Mielipidejanan väittämät: (KYLLÄ - EI) 

Ohjeet:

  1. Pyydä oppilaat seisomaan riviin.
  2. Kerro, että he seisovat kuvitteellisella mielipidejanalla. Janan toinen pääty (esimerkiksi luokan toinen seinä) tarkoittaa ”täysin samaa mieltä” ja janan toinen pääty (esimerkiksi luokan vastakkainen seinä) tarkoittaa ”täysin eri mieltä”.
  3. Kerro, että seuraavaksi esität väitteitä, joihin oppilaiden tulee vastata siirtymällä siihen kohtaan janaa, mikä edustaa heidän mielipidettään. Muistuttakaa mieleen, että Lapsen oikeuksien sopimuksen mukaan jokaisella lapsella on oikeus ilmaista mielipiteensä, kunhan ne eivät loukkaa muiden oikeuksia. 

1. Koulussa opetetaan ihmisille tärkeitä asioita. 

2. Kaikilla pitää olla tasa-arvoinen mahdollisuus koulutukseen ja ammattiin. 

3. Ilman koulutusta tulevaisuus näyttää turvallisemmalta. 

4.Koen, että ääneni tulee kuulluksi koulussa. 

5. Sukupuolinen tasa-arvo toteutuu koulussamme. 

6. Kaikilla on tasapuoliset mahdollisuudet kouluttautua Suomessa. 

7. Koulua on liikaa. 

8. Läksyjä ei pitäisi olla ollenkaan. 

9. Koulussa pitäisi käyttää koulupukua. 

10. Koulussa pitäisi olla enemmän välitunteja. 

11. Oppilaat saavat vaikuttaa siihen, mitä koulussa tehdään.

12. Opettajat kohtelevat oppilaita tasapuolisesti ja reilusti.

13. Koulunkäynti on tärkeää.

14. Huono työrauha rikkoo lapsen oikeuksia.

15. Pystyn opiskelemaan hyvin luokassani.

16. Koulunkäynti on kivaa. 

 

Kysy jokaisen väitteen jälkeen oppilailta eri kohdista janaa perusteluita paikan valinnalle. Oppilaat saavat vaihtaa paikkaa, mikäli muuttavat mieltään. Koeta saada oppilaat vastaamaan toistensa kommentteihin ja keskustelemaan.

Jos keskustelu ajautuu jotain ihmisryhmää tai sukupuolta syrjiväksi, ohjaa keskustelu takaisin ihmisoikeusperustaiseksi esimerkiksi muistuttamalla, että ketään ei saa syrjiä ja jokaisella on yhtäläiset oikeudet.



Eriarvoisuuden vähentäminen: Maarit (12-15), Annukka (9-15), Mervi (9-10), Maria (11-12)



Terveyttä ja hyvinvointia: Susanna (10-14), Minna (13-15), Jarkko (9-11, 14-15), Lea (9-13)




Vastuullinen kuluttaminen: Sini (9-15), Reetta (9-15), Leila (9-13)


Hedelmäkassin ompelu:

  1. Leikkaa harsosta sopiva pala, esim. A3- kokoinen.
  2. Huolittele pussin yläreuna siksakilla tai saumurilla.
  3. Taita kangas kahtia. Ompele kaksi sivua yhteen.
    • Jos haluat kuminauha sulkemismekanismiksi, laita se tässä vaiheessä toiseen sivuun noin 5 cm päähän yläreunasta. 
    • Jos haluat hintalapulle kiinnityspaikan, laita pala puuvillakangasta sivusauman väliin pussin sisäpuolelle.
  4. Taita yläreunasta noin 2 cm nurjalle.
  5. Kiinnitä taite suoralla ompeleella huolittelun vierestä. Älä ompele aivan ympäri vaan jätä pieni aukko nyöriä varten. Muista peruuttaa alussa ja lopussa, kun ompelet suoralla tikillä!
  6. Pujota nyöri nauhakujaan hakaneulan avulla.

hedelma1  hedelma2  hedelma3




  • TEHTÄVÄ 4: Maailman ylikulutuspäivä oli tänä vuonna 24.7. ja Suomen 6.4.2025 – mistä asia voisi johtua? Mihin asioihin voimme vaikuttaa ja mihin emme juurikaan?

Suomalaiset kuluttavat paljon enemmän luonnonvaroja per henkilö kuin suurin osa maailman väestöstä. Tämä tarkoittaa muun muassa:
- Suurempaa energiankulutusta (sähkö, lämmitys)
- Suurempaa materiaalien kulutusta (rakentaminen, tavarat, ruoantuotanto)
- Enemmän päästöjä per henkilö (liikenne, teollisuus, tuontituotteet)

Energian käyttö ja päästöt
- Suomessa tarvitaan paljon energiaa esim. lämmitykseen, koska ilmasto on kylmä.
- Vaikka Suomi on panostanut uusiutuvaan energiaan, fossiilisia polttoaineita käytetään silti yhä teollisuudessa, liikenteessä ja lämmityksessä.
- Lisäksi kulutusvalinnoilla (kuten yksityisautoilu, lentäminen, lihapainotteinen ruokavalio) on suuri vaikutus ylikulutuspäivään.


Kulutustottumukset ja elintaso
- Korkea elintaso → enemmän kulutusta.
- Suomalaisilla on keskimäärin suuret kodit, useita kodinkoneita, autoja, elektroniikkaa jne.
- Myös paljon tuontituotteita, joiden valmistus kuormittaa ympäristöä muualla.

Jos kaikki maailmassa eläisivät kuten me suomalaiset, tarvittaisiin 3,9 maapalloa kattamaan resurssien kulutus kestävällä tavalla.

Mitä voisi tehdä?

Suomen ylikulutuspäivän siirtämiseksi myöhemmäksi voitaisiin:

  • Tehostaa energian käyttöä ja siirtyä kokonaan uusiutuvaan energiaan.

  • Vähentää lihankulutusta ja suosia kasvisruokaa.

  • Suosia kestäviä, pitkäikäisiä tuotteita.

  • Vähentää turhaa kulutusta ja matkustamista.


  • TEHTÄVÄ 5: Minkä vastuulliseen kulutukseen liittyvän neuvon haluaisit antaa seuraavalle ryhmälle?
  • Lisätehtävä tarvittaessa: arvojanakävely

 




Turvallisuusvideo: Riikka (9-15), Sari (9-11), Jarkko (11-13), Maria (13-14), Hanna-Leena (14-15)


Kestävä kehitys

Tavoitteena tutustua kestävän kehityksen periaatteisiin helppojen harjoitusten ja lyhyiden aamunavauksien avulla. Alla olevasta linkistä pääsee tarkastemaan tavoitekohtaisia ja oppiainekohtaisia materiaaleja.

Toteutus
  • Videoaamunavaus maanantaisin muutaman viikon välein
  • Vaihtuvat tempaukset viikoittain vaihtuviin tavoitteisiin liittyen
  • Yksinkertaisten tehtävien tekeminen eri oppiaineissa viikon aiheeseen liittyen

Toivoa ja toimintaa


Viikko 1: Ei köyhyyttä



Viikko 2: Ei nälkää


Viikko 3: Terveyttä ja hyvinvointia


Viikko 4: Hyvä koulutus


Viikko 5: Sukupuolten tasa-arvo


Viikko 6: Puhda vesi ja sanitaatio


Viikko 7: Edullista ja puhdasta energiaa


Viikko 8: Ihmisarvoista työtä ja talouskasvua


Viikko 9: Kestävää teollisuutta, innovaatioita ja infrastruktuureja


Viikko 10: Eriarvoisuuden vähentäminen


Viikko 11: Kestävät kaupungit ja yhteisöt


Viikko 12: Vastuullista kuluttamista


Viikko 13: Ilmastotekoja


Viikkoa 14: Vedenalainen elämä


Viikkoa 15: Maanpäällinen elämä


Viikko 16: Rauha, oikeudenmukaisuus ja hyvä hallinto


Viikko 17: Yhteistyö ja kumppanuus