Verbin perusmuoto eli infinitiivi (esim. titta).

• Sen edessä on yleensä partikkeli att (esim. Jag tycker om att simma = Tykkään uida.)
• Mutta: apuverbien ja apuverbien kaltaisten verbien yhteydessä jätetään att pois
  • esim. Jag kan simma. = Minä osaan uida. (Jag kan att simma.)

• APUVERBIT:
  

  Perusmuoto	preesens	imperfekti	supiini	saada
  kunna	kan	kunde	kunnat	osata, voida
  få		fick	fått	saada, olla lupa
  	måste	måste		täytyy, täytyi
  	ska(ll)	skulle		pitää, aikoo: piti, pitäisi, -isi
  vilja	vill	ville	velat	haluta, tahtoa

Apuverbien kaltaisia verbejä (eli ei att-sanaa perusmuodon ja näiden verbien väliin)

esim.
brukar, brukar, brukade, brukat I = olla tapana
hinna, hinner, hann, hunnit IV = ehtiä
tänka, tänker, tänkte, tänkt II = ajatella, aikoa
behöva, behöver, behövde, behövt II = tarvita

MÅSTE - pakkolaulu

Jag kan, och jag ska Minä voin, ja aionkin

därför att jag vill. Siksi, koska haluan.

Jag brukar inte hinna, Minulla ei ole tapana ehtiä,

jag orkar inte tänka, en jaksa ajatella

Jag behöver inte läsa, mun ei tarvitse lukea

men jag ska få en tia. Mutta aion saada kympin.