Punkalaitumen oppilas- ja opiskelijahuollon palvelut – tiedote oppilaille, opiskelijoille ja heidän huoltajilleen

1.8.2014 voimaan tullut uusi oppilas- ja opiskelijahuoltolaki muokkasi oppilashuollon palveluiden järjestämistä jonkin verran. Ehkä suurin muutos on oppilashuollon ja oppimisen tuen erottaminen toisistaan. Oppilashuolto perustuu em. uuteen lakiin ja oppimisen tuki on perusopetuslain mukaista toimintaa.

Kaikki koulussa tapahtuva toiminta tulee kohdistua oppilaan parhaaksi. Yhteistyöllä, keskinäisellä kunnioituksella ja luottamuksella päästään parhaaseen mahdolliseen lopputulokseen.

Tärkeää on muistaa, että kun jokin asia huolettaa tai mietityttää, kannattaa ottaa yhteyttä oppilaan omaan opettajaan, rehtoriin tai oppilashuollon henkilöihin. Puhumalla asiat yleensä selviävät ja viivyttely asioiden puheeksi ottamisessa yleensä vaikeuttaa puuttumista ja korjaamistoimenpiteitä.

 

Oppilas- ja opiskelijahuollon yksilökohtaisia palveluita

Kouluterveydenhuollon tehtäviä ovat mm. ennaltaehkäisevä terveydenhoito, oppilaan kasvun, kehityksen ja kokonaisterveydentilan seuranta ja tukeminen. Tässä tärkeimpänä toimintamuotona ovat terveystarkastukset, joita tehdään vuosittain oppilaille. Laajat terveystarkastukset tehdään perusopetuksen ensimmäisellä, viidennellä ja kahdeksannella luokalla, näihin osallistuu oppilaan lisäksi vanhemmat, lääkäri ja terveydenhoitaja. Laajojen terveystarkastusten tarkoitus on tukea perheen hyvinvointia, jaksamista ja antaa vanhemmille mahdollisuus kysyä lapsen kasvuun ja kehitykseen liittyvistä asioista.

Terveydenhoitajalle on myös varattu joka koulupäivään aikaa, jolloin oppilaat voivat tulla itse kysymään erilaisista asioistaan; ajan voi varata puhelimitse, sähköpostilla tai yläkoululaiset ja lukiolaiset Wilma-viestillä. Myös oppilaan vanhemmat voivat ottaa yhteyttä samaan tapaan huolen herätessä jostakin asiasta.

Riikka Wallin, terveydenhoitaja, p. 040 5194 035

Anu Koivula, Yhteiskoulu ja lukio
koulukuraattori, puh. 040 1295 794, anu.koivula@pirha.fi

Olen tavattavissa: Yhteiskoulu-lukiolla keskiviikkoisin ja torstaisin

Hanna Kolu Keskuskoulu ja Pohjoisseudun koulu
wilma, puh. 040 706 59 20, hanna.kolu@pirha.fi

Keskuskoululla (terveydenhoitajan huoneessa)

Pohjoisseudun koululla i(yläkerran kirjastohuoneessa)

Kuraattorin tehtävänä on auttaa oppilaita koulunkäyntiin, kasvamiseen ja sosiaalisiin suhteisiin liittyvissä vaikeuksissa. Kuraattori tukee myös koko koulun hyvinvointia sekä kodin ja koulun yhteistyötä.

Kuraattorin kanssa voi tulla juttelemaan luottamuksella, esimerkiksi jos:

• stressaa, ahdistaa tai koulunkäynti takkuaa
• hankaluuksia kaverisuhteissa tai olet kokenut kiusaamista tai yksinäisyyttä
• kotona tai perhesuhteissa on ongelmia
• olet huolissasi omasta tai läheisesi jaksamisesta tai päihteidenkäytöstä
• mistä vain mieltä painavasta asiasta, kun kaipaat aikuista kuuntelijaa
• myös vanhemmat voivat ottaa yhteyttä kuraattoriin, jos on huolta lapsesta tai perheen tilanteesta

 

 

Tapaamisen voi varata oppilas itse, huoltaja, koulun työntekijä tai joku muu ammattilainen. Tapaamisaikoja voi varata puhelimitse/tekstiviestillä (jos emme pysty heti vastaamaan, otamme sinuun yhteyttä myöhemmin), sähköpostilla tai Wilman kautta.

 

Psykologipalveluihin terveydenhoitajan kautta
 Psykologi on tavattavissa Punkalaitumella ajanvarauksella Yhteiskoululla terveydenhoitajan huoneessa.. Opiskelija voi itse suoraan varata ajan tai terveydenhoitaja, vanhemmat tai opettajat voivat varata ajan opiskelijalle. Yhteydenotot voivat tapahtua puhelimitse, tekstiviestillä tai sähköpostitse.

Muuta yksilökohtaista oppilashuoltoa voidaan tarvita, jos oppilaan tai opiskelijan kasvun ja kehityksen sekä koulunkäynnin ja opiskelun tukeminen sitä vaativat. Tätä tarkoitusta varten voidaan perustaa monialainen yhteistyöryhmä. Tällaisen yksilökohtaisen oppilashuollon käynnistäminen edellyttää oppilaan/opiskelijan ja/tai hänen huoltajansa suostumusta, mikä todennetaan laatimalla sopimus yksilökohtaisesta oppilashuollosta. Yksilökohtaisen oppilashuollon palavereista ja sovituista toimenpiteistä laaditaan oppilashuoltokertomus.

Yhteisöllinen oppilas- ja opiskelijahuolto

Edellä kuvattujen palveluiden lisäksi jokaisella koululla toimii koulukohtainen oppilashuoltoryhmä, jonka toimintaa johtaa rehtori. Oppilashuoltoryhmä suunnittelee, kehittää, toteuttaa ja arvioi koulun oppilashuoltoa. Ryhmän keskeinen tehtävä on kouluyhteisön hyvinvoinnin ja turvallisuuden edistäminen. Ryhmään kuuluu sekä opetushenkilöstöä että oppilashuollon palveluiden edustajia (kouluterveydenhoitaja, koulukuraattori ja koulupsykologi) ja tarvittaessa muita yhteistyötahoja. Oppilashuoltoryhmässä ei enää uuden lain myötä käsitellä yksittäisen oppilaan asioita.

 

Oppimisen tukeminen

Oppimisen ja koulunkäynnin tuki ja oppilashuolto muodostavat kokonaisuuden. Tuki on kolmiportaista jakautuen yleiseen, tehostettuun ja erityiseen tukeen. Näitä oppimisen tuen asioita käydään läpi ja suunnitellaan yhdessä huoltajien kanssa tapauskohtaisesti koottavissa pedagogisissa tiimeissä.

Yleinen tuki Yleinen tuki on ensimmäinen keino vastata oppilaan tuen tarpeeseen. Tämä tarkoittaa yleensä yksittäisiä pedagogisia ratkaisuja sekä ohjaus- ja tukitoimia, joilla tilanteeseen vaikutetaan mahdollisimman varhaisessa vaiheessa osana koulun arkea. Oppilaan tuen tarpeisiin vastataan esimerkiksi tukiopetuksella, osa-aikaisella erityisopetuksella tai ohjauksen keinoin.

Tehostettu tuki Oppilaalle, joka tarvitsee oppimisessaan tai koulunkäynnissään säännöllistä tukea tai samanaikaisesti useita tukimuotoja, on pedagogiseen arvioon perustuen annettava tehostettua tukea hänelle tehdyn oppimissuunnitelman mukaisesti. Tehostettu tuki annetaan muun opetuksen yhteydessä joustavin opetusjärjestelyin. Osa-aikaisen erityisopetuksen, opintojen yksilöllisen ohjauksen ja kodin kanssa tehtävän yhteistyön merkitys korostuu tehostetun tuen aikana.

Erityinen tuki Erityistä tukea annetaan niille oppilaille, joiden kasvun, kehityksen tai oppimisen tavoitteiden saavuttaminen ei toteudu riittävästi muuten. Erityisen tuen tehtävänä on antaa oppilaalle kokonaisvaltaista ja suunnitelmallista tukea niin, että oppilas voi suorittaa oppivelvollisuutensa ja saa pohjan opintojen jatkamiselle peruskoulun jälkeen.

Erityinen tuki järjestetään joko yleisen tai pidennetyn oppivelvollisuuden piirissä. Erityistä tukea saava oppilas opiskelee joko oppiaineittain tai toiminta-alueittain. Mikäli oppilas opiskelee oppiaineittain, hän opiskelee eri oppiaineissa joko yleisen tai yksilöllistetyn oppimäärän mukaisesti.

Ennen erityistä tukea koskevan päätöksen tekemistä opetuksen järjestäjän on tehtävä oppilaasta pedagoginen selvitys. Yhteistyö oppilaan ja huoltajan kanssa on tärkeää sekä tuen tarpeiden selvittämisen että tuen suunnittelun ja onnistuneen toteuttamisen kannalta.

Erityisen tuen antamiseksi opetuksen järjestäjän tulee tehdä kirjallinen päätös. Ennen erityistä tukea koskevan päätöksen tekemistä opetuksen järjestäjän on kuultava oppilasta ja tämän huoltajaa tai laillista edustajaa. Erityisen tuen tarpeellisuus tulee tarkistaa toisen vuosiluokan jälkeen sekä ennen seitsemännelle vuosiluokalle siirtymistä.

Erityistä tukea koskevan päätöksen toimeenpanemiseksi oppilaalle on laadittava henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma (HOJKS). Suunnitelmasta tulee ilmetä oppilaan erityistä tukea koskevan päätöksen mukaisen opetuksen ja muun tuen antaminen. Kaikki erityistä tukea saavan oppilaan tuki kirjataan HOJKS: iin. Se on kirjallinen suunnitelma oppilaan oppimisen ja koulunkäynnin tavoitteista, sisällöistä, käytettävistä opetusjärjestelyistä, pedagogisista menetelmistä ja oppilaan tarvitsemasta tuesta ja ohjauksesta. HOJKS tulee tarkistaa tarvittaessa, kuitenkin vähintään kerran lukuvuodessa, oppilaan tarpeiden mukaiseksi.

Opiskeluhuoltosuunnitelma Punkalaitumen perusopetus

Opiskeluhuollolla tarkoitetaan oppilaan hyvän oppimisen, hyvän psyykkisen ja fyysisen terveyden sekä sosiaalisen hyvinvoinnin edistämistä ja ylläpitämistä sekä niiden edellytyksiä lisäävää toimintaa kouluyhteisössä. Oppilaalla on oikeus saada maksutta opiskeluhuolto, jota opetukseen osallistuminen edellyttää. Opiskeluhuoltotyössä otetaan huomioon lapsen edun ensisijaisuus.

Opiskeluhuoltoa toteutetaan opetustoimen ja hyvinvointialueen suunnitelmallisena yhteistyönä oppilaiden ja heidän huoltajiensa sekä tarvittaessa muiden yhteistyötahojen kanssa. Opiskeluhuolto on ensisijaisesti ennaltaehkäisevää yhteisöllistä työtä. Yhteisöllinen opiskeluhuolto on kaikkien kouluyhteisössä työskentelevien ammattilaisten yhteinen tehtävä. Lisäksi oppilailla on oikeus opiskeluhuoltopalveluihin, joita ovat kouluterveydenhuolto sekä kuraattori- ja psykologipalvelut. Opiskeluhuoltopalvelut järjestetään lähipalveluna, jolle opetuksen järjestäjän tulee tarjota asianmukaiset tilat.

Opiskeluhuoltosuunnitelma hyväksytään kunnan hyvinvointisuunnitelman yhteydessä.

Paikallisesti päätettävät asiat ja opetuksen järjestäjän opiskeluhuoltosuunnitelma

Opetuksen järjestäjän on laadittava opiskeluhuollon kokonaisuuden toteuttamiseksi opetuksen järjestäjän opiskeluhuoltosuunnitelma. Järjestäjäkohtaisen opiskeluhuollon yleisestä suunnittelusta, kehittämisestä, ohjauksesta ja arvioinnista vastaa monialainen opiskeluhuollon ohjausryhmä. Opiskeluhuoltosuunnitelma laaditaan yhteistyössä koulujen ja opiskeluhuoltopalvelujen henkilöstön, oppilaiden ja heidän huoltajiensa kanssa. Hyvinvointialueella on terveydenhuoltolain mukainen yhteistyövelvoite opetuksen järjestäjän opiskeluhuoltosuunnitelman valmistelussa.

Punkalaitumen kunnassa monialaiseen opiskeluhuollon ohjausryhmään (MOR) kuuluvat: Koulujen rehtorit, opinto-ohjaaja, kuraattori, psykologi ja kouluterveydenhoitaja.

Monialainen opiskeluhuollon ohjausryhmä MOR:

- Monialaisen ohjausryhmän kutsuu koolle Yhteiskoulun rehtori.

- Suunnittelee, toteuttaa, arvioi ja kehittää kouluyhteisön hyvinvoinnin, turvallisuuden, viihtyvyyden ja osallisuuden edistämistä. Lukuvuosittain valitaan kehittämisen painopistealue, jonka toteutumista arvioidaan lukuvuoden lopussa.

- Suunnittelee, miten opiskelijoiden ja yhteisön hyvinvointiin liittyvien kyselyiden ja laadunarviointien tuloksia sekä laajojen terveystarkastusten yhteenvetoja käsitellään koulussa.

- Suunnittelee, miten vanhempien kasvatustyötä tuetaan sekä kodin ja koulun yhteistyötä vahvistetaan.

- Huolehtii lukuvuosittain nivelvaiheyhteistyön toteuttamisesta.

Jokaisessa kunnan peruskoulussa on myös koulukohtainen oppilashuoltoryhmä KOR

Koulukohtainen oppilashuoltoryhmä KOR

- Koulukohtaisen ohjausryhmän kutsuu koolle koulun rehtori.

- Toteuttaa ja jalkauttaa omaan kouluun monialaisen opiskeluhuollon ohjausryhmän antamat tehtävät.

- Informoi kunnan monialaista opiskeluhuollon ohjausryhmää koulutasolla.

 

Opetuksen järjestäjän opiskeluhuoltosuunnitelma korvaa opiskeluhuollon osalta paikallisen opetussuunnitelman. Se sisältää opetuksen järjestäjäkohtaisesti määritellyt opiskeluhuoltotyön tavoitteet ja keskeiset periaatteet sekä toimenpiteet opiskeluhuollon toteuttamiseksi ja seuraamiseksi (omavalvonta) sekä koulukohtaisesti tarkennetut tiedot asiakokonaisuuksista 1-5. Opetuksen järjestäjän tulee kuvata opiskeluhuoltosuunnitelmassa, miten suunnitelman toteutumista kouluissa seurataan ja sitä tarkistetaan tarvittaessa.

Opetuksen järjestäjän tulee valmistella kutakin koulutusmuotoa koskevan määräyksen mukainen opiskeluhuoltosuunnitelma. Opetuksen järjestäjä päättää paikallisesti, miten tarvittavat tiedot asiakokonaisuuksista kootaan ja miten koulujen toimintaa niiden avulla ohjataan. Opiskeluhuoltopalvelujen osalta tämä tehdään yhteistyössä hyvinvointialueen kanssa. Suunnitelma liitetään kunnan lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelmaan.

Opetuksen järjestäjä vastaa siitä, että opiskeluhuollon toteuttamista, arviointia ja kehittämistä varten suunnitelmassa on koulukohtaisesti seuraavat tiedot (asiakokonaisuudet 1-5):

1. Arvio opiskeluhuollon kokonaistarpeesta ja käytettävissä olevista opiskeluhuoltopalveluista

Arvioon opiskeluhuollon kokonaistarpeesta ja käytettävissä olevista opiskeluhuoltopalveluista (kouluterveydenhuolto sekä kuraattori- ja psykologipalvelut) kootaan tiedot kultakin koululta. Tiedot ilmoitetaan opetuksen järjestäjän opiskeluhuoltosuunnitelmassa opiskeluhuoltopalvelujen ammattilaisten henkilötyövuosina. Arvioilla varmistetaan opiskeluhuoltopalvelujen riittävyys huomioiden oppilaiden ja kouluyhteisön tarpeet, terveystarkastusten ja henkilöstömitoitusten toteutuminen sekä palvelujen järjestäminen määräajassa.

Arvioon kokonaistarpeesta sisältyvät yksilökohtaisessa ja yhteisöllisessä opiskeluhuoltotyössä sekä opiskeluhuollon yhteistyössä tarvittavat resurssit. Kokonaistarpeen arviossa huomioidaan esimerkiksi kouluyksiköiden määrä ja koulujen oppilasmäärä sekä toimintaympäristön erityispiirteet. Arviossa huomioidaan lisäksi esimerkiksi eri ikäisten, tehostettua ja erityistä tukea tarvitsevien ja maahanmuuttotaustaisten oppilaiden lukumäärät ja osuudet. Arviossa hyödynnetään monipuolisesti paikallista lasten ja nuorten terveyttä, hyvinvointia ja elinoloja koskevaa seurantatietoa, jota on koottu myös oppilailta ja huoltajilta, opetushenkilöstöltä ja opiskeluhuoltopalvelujen ammattilaisilta.

Opetuksen järjestäjän arviossa käytettävissä olevista opiskeluhuoltopalveluista ilmoitetaan kaikkien opiskeluhuoltopalvelujen ammattilaisten (kouluterveydenhuolto sekä kuraattori- ja psykologipalvelut) henkilötyövuodet.

Nykytilanteessa Punkalaitumen kunnassa on kaksi alakoulua Pohjoisseudun koulu(62 oppilasta) ja Keskuskoulu(96 oppilasta), yksi yläkoulu Punkalaitumen Yhteiskoulu(88 oppilasta) ja lukio-opetusta antava Punkalaitumen lukio(61 opiskelijaa). Perusopetuksen oppilaista erityistä tai tehostettua tukea saa 54 oppilasta ja maahanmuuttajataustaisia oppilaita on 7. Opiskeluhuollon henkilöstö on toiminut varsin joustavasti ja tarpeen mukaan eri yksiköissä. Kuraattorin ja terveydenhoitajan resurssia on ollut 1 htv ja psykologin 0.1 htv.

Arvio lakisääteisestä tulevasta tarpeesta Punkalaitumen kunnan koulutoimessa( perusopetus ja lukio-opetus) on terveydenhoitaja 1 htv, kuraattori 0.6 htv ja psykologi 0.5 htv.

 

 

 

2. Kouluyhteisön toimenpiteet yhteisöllisen opiskeluhuollon edistämiseksi

Yhteisöllinen opiskeluhuolto on tärkeä osa perusopetuksen toimintakulttuuria ja sen kehittäminen edellyttää johtamista. Oppilaiden terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen kuuluu oppilas- ja opiskelijahuoltolain 6 §:n (opetussuunnitelman mukainen ja opetuksen järjestäjän opiskeluhuolto) mukaisesti yhteisöllisen työn kokonaisuuteen. Tällä tarkoitetaan toimintaa, jonka avulla seurataan ja kehitetään yhteisöllistä ja yksilöllistä hyvinvointia sekä terveellisen, turvallisen ja esteettömän oppimisympäristön syntymistä, edistetään mielenterveyttä ja oppimista sekä ehkäistään syrjäytymistä. Koulun henkilökunnalla on ensisijainen vastuu kouluyhteisön hyvinvoinnista.

Opetuksen järjestäjän opiskeluhuoltosuunnitelmassa kuvataan

• oppilaiden ja kouluyhteisön hyvinvoinnin, terveyden ja turvallisuuden seuraamisen käytännöt ja keskeiset tulokset

Oppilaitosten turvallisuutta ja hyvinvointia kartoitetaan kolmen vuoden välein. Tarkastus tehdään yhteistyössä koulujen henkilöstön, koulu-ja opiskeluterveydenhuollon, terveystarkastajan, työsuojeluhenkilöstön ja tarvittaessa muiden asiantuntijoiden kanssa. Tarkastuksen järjestäminen on hyvinvointialueen vastuulla.

Koulut osallistuvat kouluterveyskyselyihin ja tarvittaessa muihin terveyttä, hyvinvointia ja turvallisuutta koskeviin kyselyihin.

Koulu- ja opiskeluterveyden huolto toteuttaa opiskelijoille terveystarkastuksia lakisääteisesti.

Move-mittauksia tehdään suositusten mukaan.

Kaikki tulokset käsitellään monialaisessa ohjausryhmässä ja koulukohtaiset tulokset koulun oppilashuoltoryhmässä. Lisäksi tulokset jaetaan tarvittaessa hyvinvointialueelle ja kunnan päättäviin elimiin.

 

• koulukohtaisten opiskeluhuoltoryhmien johtaminen, kokoonpano ja toimintatavat

Koulukohtainen oppilashuoltoryhmä (KOR) kokoontuu rehtorin koolle kutsumana vähintään kerran lukukaudessa, tarvittaessa useamminkin, toteuttamaan sille kuuluvaa tehtävää. Ryhmä nimetään vuosittain lukuvuosisuunnitelmassa, mutta siihen kuuluvat ainakin rehtori, opinto-ohjaaja, erityisopettaja, kuraattori, psykologi ja terveydenhoitaja.

• poissaolojen ehkäisemisestä, suunnitelmallisesta seurannasta ja poissaoloihin puuttumisesta

Poissaoloja pyritään ehkäisemään monin tavoin, jotka tukevat oppilaan kouluviihtyvyyttä. Poissaoloja seurataan ja aiheettomista poissaoloista ollaan välittömästi yhteydessä oppilaan huoltajaan. Tarvittaessa ohjataan oppilashuollon palveluihin. Tarkemmat ohjeet LIITTEESSÄ 1 Toimintamalli Punkalaitumen perusopetuksessa poissaoloihin ja myöhästymisiin oppitunneilta.

• tupakkatuotteiden ja muiden päihteiden käytön ehkäisemisen ja käyttöön puuttuminen

Kouluissa on säännöllisin väliajoin tupakkatuotteiden ja päihteiden käyttöön liittyvää valistusta. Käyttöön puuttumisen ohjeita koulujen järjestyssäännöissä LIITE 2 ja kurinpidollisissa ja kasvatuksellisissa ohjeistuksissa LIITE 3.

• yhteistyö ja käytänteet kouluympäristön terveellisyyden ja turvallisuuden sekä kouluyhteisön hyvinvoinnin tarkastuksissa

Tarkastuksen suorittaa hyvinvointialueen edustaja kokoamallaan ryhmällä. Tarkastuksissa esiin nousseita epäkohtia ja puutteita korjataan yhteistyössä eri toimijoiden kanssa.

3. Toimenpiteet tarvittavien tukitoimien järjestämiseksi (yksilökohtainen opiskeluhuolto)

Yksilökohtaisella opiskeluhuollolla tarkoitetaan kouluterveydenhuollon palveluja, opiskeluhuollon kuraattori- ja psykologipalveluja sekä yksittäistä oppilasta koskevaa monialaista yksilökohtaista opiskeluhuoltoa, jota toteutetaan monialaisessa asiantuntijaryhmässä. Yksilökohtaisessa opiskeluhuollossa seurataan ja edistetään oppilaan kokonaisvaltaista terveyttä, hyvinvointia, osallisuutta ja oppimista, ehkäistään ongelmia ja tarjotaan varhaista tukea. 

Yksilökohtainen opiskeluhuolto perustuu aina oppilaan sekä tarvittaessa huoltajan suostumukseen. Oppilaan osallisuus ja mielipiteet otetaan huomioon toimenpiteissä ja ratkaisuissa hänen ikänsä ja kehitystasonsa mukaisesti. Yksilökohtaisessa työssä noudatetaan tietojen luovuttamista, saamista ja salassapitoa koskevia säännöksiä. Opetuksen järjestäjän opiskeluhuoltosuunnitelmassa kuvataan

• oppilaan ohjaaminen opiskeluhuoltopalveluihin (kouluterveydenhuolto, kuraattori- ja psykologipalvelut)

Hyvinvointialue (Pirha) järjestää opiskeluhuoltopalvelut. Oppilas voi hakeutua itse opiskeluhuollonpalveluihin, hänen huoltajansa voi ottaa kuraattoriin, psykologiin ja kouluterveydenhuoltoon yhteyttä ja pyytää palveluita lapselleen, palveluiden piiriin voidaan myös ohjata yksilökohtaisen monialaisen palaverin pohjalta.

• yksittäisen oppilaan tueksi koottavan monialaisen asiantuntijaryhmän kokoaminen, suostumuksen hankkiminen ja työskentelyyn osallistuminen

Yksittäisen oppilaan tai tietyn oppilasryhmän tuen tarpeen selvittämiseen ja opiskeluhuoltopalvelujen järjestämiseen liittyvät asiat käsitellään yksilökohtaisessa asiantuntijaryhmässä. Asian käsittelyyn voi osallistua tarvittavia opiskeluhuollon yhteistyötahoja tai oppilaan läheisiä. Ryhmän jäsenillä on lisäksi oikeus pyytää neuvoa oppilaan asiassa tarpeellisiksi katsomiltaan asiantuntijoilta. Yksilökohtaiseen asiantuntijaryhmään voidaan nimetä asiantuntijoita jäseneksi vain oppilaan, tai, ellei hänellä ole edellytyksiä arvioida annettavan suostumuksen merkitystä, hänen huoltajansa suostumuksella. Yksilökohtainen asiantuntijaryhmä nimeää keskuudestaan vastuuhenkilön. Ryhmän kokoaa se opiskeluhuollon tai koulun henkilökunnan edustaja, jolle asian selvittäminen työtehtävien perusteella kuuluu. Oppilaan tai huoltajan suostumus pyydetään aina yksilöidyllä kirjallisella suostumuksella. Suostumus voidaan pyytää suullisesti siinä vaiheessa, kun aletaan koota yksilökohtaista asiantuntijaryhmää ja sen jäseniä. Suullinen suostumus vahvistetaan kirjallisesti ensimmäisellä kokoontumiskerralla. Jos yksilökohtaisen asiantuntijaryhmän kokoonpanoon tulee myöhemmin muutoksia, tehdään niistä merkintä lomakkeeseen. Suostumuslomake arkistoidaan opiskeluhuoltokertomuksen yhteyteen.

• opiskeluhuoltokertomusten laatiminen, säilytys ja vastuuhenkilön nimeäminen opetuksen järjestäjän opiskeluhuoltorekisterille

Yksittäistä oppilasta koskevan asian käsittelystä yksilökohtaisessa asiantuntijaryhmässä laaditaan opiskeluhuoltokertomus. Ryhmän vastuuhenkilö kirjaa ryhmän toimintatavoitteiden kannalta välttämättömät tiedot opiskeluhuoltokertomukseen. Opiskeluhuoltokertomukset sekä muut opiskeluhuollon tehtävissä laaditut tai saadut yksittäistä oppilasta koskevat asiakirjat tallennetaan opiskeluhuoltorekisteriin. Rekisterin vastuuhenkilö on tulosyksikkötasolla Yhteiskoulun ja Lukion rehtori ja koulun tasolla koulun johtaja tai rehtori. Opiskeluhuoltorekisteriin tallennetut tiedot, jotka koskevat yksittäistä oppilasta, ovat salassa pidettäviä. Paperiset versiot oppilashuoltokertomuksista arkistoidaan koulun arkistoon. Arkisto on paloturvallinen lukittu tila / arkistokaappi ja vain tietoja työn takia tarvitsevalla tulee olla pääsy ko. asiakirjoihin.

• tarvittavan opiskeluhuollon järjestäminen kurinpitotoimen tai oppilaan opetukseen osallistumisen epäämisen yhteydessä

Asia määritelty perusopetuslaissa, koulujen järjestyssäännöissä ja kurinpidollisissa ohjeistuksissa. LIITTEET 2 ja 3.

 

• opettajan laajaan terveystarkastukseen luokilla 1, 5 ja 8 antaman oppilaan selviytymistä ja hyvinvointia kuvaavan arvion toimintakäytänteet (ml. suostumuksen hankkiminen) koulussa

Kouluterveydenhuollon laajat terveystarkastukset järjestetään luokilla 1, 5 ja 8. ”Oppilaan oppiminen ja hyvinvointi koulussa”-lomakkeella luokanopettaja tai luokanohjaaja antaa kouluterveydenhuoltoon oman näkemyksensä oppilaan tilanteesta koulussa. 1. ja 5. luokalla tarvitaan huoltajan suostumus lomakkeen tietojen siirtämiseksi kouluterveydenhuoltoon. 8. luokalla huoltajan suostumuksen lisäksi tarvitaan oppilaan suostumus tietojen siirtämiseksi.

Terveydenhoitaja välittää lomakkeet kotiin suostumuksen saamiseksi muiden esitietokaavakkeiden kanssa. Lomakkeen palautuskäytännöt sovittavissa koulukohtaisesti. Mikäli suostumusta ei ole saatu lomaketta ei toimiteta opettajalle täytettäväksi. Tällaisessa tilanteessa voidaan kuitenkin opetuksen järjestämisen kannalta välttämätöntä tietoa siirtää siten, kuin perusopetuslaki (40 §) mahdollistaa. Opettajan täyttämät lomakkeet palautuvat kouluterveydenhuoltoon ennen tarkastusten alkua.

Tarkastuksen lopuksi kouluterveydenhuollon toimija keskustelee huoltajan ja oppilaan kanssa siitä, onko tarkastuksessa tullut esiin asioita, joista opettajankin olisi hyvä tietää.

• oppilaan koulupäivän aikaisen eritysruokavalion tai lääkityksen ilmoittamisen käytänteet

Punkalaitumen perusopetuksessa ruokapalveluita tuottaa Arkea. Erityisruokavalioita on mahdollisuus saada, mikäli oppilaan terveydentila tai eettinen vakaumus sitä edellyttävät. Osaan erityisruokavalioita riittää oma ilmoitus. Pääsääntöisesti tarvitaan terveydenhuollon todistus, jotta erityisruokavalioita on mahdollisuus saada.

Oppilaan tarvitseman lääkityksen sekä hoidon tukemisesta koulussa sovitaan tapauskohtaisesti opiskelijan ja huoltajan kanssa.

 

• opiskeluhuollon sairaanhoitopalveluiden järjestämistapa ja ohjaus niihin hakeutumiseksi

Punkalaitumella sairaanhoitopalveluiden tuottamisesta vastaa hyvinvointialue ja sairaanhoitopalveluita järjestetään terveysasemilla/sairaaloissa.

Terveydenhoitaja tekee ennaltaehkäisevää terveydenhuoltoa ja hoidon tarpeen arviointia. Terveydenhoitaja ohjaa tarvittaessa oppilasta sairaanhoitopalveluiden piiriin.

 

 

4. Yhteistyön järjestäminen oppilaiden ja heidän perheidensä sekä koulussa työskentelevien ja muiden oppilaiden hyvinvointia tukevien tahojen kanssa

Opiskeluhuolto on kaikkien kouluyhteisössä työskentelevien ja opiskeluhuoltopalvelujen ammattilaisten yhteinen tehtävä. Oppilaiden, huoltajien, opetustoimen henkilöstön ja opiskeluhuoltopalvelujen työntekijöiden sekä yhteistyötahojen osallisuus opiskeluhuollon toimintatapojen suunnittelussa, toteuttamisessa ja arvioinnissa on opiskeluhuollossa keskeistä. Tämä edellyttää yhteisiä toimintatapoja ja erityisesti opetuksen järjestäjän ja hyvinvointialueen yhteistyötä.

Opetuksen järjestäjän opiskeluhuoltosuunnitelmassa kuvataan

• oppilaiden, huoltajien, opetustoimen henkilöstön ja opiskeluhuoltopalvelujen osallisuus opetuksen järjestäjän opiskeluhuoltosuunnitelman laatimiseen ja yhteisöllisen opiskeluhuollon toteuttamiseen

Suunnitelma on tehty yhteistyössä koulun henkilöstön ja hyvinvointialueen työntekijöiden (kuraattori, terveydenhoitaja, psykologi) kanssa.

Koulun henkilöstöä, oppilaita ja huoltajia kannustetaan yhteistyöhön opiskeluhuollossa. Henkilöstöä kuullaan kokouksissa ja muissa palavereissa. Oppilaita kannustetaan osallistumaan koulun toiminnan suunnitteluun ja kehittämiseen.

Punkalaitumen peruskouluissa on oppilaskuntia ohjaavat opettajat ja oppilaskunnan hallitukset kokoontuvat säännöllisesti.

 

• koulun opetus- ja muun henkilöstön perehdytys ja osaamisen varmistaminen yhteisöllisessä työssä

Suunnitelma on käyty läpi henkilöstön kanssa. Tulevat uudet työntekijät perehdytetään suunnitelmaan.

• opiskeluhuollon moniammatillinen yhteistyö tehostetun ja erityisen tuen, joustavan perusopetuksen ja sairaalaopetuksen yhteydessä

YLEINEN TUKI

Tarkoitettu kaikille oppilaille ja on osa kaikkea kasvatusta ja opetusta. Tehtävänä on oppilaan tukeminen tavoitteiden saavuttamiseksi yleisopetuksen ryhmässä. Luokanopettaja/aineenopettaja tukee ja arvioi oppilaita omassa opetusryhmässään, hyödyntäen jokaisen oppilaan voimavaroja ja oppilaiden välistä vuorovaikutusta. Säännöllisten perustaitojen arviointien ja varhaisen tuen tarpeen tunnistamisen avulla luokanopettaja/aineenopettaja aloittaa tukitoimien toteuttamisen, tarvittaessa erityisopettajaa konsultoiden. Luokassa tapahtuvaa tukemista ovat eriyttäminen, kuten erilaisten oppimateriaalien (E-tai oma kirjat) ja työtapojen käyttö; tukiopetus, samanaikaisopetus, joustavat ryhmittelyt, koulunkäynnin ohjaajan tuki. Luokanopettajan/aineenopettajan tuen rinnalla voidaan käyttää erityisopettajan osa-aikaista tukea, joko samanaikaisopetuksena tai pienemmässä ryhmässä tapahtuvana opetuksena (lyhytaikainen tuki). Yleisessä tuessa luokanopettaja/aineenopettaja voi kirjata oppilaalle pedagogisen arvion ja/tai oppimissuunnitelman

 

TEHOSTETTU TUKI

Tarkoitettu oppilaille, jotka tarvitsevat jatkuvampaa, monipuolisempaa ja yksilöllisempää tukea koulunkäynnissä (yleiset tukitoimet eivät riitä). Luokanopettaja/aineenopettaja (yhteistyössä erityisopettajan kanssa) laatii pedagogisen arvion oppilaan tarvitsemasta tuesta tehostettua tukea varten; yhteistyötä tehdään oppilaan huoltajien ja opiskeluhuollon kanssa. Tehostetun tuen alkaessa oppilaalle laaditaan pedagogiseen arvioon perustuva oppimissuunnitelma luokanopettajan/aineenopettajan ja erityisopettajan yhteistyönä. Tukimuodot ovat samat kuin yleisessä tuessa, mutta tukeminen on säännöllisempää ja taitojen kehittymistä seurataan ja arvioidaan tarkemmin. Luokanopettajan/aineenopettajan tuen rinnalla voidaan käyttää erityisopettajan osa-aikaista tukea, joko samanaikaisopetuksena tai pienemmässä ryhmässä tapahtuvana opetuksena (säännöllinen tuki). Tukitoimien riittävyyttä seurataan säännöllisesti ja niiden perusteella määritellään tuen vähentäminen, jatkaminen tai lisääminen -> tukitoimien muuttuessa laaditaan oppilaalle uusi pedagoginen arvio ja oppimissuunnitelma. Jos tehostettu tuki ei riitä, kokoontuu moniammatillinen oppilashuoltoryhmä keskustelemaan tarvittavan lisätuen määrästä yhdessä huoltajien kanssa.

 ERITYINEN TUKI

Tarkoitettu oppilaille, joilla on pidennetty oppivelvollisuus tai yksilöllistettyjä tavoitteita oppiaineissa, lisäksi oppilaalla voi olla myös muuta koulunkäynnin tukea. Erityisopettaja laatii yhteistyössä muiden oppilasta opettavien opettajien sekä oppilashuollon kanssa pedagogisen selvityksen ja suosituksen erityisen tuen päätökseen (tarvittaessa myös muita asiantuntijalausuntoja) -> kunnan johtosäännön mukainen hallintopäätös erityisestä tuesta. Erityisen tuen päätöksen jälkeen oppilaalle laaditaan henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma (HOJKS). HOJKS tarkistetaan tarvittaessa, mutta vähintään kerran lukuvuodessa. Tukimuodot ovat samat kuin yleisessä ja tehostetussa tuessa, mutta erityisopettaja vastaa yksilöllistettyjen oppiaineiden opetuksesta ja arvioinnista sekä muusta koulunkäynnin tuesta. Erityisen tuen päätös tarkistetaan tuen tarpeen muuttuessa sekä 2. vuosiluokan jälkeen ja ennen 7. luokalle siirtymistä.

• yhteistyö muiden oppilaiden hyvinvointia tukevien tahojen kanssa kuten nuorisotoimi, lastensuojelu, erikoissairaanhoito ja poliisi

Kunnan nuoristoimi on vahvasti mukana yhteisöllisessä opiskeluhuollossa. Nuoristoimi järjestää vuosittain erilaisia hyvinvointiin ja valistuksiin liittyviä tapahtumia. Lastensuojelun ja erikoissairaanhoidon kanssa tehdään tarvittaessa yhteistyötä yksilöllisessä opiskeluhuollossa. Poliisin kanssa yhteistyötä tehdään mahdollisissa rikosasioissa ja he ovat mukana tarvittaessa valistustyössä.

• yhteisöllisen ja yksilökohtaisen opiskeluhuollon periaatteista ja toiminnasta tiedottaminen oppilaille, huoltajille, henkilöstölle ja yhteistyötahoille

Suunnitelma käydään läpi oppilaiden kanssa luokanohjaajan toimesta lukuvuoden alkaessa. Lisäksi suunnitelma on nähtävillä koulun www-sivuilla oppilaille, huoltajille ja muille yhteistyötahoille.

 

 

5. Suunnitelmat oppilaiden suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä sekä kriisisuunnitelma

Oppilaalla on oikeus turvalliseen opiskeluympäristöön, johon kuuluu fyysinen, psyykkinen, sosiaalinen ja pedagoginen turvallisuus. Turvallisuuden varmistaminen edellyttää opetuksen järjestäjältä suunnitelmallista toimintakulttuurin kehittämistä, yhteistä valmistelua ja yhteisten toimintatapojen luomista koulujen kanssa. Opetuksen järjestäjä perehdyttää henkilöstönsä ja opiskeluhuoltopalvelujen ammattilaiset toimintatapoihin erilaisissa ongelmatilanteissa sekä huolehtii tiedottamisesta ja suunnitelmien päivityksestä.

Suunnitelma oppilaiden suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä. Liite 4.

Opetuksen järjestäjän opiskeluhuoltosuunnitelmassa kuvataan erikseen toimenpiteet väkivallan, kiusaamisen ja häirinnän ehkäisemiseksi, niiden esiintyvyyden seuraamiseksi ja ongelmatilanteisiin puuttumiseksi sekä jälkiseurannan edellyttämät käytänteet. Suunnitelmassa kuvataan opettajan tai rehtorin velvoite ilmoittaa tietoonsa tulleesta oppimisympäristössä tai koulumatkalla tapahtuneesta häirinnästä, kiusaamisesta, syrjinnästä tai väkivallasta niistä epäillyn ja niiden kohteena olevan oppilaan huoltajalle tai muulle lailliselle edustajalle. Lisäksi kuvataan toimintatavat tukea tarvitsevan oppilaan (teon kohde ja tekijä) ohjaamiseksi opiskeluhuoltopalveluihin. Kuvaus yhteistyöstä huoltajien kanssa sekä viranomaisyhteistyö ml. toimintatavat koskien ilmoitusvelvollisuutta sosiaalitoimeen ja/tai poliisille ovat osa suunnitelmia.

 

Turvallisuus suunnitelman osana on kriisisuunnitelma. Liite 5.

Opetuksen järjestäjän opiskeluhuoltosuunnitelmaan sisältyy kriisisuunnitelma, jossa kuvataan toiminta äkillisissä kriiseissä, uhka- ja vaaratilanteissa. Suunnitelmassa kuvataan kriisitilanteiden ehkäisy, niihin varautuminen ja toimintatavat kriisitilanteissa sekä toimintavalmiuksien harjoittelu. Lisäksi suunnitelmassa kuvataan tämän kokonaisuuden johtamisen periaatteet, yhteistyö sekä työn- ja vastuunjako. Suunnitelmassa kuvataan sisäisen ja ulkoisen viestinnän sekä opetuksen järjestäjän ja koulun välisen tiedottamisen periaatteet. Suunnitelma valmistellaan yhteistyössä hyvinvointialueen ja muiden tarvittavien viranomaisten kanssa ottaen huomioon muut uhka-, vaara ja kriisitilanteita koskevat ohjeistukset sekä psykososiaalisen tuen järjestämisen periaatteet.

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Liite 1

 

Toimintamalli Punkalaitumen perusopetuksessa poissaoloihin ja myöhästymisiin oppitunneilta

 

PoL 26§ Opetuksen järjestäjän tulee seurata perusopetukseen osallistuvan oppilaan poissaoloja ja ilmoittaa luvattomista poissaoloista huoltajalle. Oppivelvollisen huoltajan on huolehdittava siitä, että oppivelvollisuus tulee suoritettua.

PoL 35§ Oppilaan tulee osallistua tässä laissa säädettyyn opetukseen johon hänet on otettu, jollei hänelle ole erityisestä syystä tilapäisesti myönnetty vapautusta. Oppilaan on suoritettava tehtävänsä tunnollisesti ja käyttäydyttävä asiallisesti.

 

 

Lapsen tai nuoren huonovointisuuden yksi selkeimpiä oireita on runsaat poissaolot koulusta!!

Runsaat poissaolot lisäävät entisestään oppilaan vaikeuksia. Niissä piilee myös selvä syrjäytymisen vaara. Oppimisen kannalta säännöllinen läsnäolo on tärkeää. Runsaat poissaolot saattavat lisätä tukiopetuksen tarvetta ja toisaalta taas huonontavat sen tehoa. Puhumattakaan siitä, että oppilas jää paitsi kaikesta muusta koulussa tapahtuvasta toiminnasta, jolloin hänen sosiaaliset suhteensa kärsivät. Jatko-opintokelpoisuus puolestaan edellyttää läsnäoloa koulussa, ja pärjätäkseen yhteiskunnassa, on osattava noudattaa säännöllistä elämänrytmiä.

Koulun tehtävänä on seurata oppilaiden poissaoloja ja olla yhteydessä luvattomista poissaoloista oppilaan huoltajiin. Myös jatkuvat myöhästymiset oppitunneilta ovat huolestuttavia piirteitä oppilaan koulunkäynnissä.

Tarvittaessa poissaolojen syitä on selvitettävä oppilashuoltoryhmässä tai muussa asiantuntijaryhmässä ja mietittävä missä vaiheessa tarvitaan lastensuojelua. Yhteistyö vanhempien kanssa on ensisijaisen tärkeää.

 

Käytämme Punkalaitumen perusopetuksessa seuraavaa toimintamallia

1. Havaitseminen

Opettaja havaitsee oppilaan runsaat ja/tai epämääräiset poissaolot ja/tai toistuvat myöhästelyt.

-> keskustelu oppilaan kanssa (luokanvalvoja/luokanopettaja hoitaa)

-poissaolojen syitä selvitetään

-> oppilaan ohjaus koulukuraattorille/terveydenhoitajalle ja luokanvalvoja on yhteydessä huoltajiin

-opettaja selvittää poissaolojen syiden avulla ohjaako terveydenhoitajalle vai kuraattorille

-> seuranta

2. Jos tilanne jatkuu keskusteluista huolimatta (Poissaoloja yli 40h)

-> keskustelu oppilaan kanssa uudelleen

-> yhteydenotto huoltajiin, sovitaan tapaaminen koululle (oppilas, huoltajat, luokanvalvoja/luokanopettaja, oppilashuoltoryhmän edustajia)

-> suunnitelma ja tavoitteet

-> seuranta

- poissaoloihin voi olla joku hyväksyttävä syy esim. oppilas sairastelee. Silloinkin oppilaaseen on hyvä olla yhteydessä ( Hei, miten menee jne.). Opettaja, terveydenhoitaja ja kuraattori sopivat keskenään kuka on yhteydessä oppilaaseen.

3. Seurantajakso( Poissaoloja yli 80h)

Myöhästelyt ja/ tai poissaolot loppuneet: huoli on poistunut --> ei jatkotoimenpiteitä

Myöhästelyt ja/tai poissaolot jatkuvat edelleen: suuri huoli --> lastensuojeluilmoitus

-Mikäli tukitoimet ja seurantapalaveri eivät auta ja poissaolot jatkuvat, tehdään ensisijaisesti sosiaalihuoltolain mukainen yhteydenotto konsultaation pohjalta. Koulu on tässä vaiheessa selvittänyt syitä omalta osaltaan ja käyttänyt koulun tukitoimia monipuolisesti. Lastensuojeluilmoituksen pohjana on huoli poissaolojen aiheuttamasta syrjäytymisriskistä ja normaalin kehityksen ja koulunkäynnin vaarantumisesta. Ilmoituksessa mainitaan koulussa jo tehdyt kartoitukset, tukitoimet sekä huoltajan kanssa tehty yhteistyö.

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Liite 2

 

PUNKALAITUMEN YHTEISKOULUN JÄRJESTYSSÄÄNNÖT

Hyväksytty: 15.9.2021 Punkalaitumen kasvatus-hyvinvointilautakunta, päivitetään tarvittaessa

TAVOITTEET

Koulurakennuksessamme työskentelee Yhteiskoulun lisäksi Punkalaitumen lukio ja koulussamme käy päivittäin vierailijoita mm. koulun ruokalassa. Järjestyssääntöjen tarkoituksena on totuttaa kouluyhteisön jäsenet vastuuseen toiminnastaan ja luoda kaikille kouluyhteisön jäsenille ja vierailijoille viihtyisä, rauhallinen ja turvallinen ympäristö. Siksi jäsenten tulee käyttäytyä toisiaan kohtaan hyvien tapojen mukaisesti sekä asiallisesti ja oikeudenmukaisesti. On itsestään selvää, että koulukiusaaminen missä tahansa muodossa on kielletty.

 

YLEISTÄ

Punkalaitumen Yhteiskoulun järjestyssäännöt koskevat koulun aluetta, kouluaikaa ja koulunkäyntiin liittyviä tilaisuuksia. Koulun alueena pidetään koulun käytössä olevia tiloja, pihaa sekä kaikkia niitä paikkoja, joissa oppitunteja pidetään.

Myös koulun tiloissa tapahtuvassa koulun ulkopuolisessa toiminnassa tulee noudattaa koulun järjestyssääntöjä. Järjestävä yhteisö vastaa omasta tilaisuudestaan ja mahdollisista vahingoista.

 

PÄIVITTÄINEN TYÖSKENTELY

Koulumatkan aikana noudatetaan liikennesääntöjä. Jokainen on vastuussa omasta ja muiden turvallisuudesta, joten liikenteessä pitää toimia harkitsevasti. Polkupyörät, mopot, moottoripyörät, autot ja traktorit säilytetään koulupäivän ajan niille ilmoitetulla paikalla. Polkupyörät pysäköidään koulun etupihalla olevan katoksen alle hyvään järjestykseen, mopot, traktorit, mönkijät ja muut mahdolliset moottoriajoneuvot vanhan yhteiskoulun pihalla olevalle parkkialueelle.

Liikennöinti koulun parkkialueelle tapahtuu Vesilahdentien liittymästä. Ajoneuvoilla ei saa ajaa koulun alueella koulun työaikana kello 8-16. Päivän ensimmäiselle ja viimeiselle tunnille Vartiolaan voi mennä ajoneuvolla.

Koulupäivä aloitetaan yleensä aamunavauksella 8.55. Oppitunneille tulee saapua ajoissa, tehtävät tehtyinä ja mukana tarvittavat opiskeluvälineet (kirjat, muistiinpanovälineet, liikuntavarusteet, jne.)

Hyviin tapoihin kuuluu, että sisällä ei pidetä päähinettä. Luokkiin mentäessä päällysvaatteet ja päähineet jätetään naulakkoon. Olemme myös kengätön koulu, eli ulkojalkineet otetaan heti sisälle saavuttaessa pois, ja niitä pidetään kenkätelineissä. Kenkätelineet eivät kestä seisomista tai istumista.

Oppitunneilla kaikille on taattava rauhallinen työympäristö. Luokassa istutaan opettajan määräämällä paikalla. Kännykät ja kaikki muut esineet, jotka eivät kuulu oppitunnin kulkuun, eivät ole esillä. Kännykkä pidetään oppituntien ajan äänettömällä. Luokissa on ns. kännykkäkorit, joihin voi jättää kännykän oppitunnin ajaksi. Luvaton kännykän käyttö ja kuvaaminen oppitunneilla on kiellettyä, ja kännykän käyttö tulkitaan oppitunnin häirinnäksi. Mikäli kännykkä on häiritsevästi esillä oppitunnilla, niin se voidaan ottaa pois jäljellä olevan oppitunnin ajaksi.

Välitunnin alkaessa siirrytään ripeästi ulos. Välitunti vietetään koulun alueella. Välituntialuetta on koulun etupiha. Liikuntahallin taakse, Keskuskoulun pihaan, parkkialueelle tai koulun taakse ei saa mennä. Välituntia viettämään ulos menevät myös ne oppilaat, joiden koulupäivä ei ole vielä alkanut tai on jo loppunut.

Turvallisuuden takia kivien, käpyjen, lumipallojen yms. heittely on kielletty. Samasta syystä sisällä juokseminen on kielletty.

Koulun alueelta poistumiseen tarvitaan opettajan tai rehtorin lupa. Luvan pyytää ensisijaisesti opiskelijan huoltaja. Lupa pyydetään jokaista poistumiskertaa varten erikseen joko kirjallisesti tai puhelimitse.

Kaikissa tiloissa sekä ulkona että sisällä tulee noudattaa siisteyttä ja järjestystä. Roskat laitetaan roskiksiin. Koulun omaisuutta tulee käsitellä huolellisesti. Aiheutuneesta vahingosta on viipymättä ilmoitettava koulun henkilökunnalle. Oppilas on velvollinen korvaamaan tahallisesti tai tuottamuksellisesti aiheuttamansa vahingon koulun, toisen oppilaan tai henkilökunnan omaisuudelle.

Tupakointi, sähkötupakointi ja nuuskan käyttö on kielletty. Päihtyneenä esiintyminen ja päihteiden hallussapito koulun alueella, koulun tilaisuuksissa ja retkillä ei ole sallittua. Kouluun ei saa yleisen turvallisuuden takia tuoda vaarallisia esineitä tai aineita.

Niissä asioissa, joista järjestyssäännöissä ei erikseen mainita, noudatetaan voimassa olevia koululakeja ja - asetuksia sekä opettajien, muun henkilökunnan tai rehtorin määräyksiä.

Poikkeusoloissa koulun järjestyssääntöjä voidaan muuttaa, mutta niistä tiedotetaan erikseen.

Koulun järjestysääntöjen, koululakien tai asetusten rikkomisesta voi seurata kasvatuskeskustelu, jälki-istunto, rehtorin kirjallinen varoitus tai koulusta erottaminen.

Mikäli oppilaan tekemä rikkomus viittaa rikokseen niin koulun henkilökuntaan kuuluva tekee asiasta tutkintapyynnön poliisille ja mahdollisesti lastensuojeluilmoituksen.

 

Liite 3

Kasvatuskeskustelut ja kurinpidollisten keinojen käyttö Punkalaitumen perusopetuksessa

 

Punkalaitumella kasvatuskeskusteluja ja kurinpidollisia keinoja koskevan suunnitelman keskeiset toimintalinjaukset ovat kunnan kaikissa kouluissa yhteisiä. Suunnitelmaa voidaan tarpeellisin osin koulukohtaisesti täsmentää.

 

Yleiset käytänteet

Miten suunnitelmasta, järjestyssäännöistä ja laissa säädetyistä kurinpidollisista keinoista tiedotetaan eri tahoille

Koteja tiedotetaan kasvatuskeskustelukäytännöistä ja kurinpitokeinoista lukuvuoden alussa jaettavan tai julkaistavan koulutyön tiedotteen yhteydessä. Muut tahot saavat em. tiedot opetussuunnitelmasta tai koulujen www-sivujen kautta.

 

Miten huolehditaan henkilökunnan perehdyttämisestä ja osaamisen varmistamisesta kurinpidollisten toimivaltuuksien käyttämisestä

Kun kasvatuksellisia tai kurinpidollisia keinoja käytetään, noudatetaan perusopetuslakia. Muita kuin lakiin perustuvia ojentamis- ja kurinpitokeinoja ei voi käyttää. Koulun johto on vastuussa henkilökunnan perehdyttämisestä ja osaamisen varmistamisesta. Uuden henkilökunnan perehdyttämisessä varmistetaan, että työntekijä tutustuu kasvatuskeskusteluja ja kurinpidollisia keinoja koskevaan suunnitelmaan.

 

Mitkä ovat menettelytavat suunnitelman seuraamista sekä toteutumisen ja vaikuttavuuden arviointia varten

Luokanopettaja tai luokanohjaaja seuraa luokkansa oppilaiden kurinpitomenettelyjä. Koulun yhteisöllinen oppilashuoltoryhmä seuraa seuraamusten kertymistä ja arvioi niiden vaikuttavuutta. Yksittäisen oppilaan kohdalla seurataan, onko kasvatuskeskusteluilla tai kurinpitokeinoilla vaikutusta käyttäytymiseen. Näin arvioidaan, mikä on edellä mainittujen keinojen vaikuttavuus. Kasvatuskeskusteluiden tai kurinpitokeinojen ollessa jatkuvia, on syytä miettiä muita vaikuttavampia toimenpiteitä ja apukeinoja yksilöllisessä oppilashuoltoryhmässä. Opetuksen järjestäjä seuraa kasvatuksellisten ja kurinpidollisten keinojen käyttöä ja niiden kehittymistä vuosittain sekä päivittää tätä suunnitelmaa tarvittaessa.

 

 

 

Sovittelu vaihtoehtona ja vahingonkorvaus

Sovittelu perustuu osallisten suostumukseen ja sitä voidaan käyttää kasvatuksellisten tai kurinpidollisten seuraamusten sijasta tai ohella. Erityisesti tapauksissa, jossa asiaton käytös tai erimielisyys on henkilöiden välistä. Oppilaan aiheuttamissa vahingoissa noudatetaan vahingonkorvauslakia. Vahingoista ilmoitetaan oppilaan huoltajalle. Oppilaiden ikä ja teko huomioiden korvausmenettelyä voidaan sovitella tai suhteuttaa.

 

Kasvatuskeskustelut

Millaisissa tapauksissa kasvatuskeskustelua käytetään

Oppilaita ohjataan asialliseen käyttäytymiseen. Kun opettajan antama ohjaus ja palaute sekä muut pedagogiset ratkaisut työrauhan ja järjestyksen saavuttamiseksi eivät ole riittäneet tai rike on riittävän suuri, on kasvatuskeskustelu ensisijainen keino puuttua oppilaan opetuksen häiritsemiseen, järjestyssääntöjen tai muun järjestyksen rikkomiseen, vilpilliseen menettelyyn tai muiden oppilaiden tai koulun henkilökunnan epäkunnioittavaan tai heidän ihmisarvoaan loukkaavaan kohteluun. Oppilaan moitittavaan käyttäytymiseen voidaan myös puuttua puhuttelemalla ja ohjaamalla oikeaan käytökseen, kun käytös ei edellytä kasvatuksellista tai kurinpidollista seuraamusta.

Mitkä ovat keskustelujen toteuttamisen käytänteet sekä mitkä ovat lainsäädäntöä tarkentavat ja täydentävät menettelytavat rike-, vilppi- ja häiriötilanteissa, asioiden selvittämisvastuut, työnjako sekä kuulemis- ja kirjaamismenettelyt:

Kasvatuskeskustelu voidaan järjestää kerralla tai useammassa osassa koulupäivän aikana tai sen ulkopuolella. Kasvatuskeskustelu pyritään toteuttamaan mahdollisimman pian rikkeen tapahduttua. Kunnan eri kouluissa voi olla ns. kake-opettajia, jotka huolehtivat kasvatuskeskusteluista. Huoltajalle varataan mahdollisuus osallistua kasvatuskeskusteluun tai osaan siitä, jos se katsotaan teon, laiminlyönnin tai muun syyn kannalta tarpeelliseksi. Kasvatuskeskusteluun voi tarvittaessa osallistua oppilaan opetukseen tai oppilashuoltoon osallistuvia koulun henkilökuntaan kuuluvia henkilöitä. Huoltajaa tiedotetaan suoraan keskustelutilanteesta puhelimitse tai Wilman kautta. Kasvatuskeskustelu kirjataan oppilashallintojärjestelmään. Kasvatuskeskusteluiden kirjauksia säilytetään kulloinkin voimassa olevien kunnallisia asiakirjoja koskevien määräysten ja suositusten mukaisesti.

 

Kurinpidolliset keinot sekä turvaamistoimet opetuksessa

Mitkä ovat lainsäädäntöä tarkentavat ja täydentävät menettelytavat rike-, vilppi- ja häiriötilanteissa, asioiden selvittämisvastuut, työnjako sekä kuulemis- ja kirjaamismenettelyt

Kurinpidolliseen keinoon johtanut teko yksilöidään, oppilaan näkemys asiasta kuullaan sekä tarvittaessa hankitaan muuta selvitystä. Muuta tarvittavaa selvitystä voidaan hankkia muilta oppilailta, koulun henkilökunnalta tai muista asiaa selventävistä lähteistä. Jälki-istunnon määrää oppilaan opettaja sen jälkeen, kun teko on yksilöity, oppilasta on kuultu ja muu tarvittava selvitys on saatu. Jälki-istunnon osalta kirjataan teko, oppilaan kuuleminen, määrätyn jälki-istunnon pituus sekä muut tarvittavat tiedot jälki-istunnosta sekä sen suorittamisesta.

Opettajalla ja rehtorilla on oikeus ottaa haltuun esine tai aine, jota oppilaalla ei ole oikeutta pitää hallussaan koulussa tai koulun muussa toiminnassa, taikka jolla häiritään oppimista tai opetusta. Jos on ilmeistä, että oppilaalla on hallussaan turvallisuutta vaarantava esine tai aine, eikä oppilas luovuta esinettä tai ainetta tai luotettavasti osoita, ettei oppilaalla ole sitä hallussa, on opettajalla ja rehtorilla oikeus tarkastaa oppilaan tavarat esineen tai aineen haltuun ottamiseksi. Esineitä tai aineita haltuun otettaessa oppilasta tulee ensisijaisesti pyytää luovuttamaan esine tai aine. Esineiden tai aineiden haltuunotto ja tavaroiden tarkastaminen tulee suorittaa mahdollisimman turvallisesti ja hienotunteisesti sekä niin, että oppilaan koskemattomuuteen ja yksityisyyteen ei puututa enempää kuin on välttämätöntä.

 

 

ESINE TAI AINE	HALTUUNOTTO	VÄLTTÄMÄTTÖMÄT VOIMAKEINOT HALTUUNOTOSSA	TAVAROIDEN TARKASTAMINEN
omaa tai muiden turvallisuutta vaarantava esine tai aine	mahdollista, luovutetaan esineestä tai aineesta riippuen huoltajalle tai poliisille	mahdollista, jos oppilas koettaa vastarintaa tekemällä välttää haltuun ottamisen	mahdollista, jos hallussa pito on ilmeistä ja oppilas ei luovuta tai luotettavasti osoita, että hänellä ei ole esinettä tai ainetta hallussa
opetusta tai oppimista häiritsevä esine tai aine	mahdollista, luovutetaan oppilaalle oppitunnin tai viimeistään työpäivän jälkeen, jos häirinnän jatkuminen on todennäköistä	mahdollista, jos oppilas koettaa vastarintaa tekemällä välttää haltuun ottamisen	mahdollista vain, jos esine tai aine on myös omaa tai muiden turvallisuutta vaarantava(kts. yltä)
erityisesti omaisuuden vahingoittamiseen soveltuva esine tai aine, jonka hallussapidolle ei ole hyväksyttävää syytä	mahdollista, luovutetaan esineestä tai aineesta riippuen huoltajalle tai poliisille	ei mahdollista, ellei esinettä tai ainetta käytetä opetuksen tai oppimisen häirintään	mahdollista vain, jos esine tai aine on myös omaa tai muiden turvallisuutta vaarantava (kts. yltä)
muussa laissa, kuten tupakka-, alkoholi- tai järjestyslaissa, kielletty esine tai aine	mahdollista, luovutetaan esineestä tai aineesta riippuen huoltajalle tai poliisille	ei mahdollista, ellei esinettä tai ainetta käytetä opetuksen tai oppimisen häirintään	mahdollista vain, jos esine tai aine on myös omaa tai muiden turvallisuutta vaarantava(kts.yltä)

 

Huoltajaa tiedotetaan kurinpidollisista keinoista sekä muista kurinpito- ja turvaamistoimenpiteistä ensisijaisesti oppilashallintojärjestelmän kautta tai tilanteesta riippuen puhelimitse. Jälki-istunto, oppilaan määrääminen poistumaan, oppilaan opetukseen osallistumisen epääminen, esineen tai aineen haltuunotto sekä oppilaan tavaroiden tarkistaminen kirjataan oppilashallintojärjestelmään. Kurinpidollisiin keinoihin liittyviä kirjauksia säilytetään kulloinkin voimassa olevien kunnallisia asiakirjoja koskevien määräysten ja suositusten mukaisesti.

 

Kasvatuskeskusteluja ja kurinpidollisia keinoja koskeva suunnitelma

Miten hallinnon yleisten oikeusturvaperiaatteiden noudattaminen varmistetaan kurinpidollisia keinoja käytettäessä:

Kasvatuksellisen tai kurinpidollisen seuraamuksen harkinnan yhteydessä tulee aina ottaa huomioon sekä teon laatu että oppilaan ikäkausi ja kehitys. Käytettyjen menetelmien ja seuraamuksien on oltava oikeassa suhteessa tekoon tai laiminlyöntiin. Samanlaisista teoista tulee tekijästä riippumatta määrätä samanlaisia seuraamuksia, kuitenkin siten, että tekojen toistuminen voidaan ottaa huomioon raskauttavana tekijänä.

Mitkä ovat lainsäädäntöä tarkentavat ja täydentävät menettelytavat rike-, vilppi- ja häiriötilanteissa, asioiden selvittämisvastuut, työnjako sekä kuulemis- ja kirjaamismenettelyt

 

TAPAHTUNUT RIKE	SEURAAMUS	HUOMIOITAVAA
Oppilas häiritsee opetusta tai oppimista esineellä tai aineella.	Esineen tai aineen haltuunotto	Haltuunoton suorittaa opettaja tai rehtori. Esine tai aine luovutetaan oppilaalle oppitunnin tai koulun tilaisuuden päättymisen jälkeen, ellei ole todennäköistä, että häirintä oppitunnin jälkeen jatkuu. Häirintään käytetty esine tai aine tulee luovuttaa oppilaalle viimeistään työpäivän päättyessä. Tilanteen mukaan kasvatuksellinen seuraamus.
Oppilaalla on omaa tai muiden turvallisuutta vaarantava esine tai aine	Esineen tai aineen haltuunotto sekä tarvittaessa oppilaan tavaroiden tarkastaminen	Haltuunoton suorittaa opettaja tai rehtori. Oppilaan tavarat voidaan tarkastaa, jos oppilas ei luovuta esinettä tai ainetta tai ei osoita, ettei hänellä ole sitä hallussa. Esine tai aine luovutetaan oppilaan huoltajalle. Jos huoltajalla ei ole oikeutta pitää esinettä tai ainetta hallussa, luovutetaan se poliisille. Haltuun otetut huumausaineet, ampuma-aseet, aseen osat, patruunat, ammukset ja kaasusumuttimet sekä räjähteet tulee luovuttaa poliisille välittömästi. Jos esinettä ei noudeta kolmessa kuukaudessa, voidaan se todisteellisesti hävittää
Oppilas häiritsee opetusta.	Poistaminen luokkahuoneesta tai muusta koulun toiminnasta	Poistumismääräyksen antaa opettaja tai rehtori. Oppilaan valvonta on järjestettävä ja poistamisesta ilmoitetaan huoltajalle saman päivän aikana. Tilanteen mukaan kasvatuksellinen seuraamus
Oppilas häiritsee opetusta tai muutoin rikkoo koulun järjestystä, menettelee vilpillisesti tai kohtelee muita oppilaita tai koulun henkilökuntaa epäkunnioittavasti tai heidän ihmisarvoaan loukkaavasti.	Yhteensä enintään kaksi tuntia kestävä kasvatuskeskustelu	Kasvatuskeskustelun määrää opettaja tai rehtori. Kasvatuskeskustelun pitää rikkeen havainnut opettaja, luokanopettaja, luokanohjaaja, rehtori tai tehtävään erikseen määrätyt opettajat
Oppilas häiritsee opetusta tai muutoin rikkoo koulun järjestystä taikka menettelee vilpillisesti kasvatuskeskustelusta huolimatta taikka rikkomus on toistuva tai vakava.	Enintään kahden tunnin jälki-istunto	Jälki-istunnon määrää oppilaan opettaja. Ennen jälki-istunnon määräämistä yksilöidään jälki-istuntoon johtanut teko tai laiminlyönti sekä kuullaan oppilasta. Jälki-istuntojen käytännön järjestelyistä sovitaan koulukohtaisesti.
Oppilas häiritsee toimintaa kohtuuttomasti taikka aiheuttaa vaaraa muiden turvallisuudelle väkivaltaisella tai uhkaavalla käytöksellä.	Opetukseen osallistumisen epääminen	Osallistumisen epää rehtori ja asiasta ilmoitetaan kotiin. Oppilaan valvonta järjestettävä.
Oppilas häiritsee opetusta tai muutoin rikkoo koulun järjestystä taikka menettelee vilpillisesti vakavasti tai toistuvasti.	Kirjallinen varoitus	Kirjallisen varoituksen antaa rehtori. Ennen kirjallista varoitusta yksilöidään varoitukseen johtanut teko tai laiminlyönti sekä kuullaan oppilasta. Myös huoltajille varataan tilaisuus tulla kuulluksi. Kirjallisesta varoituksesta annetaan päätös.
Oppilas häiritsee opetusta tai muutoin rikkoo koulun järjestystä taikka menettelee vilpillisesti vakavasti tai kirjallisesta varoituksesta huolimatta.	Määräaikainen erottaminen enintään kolmeksi kuukaudeksi	Punkalaitumen kunnan opetuksesta vastaava lautakunta päättää. Voidaan panna täytäntöön, vaikka se ei ole lainvoimainen, jos oppilas on käyttäytynyt niin uhkaavasti tai väkivaltaisesti, että toisen oppilaan tai koulussa työskentelevän henkilön turvallisuus on kärsinyt tai vakavasti vaarantunut, ja on olemassa ilmeinen vaara, että väkivaltainen tai uhkaava käyttäytyminen toistuu. Ennen määräaikaista erottamista oppilasta kuullaan ja yksilöidään erottamiseen johtanut teko tai laiminlyönti. Myös oppilaan huoltajalle varataan tilaisuus tulla kuulluksi.

 

 

 

 

Liite 4

 

SUUNNITELMA OPPILAIDEN SUOJAAMISEKSI VÄKIVALLALTA, KIUSAAMISELTA JA HÄIRINNÄLTÄ  

 

1. Väkivalta  

  

Jokaisella oppilaalla on oikeus turvalliseen oppimisympäristöön. Tällaisella oppimisympäristöllä tarkoitetaan henkistä ja fyysistä turvallisuutta. Turvallinen ympäristö on edellytys oppilaiden tasapainoiselle kasvamiselle ja hyvälle oppimiselle. Se on myös edellytys henkilökunnan laadukkaalle ja tulokselliselle työskentelylle kouluyhteisössä.  

Väkivaltaan on syytä puuttua viipymättä. Väkivallan sietäminen tai piilottelu ei ole sallittua, väkivaltaan suhtaudutaan kouluyhteisössä vakavasti. Kuitenkin on syytä pohtia ja käydä yhteisössä keskustelua:  

• Mikä on normaalia lasten/oppilaiden pelaamista tai leikkiä? Esimerkiksi miten suhtaudutaan jalkapallopelissä tapahtuneeseen jalkaan osuneeseen potkuun.  
• Mikä on lasten riitelyä huomioon ottaen lapsen ikä ja kehitystaso?  
• Mikä on tekijän ominaisuus, vamma tai kyky ymmärtää tekonsa seuraus?  
    

1.1. Ennaltaehkäisy  

  

Koulussa tehdään kaikille kyllin selkeästi selväksi, ettei yhteisössä hyväksytä väkivaltaa missään muodossa. Yhteisössä järjestyssäännöt ja erilliset sopimukset tukevat ymmärrystä siitä mikä on ei-toivottua käytöstä ja mikä rakentaa yhteisöllistä hyvinvointia ja turvallisuutta yksilötasolla.  
Väkivallan ennaltaehkäisevänä toimina ovat lisäksi mm. seuraavat keinot:   

• Kaikki tapahtumat selvitetään. Selvittelyssä käytetään apuna tarvittaessa selvittelymuistiota.  
• Aikuiset ovat oppilaiden apuna/tulkkina kun riitoja selvitellään.  
• Vuorovaikutustaitojen oppiminen ja harjoittelu ryhmätasolla (luokissa).
• Koulussa opiskellaan ohjatusti ja valvotusti mutta samalla kasvatetaan vastuuntuntoiseen käyttäytymiseen niin että väkivaltaa ei tapahdu myöskään silloin kun aikuinen ei ole välittömässä läheisyydessä.  
• Riittävä valvonta siirtymätilanteissa ja välitunneilla. Jos edellä mainituissa tilanteissa tapahtuu ei-toivottua käytöstä, valvontaa lisätään  
• Kouluyhteisön tilaa seurataan erilaisin kyselyin esim. hyvinvointiprofiili, terveyskyselyt. Kyselyiden tuloksiin reagoidaan niiden vaatimalla tavalla.  
• Ennaltaehkäisevistä toimista ja puuttumismalleista keskustellaan vanhempainilloissa.  
• Koulun henkilökunnan, opettajien, ohjaajien ja oppilashuoltohenkilöstön havainnot kouluyhteisössä.  
• Tukioppilastoiminta
• Ryhmäytymisleikit ja toimintamallit uusilla ryhmillä mutta myös lomien jälkeen.  
• Oppilaita rohkaistaan kertomaan epäasiallisesta toiminnasta   
• Tiivis, luottamuksellinen ja hedelmällinen yhteistyö vanhempien kanssa rakentaa välitöntä ja yhteisöllistä ilmapiiriä.   

  

  

1.2. Oppilaaseen kohdistunut väkivalta  

  

Väkivaltaan puututaan välittömästi  

• Aikuinen puuttuu tilanteeseen ensisijaisesti puhumalla. Tarvittaessa aikuinen erottaa osapuolet toisistaan. Jos tilanne ei rauhoitu, kutsutaan paikalle koulun muita aikuisia tai poliisi.  
• Oppilas toimitetaan tarvittaessa terveydenhoitajalle tai lääkäriin.  
• Osapuolet erotetaan toisistaan eri tiloihin aikuisen valvonnassa.  
• Väkivaltatilanteesta ilmoitetaan rehtorille. Rehtori päättää jatkotoimenpiteistä (lastensuojeluilmoitus, rikosilmoitus) ja kurinpitotoimista (jälki-istunto, kirjallinen varoitus, määräaikainen erottaminen). Rehtori voi evätä turvallisuutta vaarantavan oppilaan opetukseen osallistumisen jäljellä olevan koulupäivän ajaksi.  
• Molempien osapuolten huoltajiin ollaan yhteydessä. Tarvittaessa huoltajat pyydetään koululle.  
• Tarvittaessa osapuolet ohjataan oppilashuoltohenkilöstön palveluihin tai muuhun hoitavaan tahoon.  
• Huoltajat voivat asianosaisten huoltajana tehdä poliisille tutkintapyynnön riippumatta siitä tekeekö koulu/koulu ei tee poliisille tai lastensuojeluun ilmoitusta.  
    

1.3. Väkivallan tekijä on aikuinen  

  

Kysymyksessä on rikos ja sitä selvittää poliisi.  

  

1.4. Koulun aikuiseen kohdistunut väkivalta  

  

Väkivaltaan puututaan aina ja ensisijaisesti pyritään rauhoittamaan tilanne. Paikalle kutsutaan aina viipymättä toinen aikuinen.  

• Jos tilanne ei rauhoitu koulun keinoin, paikalle kutsutaan poliisi.  
• Tapahtuneesta ilmoitetaan viipymättä rehtorille. Rehtori päättää jatkotoimenpiteistä (lastensuojeluilmoitus, rikosilmoitus) ja kurinpitotoimista (jälki-istunto, kirjallinen varoitus, määräaikainen erottaminen). Rehtori voi evätä turvallisuutta vaarantavan oppilaan opetukseen osallistumisen jäljellä olevan koulupäivän ajaksi.  
• Uhri ohjataan työterveyshuoltoon tai lääkärille.  
• Jos tekijä on oppilas, huoltajiin ollaan heti yhteydessä.   
• Rehtori tai paikallaollut aikuinen tekee turvallisuusilmoituksen (läheltä piti/poikkeamailmoitus)  
• Tarvittaessa rehtori järjestää neuvottelun (uhri, tekijä, huoltajat, oppilashuollon henkilöstö)  
• Tarvittaessa tekijä ohjataan yksilökohtaiseen oppilashuoltoon.   

  

  

  

1.5. Koulun aikuisen nimittely, solvaava puhe tai väkivallalla uhkailu  

  

Koulun aikuiseen kohdistuneeseen nimittelyyn, solvaavaan puheeseen tai väkivallalla uhkailuun puututaan aina.  

• Jos tekijä on oppilas, puheista ilmoitetaan huoltajalle.  
• Tapauskohtaisesti on harkittava, onko kysymyksessä kunnianloukkaus (rikoslaki). Siinä tapauksessa asianomainen voi tehdä asiasta tutkintapyynnön poliisille.  
• Laittoman uhkauksen seurauksena kohde saattaa tuntea turvallisuutensa olevan uhattu. Jos opettajaa uhataan ja hänellä on perusteltu syy pelkoonsa, hän voi tehdä asiasta tutkintapyynnön poliisille.    
• Rehtori, uhri tai paikallaollut aikuinen tekee turvallisuusilmoituksen (läheltä piti/poikkeamailmoitus)  
• Jos tilanteesta tehdään tutkintapyyntö, rehtori on yhteydessä oppilaan huoltajaan, jos tekijä on oppilas.   
• Tarvittaessa tekijä (oppilas) ohjataan yksilökohtaiseen oppilashuoltoon.   
• Tarvittaessa mm. työsuojelu ja/tai työterveys antavat ammattiapua.  

  

  

  

  

2. Koulukiusaaminen  

 

Koulukiusaamisella tarkoitetaan sitä, että joku oppilas joutuu toistuvasti tai jatkuvasti saman tai muiden luokkien oppilaiden kiusaamisen kohteeksi. Kiusaaminen on tarkoituksellisesti toista vahingoittavaa, erotukseksi leikistä tai tasaveroisten tavanomaisesta nahistelusta. Kiusaajan ja kiusatun välillä vallitsee voimasuhteiden epätasapaino niin, että kiusattu on puolustuskyvytön hyökkääjään nähden. Kiusaamisesta on erotettava riidat ja erimielisyydet, ne ovat yleensä hetkellisiä eikä niiden kohteeksi joudu sama oppilas. Kiusaaminen voidaan naamioida leikiksi tai urheiluksi. Fyysinen kiusaaminenkin voidaan tehdä niin, ettei sitä juuri huomata – tarkoitushan ei ole jäädä kiinni.  

  
Kiusaamiselle on tyypillistä, että se tapahtuu yleensä ryhmässä ja perustuu ryhmän jäsenten keskinäisiin sosiaalisiin suhteisiin. Kiusaaminen ei ole pelkästään kiusaajan ja kiusatun välinen tapahtuma.  
  

2.1. Koulukiusaamisen tunnistaminen  
 

On tärkeää tiedostaa, että tutkimusten mukaan käytännössä jokaisessa koulussa esiintyy kiusaamista. Kiusaaminen luultavasti jatkuu myös vuodesta toiseen ja jopa työelämään asti, vaikka joskus kiusaaminen saattaa loppua spontaanistikin, kuten esimerkiksi kesäloman jälkeen.  

Kiusattu oppilas ei itse välttämättä halua kertoa tulleensa kiusatuksi – usein hän pelkää, että tämän seurauksena kiusaaminen pahenee entisestään. Vain osa kiusatuista kertoo kiusaamisesta – todennäköisemmin kotona kuin

Varoitus: sisältö oli liian pitkä, ja sen loppu on poistettu. Koko sisältö näkyy vain muokkausnäkymässä.