https://sisalto.sanomapro.fi/videot/hallonbat_34/41_Hallonskolan_1.mp4
(SanomaPro:n Hallonskolan 1-video, tarvitset oppilaan avaimen kirjautumiseen. Kysy opelta, jos olet unohtanut.)




KERTAUKSENA:

SUBSTANTIIVIT
- Ruotsin kielessä substantiiveilla on suku. Ne ovat joko en- tai ett-sukuisia, niin kuin englannissa on a- ja an-sanoja, ja saksassa der, die, das.
- Kuten suomessa, myös ruotsissa sanat taipuvat erilailla monikossa (kissa-> kissoja = en katt, katter). Ruotsin kielessä ne voidaan jakaa viiteen eri lailla taipuvaan ryhmään, joilla on omat tietyt loppupäätteensä.
(Voit muistin virkistykseksi katsoa Hallonbåt 1-2, Hallonskola 4-videon. Oppilaan avain SanomaPro.fi-sivulle on fotoon7.)

MUISTISÄÄNTÖ VOISI OLLA ESIM: ORava ARkaili ERnon Nakkikioskilla - EI MITÄÄN

EN-SUKUISET
En-sukuiset sanat voidaan jakaa kolmeen eri ryhmään monikon päätteen perusteella.

1. OR
Ensimmäisen ryhmän sanat loppuvat yksikössä a-kirjaimeen.
Monikossa ne saavat or-päätteen.

• en flaska, två flaskor = yksi pullo, kaksi pulloa
• en pizza, tre pizzor = yksi pitsa, kolme pitsaa
• en gurka, fyra gurkor = yksi kurkku, neljä kurkkua

2. AR
EnsimmToisen ryhmän sanat ovat usein lyhyitä, yksitavuisia sanoja, jotka saavat monikossa ar-päätteen.
Tähän ryhmään kuuluvat myös e-, is- ja ng-päätteiset sanat.

• en korv, tre korvar = yksi makkara, kolme makkaraa
• en burk, fyra burkar = yksi tölkki, neljä tölkkiä

3.ER
Kolmannen ryhmän sanat ovat usein lainasanoja. Tunnistat ne helposti muiden kielten avulla.
Monikossa nämä sanat ovat er-päätteisiä.

• en banan, två bananer = yksi banaani, kaksi banaania
• en tomat, tre tomater = yksi tomaatti, kolme tomaattia
• en apelsin, fyra apelsiner = yksi appelsiini, neljä appelsiinia

ETT-SUKUISET
Ett-sukuisilla sanoilla on kaksi erilaista taivutusryhmää.

4. N
Neljännen ryhmän ett-sukuiset sanat päättyvät yksikössä vokaaliin, ja saavat monikossa n-päätteen.

• ett äpple, två äpplen = yksi omena, kaksi omenaa
• ett foto, tre foton = yksi valokuva, kolme valokuvaa
• ett häfte, fyra häften = yksi vihko, neljä vihkoa

5. –
Viidennessä ryhmässä ett-sukuiset sanat päättyvät yksikössä konsonanttiin.
Niillä ei ole päätettä tässä monikon muodossa.

• ett hallon, två hallon = yksi vadelma, kaksi vadelmaa
• ett päron, tre päron = yksi päärynä, kolme päärynää
• ett hotell, fyra hotel = yksi hotelli, neljä hotellia

UUSI ASIA:

SUBSTANTIIVIEN MÄÄRÄISET, PITKÄT MUODOT

- Olet aikaisemmin oppinut substantiiveista yksikön epämääräisen muodon (en katt, ett hus)
- Olet myös opetellut 5 erilaista päätettä monikon epämääräisille muodoille (1.pizzOR, 2.hundAR, 3.kattER, 4.häfteN, 5.hus-.)
- Näitä tuttuja epämääräisiä, lyhyitä muotoja käytetään silloin, kun asioista puhutaan ensimmäistä kertaa, eivätkä ne ole kuulijalle välttämättä tuttuja, ja mm.lukusanojen kanssa.

- Nyt opittavia uusia, pidempiä, määräisiä muotoja käytetään, kun asia on jo ennalta kuulijalle tuttu. Se on jo siis määritelty (vrt.määräinen), mainittu jo puheessa aikaisemmin, tai tilanteessa ei ole sijaa erehtyä esim.mistä kissasta puhutaan (katten - tietty kissa, joka esim.on kuulijan vieressä - vrt. eräs, joku epämääräinen kissa jossakin=en katt).

SÄÄNNÖT:
*En-sanojen (1.-3.ryhmä) määräinen muoto yksikössä (esim.tietty tyttö = flickan) saadaan, kun epämääräisestä muodosta (en flicka) poistetaan artikkeli (en), tai oikeastaan se siirretään sanan perään. Päätteeksi tulee -en tai pelkkä -n, jos sana päättyy vokaaliin. (en flicka-> flickan, en elev-> eleven)
*Ett-sanojen määräinen muoto yksikössä (esim.tietty omena = äpplet) saadaan, kun epämääräisestä muodosta (ett äpple) poistetaan artikkeli (ett), tai oikeastaan se siirretään sanan perään. Päätteeksi tulee -et tai pelkkä -t, jos sana päättyy vokaaliin. (ett äpple-> äpplet, ett hus-> huset)

* Monikkomuodoissa en-sukuisilla sanoilla, eli 1.-3. ryhmässä, saadaan määräinen monikon muoto lisäämällä epämääräiseen monikkomuotoon pääte -na. Tämä pääte tulee siis jo olemassaolevien päätteiden lisäksi (or+na, ar+na, er+na). Esim. tyttöjä, jotkut tytöt = flickor. Hei te tietyt tytöt siellä=Hej flickorna!
* Nelosryhmän (ett-sukuiset, yksikössä vokaaliloppuiset sanat) saavat määräisessä muodossa jo olemassa olevan n-päätteen lisäksi a:n peräänsä. Eli ne näyttävät monikon määräisessä muodossa samalta, kuin 1.-3.ryhmien sanat. Esim. jotkin epämääräiset omenat - äpplen, tietyt omenat: äpplena.
*Vitosryhmän (ett-sukuiset, yksikössä konsonanttiloppuiset sanat) saavat määräisessä muodossa peräänsä hämäävästi päätteen -en, vaikka ovat ett-sukuisia. Niillä ei ole monikon epämääräisessä muodossa mitään päätettä. Esim. hus = joitakin epämääräisiä taloja, husen=nuo tietyt talot.

	yksikön epäm.	yksikön määr.	monikon epäm.	monikon määr.
1	en flicka	flickan	flickor	flickorna
2	en pojke	pojken	pojkar	pojkarna
3	en elev	eleven	elever	eleverna
	=eräs oppilas	= (se/tietty)oppilas	oppilaita	(ne/tietyt) oppilaat
4	ett äpple	äpplet	äpplen	äpplena
5	ett hus	huset	hus	husen
	=eräs/joku talo	=(se) talo	=taloja	=(ne/tietyt) talot