Elämäkerta-kammio
5. Tämä onkin jo hieman vaikeampi kysymys. Holma osaa taitavasti tasapainotella tällaisten ääripäiden välissä. Hän esimerkiksi kumoaa tuoreen näkökulman niin sanotusta erakkoelämästä. Hän oli nuorena päättänyt elävänsä ikuisesti ilman parisuhdetta, mutta päätyikin lopulta naimisiin, mikä on melko perinteistä. Toki hän omien sanojensa mukaan rikkoi kliseistä hääseremoniaa menemällä naimisiin miehen kanssa maistraatissa, mutta koska hän teki sen nykypäivänä se olikin aika perinteistä juuri heidän kaltaisilleen pareille. 

Vaikka Holma edustaakin vahvasti tuoreutta: hän on ainutlaatuinen taiteilija sekä modernisti oman tunnemaailmansa menestyjä, arvostaa hän silti perinteisiä menoja ja malleja. Holma ei vaihtaisi koskaan pois karmivia perheensä jouluperinteitä, kirjakieltä, jolla kirjoitetaan esimiehille tai muita hyviksi todettuja, vanhanhajuisia hirvityksiä.