Lukutaidon vastauksille ei ole olemassa yhtä ainoaa mallia, jonka avulla voisi sanoa “tee aina näin”. Vastauksen sisältö riippuu aineistosta, tehtävästä ja käsitteistöstä, jota vastaaja päättää soveltaa. Äidinkielen kurssit tarjoavat vastaajan käyttöön laajan analyyttisen käsitteistön, jota vastaaja soveltaa vastaustekstissään tarkoituksenmukaisella tavalla. Saman tehtävän voi äidinkielessä ratkaista useammalla mielekkäällä tavalla. Voidaan kuitenkin antaa ohjeita, jotka toteutuvat useimmissa vastauksissa. Tarkastelutehtävään vastaamisessa kannattaa ottaa huomioon, että

• vastausta ei otsikoida
• vastauksen alussa nimetään aineisto (viittaus)
• vastauksen alussa kerrotaan keskeinen ongelma tai tutkimuskohde
• vastaus jäsennellään loogisiksi kokonaisuuksiksi
• vastauksen asia etenee koko ajan toistelematta asioita
• vastaus loppuu, kun analyysi on valmis, ilman mitään loppuylevöintiä.

Jotta vastauksen voisi jäsennellä loogisiksi kokonaisuuksiksi, täytyy vastaajalla olla käsitys, mitä asioita hän analyysiinsa tuo mukaan. Siksi vastauksen suunnittelu on erittäin tärkeä onnistuneen vastauksen taustatyö. Samalla vastaaja pääsee jäsentämään omat ajatuksensa: mitä hän havaitsee tehtävään liittyen aineistosta, miten havaintojaan käsitteellistää ja mitä niistä päättelee.

Tunnettu malli vastaustekstiä rakentaessa on HEP-periaate eli HAVAINTO-ESIMERKKI-PÄÄTELMÄ. Toisinaan havainnon selostaminen sulautuu esimerkkiin, mutta ajatus siitä, että vastaaja tekee aineistosta havaintoja, perustelee ja esimerkittää havaintonsa aineistolla ja tekee havainnoista päätelmiä, on lukutaidon vastausten ydintä.

Esimerkki 1. Uutinen Kiira-myrskystä
LÄHDE: Digiopetusaineisto ÄLY 2019
 
Vastaustekstit pisteytetään lukutaidon tehtävissä kolmella tavalla laajuuden perusteella:
12 p. = noin 2000 merkkiä (0 - 2 - 4 - 6 - 8 - 10 - 12 p.) 
18 p. = noin 3000 merkkiä (0 - 3 - 6 - 9 - 12 - 15 - 18 p.) 
30 p. = noin 4500 merkkiä (0 - 5 - 10 - 15- 20 - 25 - 30 p.)