Opinto-opas

TERVETULOA PETÄJÄVEDEN LUKIOON!

Petäjäveden lukio on pieni kooltaan, pippurinen mieleltään ja paljon muutakin. Viihtyisissä ja terveellisissä tiloissamme opiskelu sujuu. Opiskelijoiden paras on keskeinen asia toiminnassamme. Opintojaksoille ilmoittautuvan ei tarvitse pelätä jäävänsä ulkopuolelle ryhmän jo täytyttyä. Opiskelu saa tukea pätevän henkilökunnan ja innostuneiden opiskelijoiden tiiviistä yhteisöstä. Ryhmänohjaajat ovat ryhmiä varten, mikä näkyy ja tuntuu opiskelua edistävänä yhteisöllisyytenä. Jos kaikki ei suju, apua saa helposti opinto-ohjaajalta, erityisopettajalta, kuraattorilta ja muulta oppilashuollon henkilökunnalta.

Lukiomme on pippurinen, koska pidämme kiinni oman kunnan lukiokoulutuksesta, pienestä koosta huolimatta. On itsestään selvää, että tarjoamme tasokasta ja monipuolista koulutusta niin välineiden kuin opetuksenkin suhteen.

Lukiolaisten hyvinvointi on meille tärkeää ja tarjoamme siihen eväitä heti lukion alkutaipaleelta lähtien. Opintojen aluksi uusia lukiolaisia opastetaan opiskelumenetelmiin, tvt-taitoihin ja monipuoliseen hyvinvointiin. Hyvinvointia pidetään yllä läpi lukio-opintojen myös monin yhteisöllisin tapahtumin, Liikkuvan opiskelun menetelmin ja lukiolaisten oman tilan viihtyisyyteen panostaen. 

Opetussuunnitelma ohjaa opetusta ja opiskelua myös Petäjävedellä. Normaalin lukio-opiskelun ohessa lukiossamme panostetaan kansainvälisyyteen, kulttuuriin ja yrittäjyyteen, joihin kaikki halukkaat pääsevät osallistumaan.

YHTEYSTIEDOT

Yhteystiedot

Koulun osoite:  Koulutie 1, 41900 Petäjävesi 

Sähköposti: etunimi.sukunimi@edu.petajavesi.fi

Rehtori: Ville Metsäpelto 040 4855 731

Apulaisrehtori: Anu Isomöttönen 050 382 5720

Opinto-ohjaus: Suvi Munnukka 040 3511 021

Koulusihteeri: Soile Vänskä 050 4368 372

Kouluterveydenhoitaja: Lotta Mönkkönen 050 3474 988

Koulukuraattori: Anne Konttinen 040 0899 654,
sij. Julia Vehmas (28.8.23-23.2.24)

Koulupsykologi: Titta Perälä 050 411 3473


Kiinteistönhoitaja: 0400 726 281


Ruokala Masuuni (014) 2673128



Opettajat

 

Huotari Kati
p. 050 447 1191

liikunta, terveystieto

Hokkanen Mervi
p. 050 447 1331

kuvataide

Isomöttönen Anu
p. 050 382 5720

englanti, ranska, 1 vt:n ryhmänohjaaja

Kulju Reijo
p. 050 447 1337

liikunta, terveystieto

Liljavirta Marjut
p. 050 436 3618

ruotsi, saksa, 3 vt:n ryhmänohjaaja

Lippojoki Merja
p. 050 432 7648

biologia, maantiede

Metsäpelto Ville
p. 040 485 5731

rehtori

Munnukka Suvi
p. 040 3511 021

historia, psykologia, opinto-ohjaus

Seppä Marko
p. 040 8447028

erityisopetus

Soininen Joonas
p. 050 4471225

matematiikka, fysiikka

Tilus Johanna
p. 050 4123987
äidinkieli ja kirjallisuus, draama, 2. vt:n ryhmänohjaaja

Torkki Tuomas
p. 050 448 6787

matematiikka, kemia

Varvikko Nina
p. 050 447 1139

musiikki, liikunta

Vuoriniemi Heli
p. 050 464 5601

uskonto, historia, yhteiskuntaoppi, filosofia, yrittäjyys

TYÖAJAT LUKUVUONNA 2023 - 2024

Lukion päivittäinen työaika

1. TUNTI 8.25-9.10 
2. TUNTI 9.10-9.55
3. TUNTI 10.05-11.50
4. TUNTI 11.00-11.45
RUOKAILU + SIESTA 11.45-12.35
5. TUNTI 12.35-13.20
6. TUNTI 13.20–14.05 
7. TUNTI 14.20–15.05
8. TUNTI 15.05–15.50

Työ- ja loma-ajat

Syyslukukausi

9.8.-21.12.2023

Kevätlukukausi

8.1.-1.6.2024

Syysloma

16.-20.10.2023

Talviloma

26.2.-1.3.2024

Joululoma

22.12.2023-7.1.2024

Pääsiäisloma

29.3. - 1.4.2024


Jaksot

1. jakso 9.8.-19.9.2023
2. jakso 20.9.-7.11.2023
3. jakso 8.11.-21.12.2023
4. jakso 8.1.-16.2.2024
5. jakso 19.2.-9.4.2024
6. jakso 10.4.-1.6.2024

MITEN LUKIOSSA OPISKELLAAN?

Lukiossa käsitellään laajoja asiakokonaisuuksia. Läksyjä on paljon, samoin kokeisiin luettavaa. Itsenäisen työn määrä ja oma vastuu lisääntyvät opintojen edetessä. Kurssit ovat tiiviitä, on edettävä nopeasti.

Kehitä opiskelutaitojasi. Lukio-opiskelu on tällä hetkellä tärkein työsi. Mikäli hoidat työsi hyvin, on palkkakin sen mukainen. Ylioppilastutkintotodistus ovat sinun avaimesi jatko-opintoihin.

Ennakoi tulevaisuus ja auta itseäsi näin:

  • Käytä oppitunnit tehokkaasti; kuuntele, tee muistiinpanoja, harjoittele, osallistu, keskustele, kysy. Oppikirja on vain opiskelusi runko: seuraa ajankohtaisia tapahtumia ja lue sanomalehtiä päivittäin.
  • Tee kotitehtävät päivittäin. Pyri ymmärtämään lukemasi. Kotitehtävien tekeminen on olennainen osa oppimisprosessia.
  • Laadi kotityöskentelyllesi aikataulu jaksoittain.
  • Äidinkielessä kirjoittamisen lisäksi myös luetaan paljon. Hanki kurssiin liittyvät teokset ajoissa ja varaa aikaa niiden lukemiseen.
  • Reaaliaineissa tutki kirjan sisällysluetteloa, selvitä pääasiat ja laajat kokonaisuudet. Pyri ymmärtämään opiskelemasi asiat. Harjoittele esseevastauksen laatimista.
  • Kielissä opiskellaan kaikkia kielen osa-alueita: suullista ja kirjallista viestintää, kielen ymmärtämistä ja tuottamista. Osallistu aktiivisesti tunnilla äläkä pelkää virheitä.
  • Matematiikkaa ei opi laskematta. Kertaa kirjan esimerkit ja tee kotitehtävät huolella.
  • Mikäli koet vaikeuksia opinnoissasi, ota yhteyttä opinto-ohjaajaan, erityisopettajaan, ryhmänohjaajaan tai rehtoriin.
  • Huolehdi terveydestäsi. Fyysinen kunto ja riittävä lepo luovat terveytesi, keskittymiskykysi ja opiskelusi perustan.

Edellä mainituilla tavoilla voit kehittää opiskelutaitoasi. Näin säästät aikaa ja voimia. Ehdit myös virkistäytyä, levätä, harrastaa, ulkoilla, seurustella. 

Mikään ei kuitenkaan merkitse lukio-opiskelullesi niin paljon kuin koko opiskelijajoukon myönteisyys ja aktiivisuus: MEIDÄN KOULUMME, MEIDÄN RYHMÄMME!

OPISKELUN TUKI

Erityisopetus

Erityisopetuksen tavoitteena on tukea opiskelijaa oppimiseen liittyvissä vaikeuksissa mm. lukemisen ja kirjoittamisen, matemaattisissa ja opiskeluteknisissä vaikeuksissa. Ensimmäisen vuosiluokan opiskelijalle tehdään valtakunnallinen lukiseula heti lukio-opintojen alussa. Yksilöllinen lukitestaus tehdään tarvittaessa lukiseulan jatkotoimenpiteenä. Tarvittaessa erityisopettaja kirjoittaa toteamastaan lukivaikeudesta lausunnon ylioppilaslautakuntaa varten. Lukihäiriölausuntojen käsittelystä ja lausuntojen vaikutuksista kokeista saatuihin arvosanoihin voi käydä lukemassa: www.ylioppilastutkinto.fi

Halutessasi voit ottaa erityisopettajaan yhteyttä puhelimitse tai sähköpostilla tai opon / aineenopettajan kautta erilaisissa opiskeluusi liittyvissä ongelmissa. Lue lisää erityisopetuksesta .


Koulukuraattori


Koulukuraattori Anne Konttinen on tavattavissa koulullamme pääsääntöisesti tiistaisin ja torstaisin, puh. 0400-899654. Lue lisää koulukuraattorin toiminnasta täältä.


Opiskeluterveydenhuolto

Opiskeluterveydenhuollosta ja suunterveydestä vastaa Keski-Suomen hyvinvoitialue.

Kouluterveydenhoitaja Lotta Mönkkösen tavoittaa koululta maanantaisin, torstaisin ja perjantaisin., puh. 050 3474 988. Vastaanotto ilman ajanvarausta klo 12-13. Toki myös ensiaputilanteissa! Muutoin ajanvaraus etukäteen puhelimitse tai Wilman kautta. Lue lisää opiskeluterveydenhuollosta täältä.


Psykologi

Koulupsykologi Titta Perälä on koululla keskiviikkoisin sekä parillisten viikkojen maanantaisin. Ajanvaraukset puhelimitse 050 411 3473 tai Wilman kautta.


Tutorit

 Tutorit ovat 2. vuosikurssin opiskelijoita, jotka opastavat ja neuvovat uusia opiskelijoita koulunkäyntiin ja opiskeluun liittyvissä asioissa. Lisäksi he osallistuvat koulun esittelytilaisuuksiin mm. yläkoulun opiskelijoille.

 Tutor-oppilaat saavat koulutuksen tehtäväänsä. Heidät valitaan 1. vuosikurssin opiskelijoista hakemuksen perusteella syyslukukauden lopussa ja koulutetaan kevätlukukaudella

JÄRJESTYSSÄÄNNÖT JA KÄYTÄNTEET

Koulumme järjestyssäännöt on kirjattu opetussuunnitelman liitteeksi. Näiden lisäksi Petäjäveden lukiossa noudatetaan seuraavia käytänteitä.


Poissaolot


Petäjäveden kunnan poissaolomalli

Petäjäveden kunta otti elokuussa 2023 käyttöön poissaolomallin, jonka avulla pyritään puuttumaan oppivelvollisten poissaoloihin mahdollisimman varhaisessa vaiheessa ja siten ehkäisemään mahdollisten ongelmien kasautumista. Poissaolomallin kolme porrasta esitetään oheisessa kuvassa.




Poissaolot opintojaksoilta ja poissaolojen selvittäminen

Lukiolain (714/2018) 30 §:n mukaan ”Opiskelijalla on velvollisuus osallistua opetukseen, jollei hänen poissaololleen ole perusteltua syytä.” Koulumme poissaolokäytännön mukaan aiheellisia syitä tähän vapautukseen ovat sairastuminen ja ryhmänohjaajalta tai rehtorilta etukäteen anottu muu syy

Sairaspoissaolojen osalta opiskelijan huoltaja (tai täysi-ikäinen opiskelija) ilmoittaa sairastumisesta mahdollisimman pian poissaolopäivänä Wilman "Terveydellinen syy"-merkinnällä.

Jos opiskelija joutuu olemaan sairauden takia poissa kurssikokeesta, huoltajan tai yli 18-vuotiaan opiskelijan on ilmoitettava asiasta Wilmassa ryhmänohjaajalle ennen kokeen alkua.

Muista syistä kuin sairastumisesta johtuviin poissaoloihin pyydetään etukäteen lupaa. Korkeintaan kolmen päivän poissaoloon pyydetään lupa ryhmänohjaajalta Wilma-viestillä. Lupaa pyydettäessä selvitetään poissaolon syy. Yli kolmen päivän mittaisiin poissaoloihin lupaa pyydetään rehtorilta kaavakkeella, jonka voi tulostaa täältä, tai hakea opettajien työtilan Ahjon eteisessä olevasta lokerikosta. Lomake palautetaan ryhmänohjaajalle, joka toimittaa sen rehtorille. Lupaa poissaoloon voi pyytä alaikäisen opiskelijan huoltaja tai täysi-ikäinen opiskelija itse.

Kaikki poissaolot on selvitettävä oma-aloitteisesti ennen jakson päättymistä. Näin varmistetaan opintosuorituksen saaminen ajallaan.

Poissaolot vaikuttavat opintojaksojen arviointiin opettajan harkinnan mukaan. Jos opiskelija on poissa opintojaksolta enemmän kuin 6 tuntia, opintojakson suoritusta on täydennettävä opettajan ohjeistuksen mukaan esim. kirjallisilla tehtävillä. Runsaat poissaolot voivat myös johtaa hylättyyn arvosanaan.

Lukiomme poissaolokäytänteitä noudattamalla nuori harjoittelee tulevaa työelämää ja sen toimintamalleja varten.


Muita käytänteitä

Koska toimimme samoissa tiloissa yläkoulun kanssa, noudatamme yläkoulun järjestyssääntöjä soveltuvin osin. Mm. energiajuomien nauttiminen koulun alueella on kielletty.

Ruokala Masuuni on kunnan yhteinen lounasravintola, jossa noudatamme ruokalahenkilökunnan toiveita: ulkovaatteet, päähineet, kassit ja reput jätetään naulakkoon ja huput otetaan pois päästä. Puhelimia ja muita elektronisia laitteita ei käytetä ruokailun aikana.

Auditorio Miilu on kunnan yhteinen juhlatila, jossa käyttäydymme tilaa ja tilaisuutta arvostaen. Ulkovaatteet ja päähineet jätetään naulakkoon ja huppu otetaan pois päästä. Puhelimia ja elektroniikkaa käytetään vain opettajan tai tilaisuuden järjestäjän ohjeiden mukaisesti. Miilun tilaisuuksissa on myös erityisen tärkeää muistaa hyvät käytöstavat ja kunnioittaa puhujaa/esiintyjää seuraamalla tilaisuutta aktiivisesti.

Oppitunneilla lukiolainen noudattaa jo peruskoulusta tuttuja hyvän käyttäytymisen periaatteita. Tunnilla keskitytään ohjeiden mukaiseen työskentelyyn ja tietokonetta, puhelinta ym. teknisiä laitteita käytetään opettajan ohjeiden mukaisesti. Ulkovaatteet jätetään luokan ulkopuolelle, jotta luokan sisäilma pysyisi mahdollisimman hyvänä. Hyviin tapoihin kuuluu myös ottaa hattu ja huppu pois oppitunnin ajaksi.

Lukio-opintojen yhteydessä vierailemme useissa kohteissa koulun ulkopuolella. Tällöin on hyvä muistaa, että lukiolainen edustaa paitsi itseään, myös Petäjäveden lukiota. Hyvään käyttäytymiseen on tällöin syytä kiinnittää erityistä huomiota, ja noudattaa opettajan tai tilaisuuden järjestäjän ohjeita.

Lukio-opintoihin kuuluu paljon töitä, jotka edellyttävät erilaisten tietolähteiden käyttöä. Tällöin lukiolaisen on tärkeää varmistua siitä, ettei syyllisty esim. plagiointiin, eli toisen henkilön laatiman tekstin, kuvan, videon tms. esittämiseen omanaan ilman asianmukaisia lähdeviitteitä. On myös huomattava, että tekoälyä saa käyttää koulutöihin vain opettajan nimenomaisen ohjeistuksen mukaisesti. Jos plagioit tai käytät tekoälyä luvattomasti, syyllistyt vilppiin. Vilpistä tai vilpin yrityksestä seuraa aina vähintään kyseisen työn hylkääminen ja ohjauskeskustelu. Toisesta vilpistä tai vilpin yrityksestä seuraa kirjallinen varoitus. Ks. Petäjäveden lukion suunnitelma kurinpitokeinoista.

OPINTOJAKSOJEN SUORITTAMINEN, ARVIOINTI JA KOEVIIKKO

OPINTOJAKSOJEN SUORITTAMINEN

Lukio-opiskelu edellyttää päätoimista opiskelua oppimäärän suorittamiseksi säädetyssä ajassa. Sen voi toteuttaa opiskelemalla esim. 1. ja 2. kouluvuotena kumpanakin vähintään 60 ja 3. kouluvuotena vähintään 30 opintopistettä. Petäjäveden lukiossa suositeltavaan suoritusjärjestykseen voit tutustua täällä​. Jos opiskelija suunnittelee 4 vuoden opinto-ohjelmaa, on tärkeää tehdä suunnitelma opintojen järjestyksestä ja ajoituksesta opinto-ohjaajan kanssa.

Jokaisella opiskelijalla on henkilökohtainen tunnus Wilma-ohjelmaan, jossa voi tarkastella mm. kurssivalintoja ja suoritettuja kursseja. Opiskelija tekee Wilmassa myös kurssivalinnat erikseen ilmoitettuna ajankohtana. Wilmaan on linkki koulun kotisivuilta.

Lukion oppimäärän suoritus edellyttää vähintään 150 opintopisteen suorittamista. Opintoihin tulee sisältyä vähintään 94-102 pakollista ja 20 valtakunnallista valinnaista opintojaksoa. Petäjäveden lukiossa tarjottavat kurssit esitetään tuntijaossa ja kurssien sisältöön voi tutustua Petäjäveden lukion opetussuunnitelman luvussa 7.

Opintojakson suorittaminen opetukseen osallistumatta

Jos opiskelija haluaa suorittaa jonkin opintojakson, mutta se ei sovi hänen työjärjestykseensä, hän voi suorittaa sen osallistumatta opetukseen. Kaikkia opintojaksoja ei voi suorittaa itsenäisesti.

Opintojakson itsenäisestä suorittamisesta on aina sovittava asianomaisen opettajan kanssa ennen jakson alkamista. Opettaja antaa itsenäistä suorittamista varten ohjeet ja siitä tehdään suoritussopimus.

Opintojakson itsenäiseen suorittamiseen kuuluu aina:

  • kurssikoe
  • kirjallisia tehtäviä esim. esseitä, referaatteja ja/tai tutkielmia
  • opettajan pitämiä ohjaustuokioita

Opintojakson itsenäinen suorittaminen on vaativaa, mutta samalla se myös harjaannuttaa jatko-opintoihin.

ARVIONTI

Opintojakson arviointi

Opintojakso arvostellaan jakson päätyttyä asteikolla 4 - 10. Opetussuunnitelman luvussa 7 on kerrottu, mitkä opintojaksot voidaan arvioida asteikolla hyväksytty/hylätty.

Arvioinnin perusteena on jatkuva näyttö, johon sisältyvät tuntityöskentely, kotitehtävien suoritus, esitelmät, tutkielmat yms. sekä yleensä kurssikoe. Opiskelijan runsaat poissaolot opintojaksolta voivat estää opintojakson jatkamisen ja opiskelijan osallistumisen kurssikokeeseen.

Keskeneräinen opintojakso on suoritettava loppuun viimeistään kyseisen jakson uusintakoepäivänä.

Hylätty opintojakso

Opiskelija voi korottaa hylättyä kurssiarvosanaa

  • osallistumalla uudelleen opintojaksolle
  • yhden kerran osallistumalla opintojakson jälkeen järjestettävään uusintakuulusteluun. Opiskelija sopii muista tarvittavista näytöistä opettajan kanssa.
  • toisen kerran osallistumalla 3. tai 6. jakson jälkeen järjestettävään uusintakuulusteluun kuluvan lukuvuoden aikana, mikäli opiskelijalla on hylättyjä opintojaksoja enemmän kuin oppiaineen oppimäärässä sallitaan. Opiskelija sopii muista tarvittavista näytöistä opettajan kanssa
  • itsenäisenä suorituksena, jos opettaja katsoo, että opiskelijalla on riittävät edellytykset opintojakson itsenäiseen opiskeluun.

Hyväksytty opintojakso

Opiskelija voi korottaa hyväksyttyä kurssiarvosanaa

  • osallistumalla uudelleen opintojaksolle
  • sopimalla opettajan kanssa täydentävän näytön antamisesta ja osallistumalla 3. tai 6. jakson jälkeen järjestettävään uusintakuulusteluun kuluvan lukuvuoden aikana. Opiskelijan on otettava yhteyttä opettajaan hyvissä ajoin, viimeistään neljä viikkoa ennen uusintakuulusteluja.
  • itsenäisenä suorituksena, jos opettaja katsoo, että opiskelijalla on riittävät edellytykset opintojakson itsenäiseen opiskeluun.

Parempi kurssiarvosana jää voimaan.

Oppiaineen arviointi

LOPS2016

Oppiaine arvioidaan kokonaisuudessaan, kun kaikki opiskelijan valitsemat aineen kurssit on opiskeltu ja hän on suorittanut vähintään 2/3 kursseista hyväksytysti seuraavan taulukon mukaisesti:

Opiskelijan opiskelemia pakollisia ja valtakunnallisia syventäviä kursseja,

joista voi olla hylättyjä kurssiarvosanoja enintään

1-2 kurssia

0

3-5 kurssia

1

6-8 kurssia

2

9 kurssia tai enemmän

3

Oppiaineen oppimäärän arvosana määräytyy opiskelijan opiskelemien pakollisten ja valtakunnallisten syventävien kurssien kurssiarvosanojen aritmeettisena keskiarvosanana.

"Opiskelijalle, joka ei ole tullut hyväksytyksi jossakin oppiaineessa tai joka haluaa korottaa saamaansa arvosanaa, on järjestettävä mahdollisuus erillisessä kuulustelussa arvosanan korottamiseen." (Lukioasetus 810/1998, 8 § 3 mom.)

Mikäli opiskelija osoittaa erillisessä kuulustelussa suurempaa kypsyyttä ja parempaa oppiaineen hallintaa kuin kurssien arvosanoista määräytyvä oppiaineen arvosana edellyttää, tulee arvosanaa korottaa.

Oppiaineen oppimäärän arvosanaa on mahdollista korottaa edellä mainitun erillisen kuulustelun lisäksi paikallisten syventävien, valtakunnallisten soveltavien ja paikallisten soveltavien kurssien pohjalta annetulla lisänäytöllä, mikäli opiskelijan arvioinnista päättävät harkitsevat, että opiskelijan tiedot ja taidot ovat oppiaineen päättövaiheessa kurssiarvosanojen perusteella määräytyvää arvosanaa paremmat.

LOPS2021

Saadakseen oppiaineen oppimäärän hyväksytysti suoritetuksi opiskelijan on suoritettava pääosa oppiaineen opinnoista hyväksytysti. Hylättyjä arvosanoja saa olla pakollisissa ja valtakunnallisissa valinnaisissa opinnoissa enintään seuraavasti:

Opiskelijan opiskelemia

pakollisia ja valinnaisia opintoja,

joista voi olla hylättyjä opintoja

enintään

2–5 opintopistettä

0 opintopistettä

6–11 opintopistettä

2 opintopistettä

12–17 opintopistettä

4 opintopistettä

18 opintopistettä tai enemmän

6 opintopistettä

Oppiaineen oppimäärän arvosana määräytyy opiskelijan opiskelemien pakollisten ja valtakunnallisten valinnaisten opintojen arvosanojen opintopisteiden mukaan painotettuna aritmeettisena keskiarvona.

”Opiskelijalle, joka ei ole tullut hyväksytyksi jossakin oppiaineessa tai joka haluaa korottaa saamaansa arvosanaa, on järjestettävä mahdollisuus suorittaa oppiaineen oppimäärä hyväksytysti tai korottaa arvosanaansa. [Lukiolain] 28 §:ssä tarkoitetut tukitoimet ja 29 §:ssä tarkoitetut opiskelun poikkeavat järjestämistavat voidaan ottaa huomioon opintojakson arvioinnissa ja päättöarvioinnissa.” (Lukiolaki 714/2018, 37 § 3 mom.)

Mikäli opiskelija osoittaa erillisessä kuulustelussa suurempaa kypsyyttä ja parempaa oppiaineen hallintaa kuin opintojaksojen arvosanoista määräytyvä oppiaineen arvosana edellyttää, tulee arvosanaa korottaa. Lisäksi arvosanaa voidaan korottaa, jos opiskelijan arvioinnista vastaavat päättävät, että opiskelijan tiedot ja taidot ovat hänen antamiensa näyttöjen perusteella oppiaineen päättövaiheessa opintojaksojen arvosanojen perusteella määräytyvää arvosanaa paremmat.

KOEVIIKKO

Jakson lopussa on yleensä koeviikko, jolle on keskitetty jakson kokeet. Kunakin koepäivänä on yksi koe.

Koeaika: klo 8.25 – 11.00, kokeesta saa poistua aikaisintaan klo 9.30.

Seuraavan päivän kokeen pohjatunnit, jolloin kerrataan koealueen keskeiset asiat, alkavat klo 11.30. Pohjatunnit ovat kurssin oppimäärään kaikille kuuluvia yhteisiä tunteja.

Jos opiskelija joutuu olemaan sairauden takia poissa kurssikokeesta, hänen on toimitettava sairaspoissaolostaan koululle terveydenhoitajan- tai lääkärintodistus. Lisäksi hänen on ilmoitettava poissaolostaan viimeistään koeaamuna ryhmänohjaajalle Wilmaan.

Koeviikon viimeisenä iltapäivänä voidaan järjestää kaikille lukiolaisille yhteistä projektityöskentelyä tai Jakson henkilö -tapahtuma, jossa opiskelijat saavat kuulla vierailijoita kansainvälisyyden ja yrittäjyyden teemoista. 

Uusintakuulustelu

Uusintakuulustelussa voi suorittaa edeltävän jakson hylättyjä kursseja. 
3. ja 6. jakson uusintakuulustelupäivinä voi suorittaa myös hyväksytyn kurssin.

Uusintakuulusteluihin ilmoittaudutaan koulun kotisivujen kautta viimeistään ilmoittautumispäivänä klo 12.00 mennessä.




YLIOPPILASTUTKINTO, TENTIT JA LUKIODIPLOMIT

Syksyllä 2021 tai aikaisemmin aloitetut tutkinnot


Ylioppilastutkinnossa on pakollisina aineina on suoritettava neljä (4) koetta:
  • äidinkieli
sekä kolme seuraavista:
  • ruotsi
  • vieras kieli
  • matematiikka tai
  • reaaliaineiden koe.

Pakollisiin aineisiin pitää sisältyä yksi vaativamman tason koe. Kahden eri tason kokeita järjestetään matematiikassa, toisessa kotimaisessa kielessä ja vieraissa kielissä.

Lisäksi voidaan suorittaa ylimääräisten aineiden kokeita. Näiden lukumäärää ei ole rajoitettu.

Lukiossa opiskeltu oppimäärä ei rajoita kokelaan mahdollisuutta valita ylioppilaskoe. Kokeet perustuvat pakollisiin ja syventäviin kursseihin.

Ylioppilaskokeita järjestetään kaksi kertaa vuodessa. Petäjäveden lukiolla on suositus syksyllä ja keväällä kirjoitettaviksi aineiksi. 


Hylätty pakollinen koe voidaan uusia kaksi kertaa kolmen seuraavan tutkintokerran aikana. Hylätyn ylimääräisen kokeen saa uusia kaksi kertaa ilman aikarajaa. Hyväksytty koe voidaan uusia yhden kerran ilman aikarajoituksia. Tutkintoa voi myös täydentää suorittamalla uusia aineita yo-todistuksen jälkeen.

Keväällä 2022 tai myöhemmin aloitetut tutkinnot

Ylioppilastutkintoa suorittavan kokelaan tutkintoon kuuluu vähintään viisi (5) koetta:

  • äidinkieli ja kirjallisuus / suomi toisena kielenä

sekä neljä koetta vähintään kolmesta eri ryhmästä, jotka ovat

  • matematiikan koe
  • toisen kotimaisen kielen koe
  • vieraan kielen koe ja
  • reaaliaineen koe.

Vähintään yksi kokeista on oltava vaativamman tason koe.




Ylioppilastodistus

Ylioppilastodistuksen saamisen ehtona on lukion päättötodistus.

YO -todistukseen merkitään

  • paras suoritus ja mahdolliset uusinnat otetaan huomioon, jos ne on suoritettu ennen yo-todistuksen saamista
  • kompensaatio on edelleen mahdollista: yo-lautakunta vahvistaa, ellei kokelas itse sitä kiellä
  • arvosanat ja pistemäärät

laudatur L/7

eximia cum laude approbatur E/6

magna cum laude approbatur M/5

cum laude approbatur C/4

lubenter approbatur B/3

approbatur A/2

improbatur I/0

 

Erillinen todistus annetaan, jos tutkintoa ei ole suoritettu määräajassa. Kaikista reaaliaineiden kokeista voi saada erillisen todistuksen.

 

Lisätietoja osoitteesta www.ylioppilastutkinto.fi.

Tentit

Ylioppilaskirjoitusten yhteyteen kuuluvat suulliset tai kirjalliset kuulustelut pidetään koulutyön päättymisen ja kirjoitusten alkamisen välisenä aikana sekä kirjoitusten jälkeen. Tentteihin osallistuminen on suotavaa, sillä niiden avulla valmistaudutaan ylioppilaskirjoituksiin.

 

Tentit arvostellaan lukion yleisillä arvosteluperusteilla. Jos tentissä osoittaa selvästi parempaa oppiaineen hallintaa kuin koulutodistus osoittaa, opettaja voi nostaa päättöarvosanaa yhdellä numerolla. Tentti käsittää koko aineen oppimäärän, jonka opiskelija on opiskellut.

 

Suullisen kielitaidon tutkinnot

Abiturienteilla on mahdollisuus suorittaa vieraissa kielissä valtakunnallinen suullisen kielitaidon koe. Englannissa koe järjestetään kurssilla ENA8V ja ruotsissa RU6V. Kokeen suorittaminen edellyttää kurssille osallistumista. Kokeesta annetaan erillinen todistus lukion päättötodistuksen yhteydessä.

 

Puheviestintätaitojen päättökoe

Abiturientit voivat suorittaa lukiossamme puheviestintätaitojen päättökokeen eli Puhvi-kokeen. Ennen päättökoetta suositellaan opiskeltavaksi puheviestinnän syventävä opintojakso (ÄI9V).

Opetushallitus laatii tehtävät vuosittain, ja kokeen voi suorittaa lukuvuoden viimeisessä jaksossa. Puhvi-kokeen todistus liitetään lukion päättötodistukseen.

Lisätietoja saat äidinkielen opettajilta sekä nettisivulta Puhvi-koe.

Lukiodiplomit 

Lukiossa voi suorittaa taito- ja taideaineiden lukiodiplomeja.

Opetushallituksen kehittämien lukiodiplomien avulla opiskelija voi osoittaa osaamistaan ja harrastamistaan lukiossamme seuraavissa opinnoissa: kuvataide, käsityö, liikunta, media, musiikki ja teatteri. – Lukiodiplomitodistus liitetään lukion päättötodistukseen.

Kysy lisätietoja aineenopettajilta tai ks. https://www.oph.fi/fi/lukiodiplomit.

OPISKELIJAKUNTA

Kaikki lukion opiskelijat muodostavat yhdessä opiskelijakunnan. Opiskelijakunta valitsee syyslukukauden alussa järjestäytymiskokouksessa keskuudestaan puheenjohtajan ja viisi muuta hallituksen jäsentä 1. ja 2. vuositason ryhmistä.

 
Säännöllisesti kokoontuvan hallituksen tehtävänä on toimia opiskelijoiden etu- ja yhteistyöjärjestönä. Käytännössä hallitus järjestää lukuvuoden mittaan erilaisia tapahtumia, edistää kouluviihtyvyyttä yhdessä yläasteen oppilaskunnan hallituksen kanssa sekä lausuu kantansa opiskelujärjestelyjä koskeviin kysymyksiin. Lukion opiskelijakunnan hallituksen edustaja käy myös lukion opettajainkokouksissa ja tuo esille lukiolaisten näkökulmia ajankohtaisiin kysymyksiin. Lukuvuoden päättyessä opiskelijakunta jakaa stipendejä aktiivisesti kouluyhteisön toimintaan osallistuneille opiskelijoille.
 

Opiskelijakuntatoiminnassa saa käytännön kokemusta vaikuttamisesta yhteisiin asioihin sekä suorituksen opintojaksosta yhden lukuvuoden kestäneestä toiminnasta (TO8V 2 op).

 

 

PETÄJÄVEDEN LUKION TUNTIJAKO LOPS2016

Oppiaine Pakolliset kurssit Syventävät kurssit Soveltavat kurssit
    valtakunnalliset koulukohtaiset valtakun-nalliset koulukoh-taiset
  Kurssia Kurssia Kurssia Kurssia Kurssia
           
Äidinkieli ja kirjallisuus 6 3      
A-kieli 6 2 1   1
B-kieli 5 2     2
Muut kielet B2   8      
Muut kielet B3   8 2    
           
Matematiikka          
Yhteinen opintokokonaisuus 1        
lyhyt 5 2 1    
pitkä 9 3 1   1 (MAB6)
Ympäristö ja luonnontieteet          
Biologia 2 3      
Maantiede 1 3      
Fysiikka 1 6 1    
Kemia 1 4 1    
           
Humanistis-yhteiskunnalliset tieteet          
Filosofia 2 2      
Psykologia 1 4     2
Historia 3 3      
Yhteiskuntaoppi 3 1     2
           
Uskonto/elämänkatsomustieto 2 4      
Terveystieto 1 2      
           
Taito- ja taideaineet          
Liikunta 2 3     2
Musiikki 1-2 2      
Kuvataide 1-2 2      
Draama         3
           
Opinto-ohjaus 2 0     1
Teemaopinnot   3     6
Diplomit       6  
Taiteiden väliset kurssit       3  
           
Pakolliset opinnot 47-51      
Syventävät kurssit vähintään 10      
Kurssit yhteensä vähintään 75      

SUOSITUS KURSSIEN SUORITUSJÄRJESTYKSEKSI LOPS2016

AINE 1.VUOSI 2.VUOSI 3.VUOSI
Äidinkieli ja kirjallisuus 1P 2P 3P 7S     4P 5P 7S       6P 8S 9S    
Englanti 10O 1P 2P 3P     4P 5P 6P       7S 8S 9S    
Ruotsi 9O 1P 2P       3P 4P 5P       6S 7S 8O    
B2 kieli     1S 2S 3S   4S 5S 6S 8S              
B3 kieli 1S 2S 3S 4S 5S   6S 7S 8S 10S              
Matematikka lyhyt Y1P 2P 3P       4P 5P 6P       7S 8S 9S    
Matematiikka pitkä Y1P 2P 3P 4P 11S   5P 6P 7P 8P 12S 15O 9P 10P 13S 14S  
Biologia 1P           2P 3S 4S       5S        
Maantiede 1P           2S 3S         4S        
Fysiikka 1P 2S         3S 4S 5S       6S 7S 8S    
Kemia 1P 2S         3S 4S         5S 6S      
Filosofia 1P           2P           3S 4S      
Psykologia 1P           2S 3S         4S 5S 6O 7O  
Historia 1P 4S 5S       2P 3P         6S        
Yhteiskuntaoppi 1P           2P 4S         3P        
Uskonto/elämänkatsomustieto 1P 3S         2P 4S         5S 6S      
Terveystieto 1P           2S           3S        
Liikunta 1P 3S         4S 2P 6O       5S        
Musiikki 1P 3S         2P 4S                  
Kuvataide 1P 3S         2P 4S                  
Draama 1O 2O         2O 3O         3O        
Opinto-ohjaus 1P3h 3O         2P 3O         1P3h        
Yrittäjyys YR1O YR3O         YR2O                    
Teemaopinnot TO2           TO1 TO3 TO4 TO5 TO6 TO7 TO1 TO3 TO4 TO5 TO6
              TO8 TO9         TO7 TO8 TO9    
Diplomit             LILD MULD KULD TALD TELD MELD LILD MULD KULD TALD TELD MELD
Taiteiden väliset kurssit             TA1 TA3         TA1 TA2 TA3    
Yhteensä Pakollisia: 24,5+1 tai 25,5+1 (TO2)   Pakollisia : 20 tai 21       Pakollisia: 2,5 tai 4,5