OPISKELIJAN OHJAUS JA TUKEMINEN, PERHON LUKIO

1. Ohjaus ja tukeminen

2. Opiskeluhuolto

3. Oppimisen ja opiskelun tuki

4. Kieleen ja kulttuuriin liittyviä erityiskysymyksiä

 

1. OHJAUS JA TUKEMINEN

Opiskelijan opintojen ohjaus on lukion henkilökunnan tavoitteellisesti johtamaa yhteistä työtä. Opinto-ohjaaja vastaa opinto-ohjauksen käytännön järjestämisestä ja opiskelijan ohjauksen kokonaissuunnittelusta lukion alusta lukion loppuun. Ryhmänohjaaja on opiskelijaryhmän lähiohjaaja. Aineenopettaja puolestaan vastaa aineensa edellyttämistä opiskelutaidoista ja opiskelijan kehittymisestä oppiaineessa; hänellä on myös jaettavana paras työelämäntuntemus oman oppiaineensa osalta. Lisäksi käytettävissä on muuta koulun tukihenkilöstöä, kuten koulukuraattori, koulupsykologi ja kouluteveydenhoitaja.

Opetussuunnitelma edellyttää, että opiskelija laatii itselleen henkilökohtaisen suunnitelman seuraavista asioista: opiskelusuunnitelma, ylioppilastutkintosuunnitelma, jatko-opinto- ja urasuunnitelma. Tämä suunnitelma on päivittyvä ohjaushenkilöstöön kuuluvan opinto-ohjaajan ja ryhmänohjaajan tuella. Lukio-opintonsa aloittavat opiskelijat perehdytetään koulun toimintaan ja käytänteisiin; päävastuu perehdytyksestä on ryhmänohjaajalla ja rehtorilla.

Ohjaustyöhön osallistuvien työnjako

Opiskelija

• lukio-opinnot aloittaessaan opiskelija laatii henkilökohtaisen opetussuunnitelman (suoritusaika, sisältö, arviointi, päivitys)

• opiskelija sitoutuu ottamaan tavoitteellisen vastuun opinnoistaan oppilaitoksen ohjeiden mukaisesti

• opiskelija sitoutuu noudattamaan oppilaitoksen järjestyssääntöjä ja käytänteitä itsensä ja koko kouluyhteisön parhaaksi

Rehtori

• kokonaisvastuu ohjauksesta

• turvaa resurssit ohjaukselle

• tiedotusvastuu koulun ulkopuolelle

• tiedotus lukiokoulutuksesta peruskoulun päättöluokkalaisille ja huoltajille

• osallistuu opiskelijahuoltoon koollekutsujana

• muu pedagoginen vastuu (kurssivalinnat, työjärjestykset, ylioppilaskirjoitusten järjestelyvastuu, kokousvalmistelut); voi delegoida tehtäviä

• ohjaa vaihto-oppilaita; voi delegoida tehtäviä

• päävastuu uusien opettajien perehdytyksestä; voi delegoida tehtäviä
• rehtori seuraa opiskelijoiden kurssikertymiä erityisesti abiturienttivuonna
• rehtori seuraa opiskelijoiden oikeutta ilmoittautua ylioppilaskokeisiin; kirjoituksiin oikeuttavat kurssit oltava kunnossa
• huolehtii henkilöstön jaksamisesta; kehityskeskustelut vuosittain
• turvaa asianmukaisen oppimisympäristön

Opinto-ohjaaja

• vastaa opiskelijan ohjauksen suunnittelusta, järjestämisestä ja toteuttamisesta

• pitää opinto-ohjauksen kurssit

• huolehtii opiskelijoiden henkilökohtaisesta ohjauksesta

• huolehtii neljännen vuoden lukio-opiskelijoista

• seuraa opiskelijoiden kurssikertymää

• ohjaa jatko-opintoihin; järjestää opintokäynnit oppilaitoksiin; ohjaa myös opintonsa keskeyttäneitä

• huolehtii, että opiskelijat saavat tarvittaessa kuraattori-, psykologi- ja ammatinvalintapsykologin palveluita; osallistuu opiskeluhuoltoon

Ryhmänohjaaja

• osallistuu nivelvaiheyhteistyöhön perusopetuksen kanssa (+luokanohjaaja, erityisopettaja, opinto-ohjaaja, rehtori)

• hoitaa ryhmäyttämisen

• tekee tulohaastattelut lukion aloittaville

• perehdyttää opiskelijansa Opinto-oppaaseen, koulun sääntöihin ja käytänteisiin

• käy vuosittain kehityskeskustelut ryhmänsä opiskelijoiden kanssa

• hoitaa tiedotuksen ryhmälleen ja pitää ryhmänohjaustunnit

• seuraa ryhmänsä opiskelijoiden edistymistä opinnoissaan, kurssikertymää, kontrolloi poissaolot, hoitaa yhteyksiä huoltajiin; osallistuu vanhempainiltoihin

• seuraa osallistumista koulun toimintaan ja tapahtumiin

• osallistuu opiskeluhuoltoon opiskelijoidensa osalta

Aineenopettaja

• opastaa kunkin kurssin alussa oman aineensa opiskelutekniikkaan

• ohjaa ja seuraa aineessaan opiskelijoiden opiskelua, kurssikertymää, seuraa oppimäärän toteutumista, huomioi mahdolliset etenemisesteet; arvioi

• seuraa poissaoloja

• sopii opiskelijan kanssa itsenäisestä kurssisuorituksesta

• päättää kurssien korvaavuudesta/vastaavuudesta

• tekee/päivittää aineensa kurssikuvaukset, päättää kursseilla käytettävistä oppikirjoista

• osallistuu vanhempainiltoihin

Erityisopettaja

• lukiolla ei ole omaa erityisopettajaa; palvelu ostetaan peruskoululta
• opiskleijoiden luki-vaikeuden testaus
• luki-todistusten kirjoittaminen
• jatkotutkimuksiin ohjaaminen
• osallistuminen erityisjärjestelyiden hakuun ylioppilastutkintolautakunnalta

Opiskelijakunnan ohjaava opettaja

• valitaan opettajakunnan keskuudesta

• opiskelijakunnan hallituksen vetovastuu, organisointi ja päätöksenteon valvominen

• tiedotus oppilaskunnan ja opettajakunnan välillä; opiskelijoiden kuuleminen

• opiskelijakunnan toiminnan järjestäminen

Koulusihteeri

• hoitaa koulumatkatukea ja kuljetusta koskevat asiat

• ottaa vastaan opintotukilomakkeen ja täyttää oppilaitosta koskevan osuuden

• antaa opiskelijatodistuksen

• ottaa vastaan oppilasilmoituksen

• ottaa vastaan ylioppilaskirjoitusten ilmoittautumisia; yhteydenpito ylioppilastutkintolautakuntaan

• avustaa ylioppilaskirjoitusten valmisteluissa ja järjestelyissä

• ottaa vastaan opettajilta kurssien arviointilomakkeet ja itsenäisten kurssien arviointilomakkeet

• hoitaa oppikirja-asioita

• hoitaa Primus- ja Kurre-palveluita

Kouluterveydenhoitaja

• pitää opiskelijavastaanottoa koulun tiloissa

• kutsuu terveystarkastukseen lukion ensimmäisen vuoden opiskelijat ja lääkärintarkastukseen toisen vuoden opiskelijat

• osallistuu opiskelijahuoltoryhmän toimintaan

Koulukuraattori

• pitää opiskelijavastaanottoa kunnanviraston tiloissa

• osallistuu opiskelijahuoltoryhmän toimintaan

• haastattelee kaikki lukio-opiskelijat ensimmäisenä lukiovuonna

Koulupsykologi

• koulupsykologipalvelu toteutuu Perhon kunnassa koulujen yhteisenä ostopalveluna
• vastaanotto kerran kuukaudessa koulukuraattorin välityksellä
• ohjaus ja lausunnot jatkopalveluihin

2. OPISKELUHUOLTO

Lukion opiskeluhuollon tavoitteena on edistää opiskelijoiden oppimista, terveyttä ja hyvinvointia ja huolehtia oppilaitosyhteisön hyvinvoinnista sekä opiskeluympäristön terveellisyydestä ja turvallisuudesta. Opiskeluhuoltoa toteutetaan sekä yhteisöllisenä että yksilökohtaisena opiskeluhuoltona. (Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki 1287/2013 2 ja 3 §)

 

Koulutuksen järjestäjä ja sijaintikunta hyväksyy opetussuunnitelman mukaisen opiskeluhuollon ja opiskeluhuollon palvelut: psykologi- ja kuraattoripalvelut ja opiskeluterveydenhuollon palvelut. Opiskelijalla on oikeus maksuttomaan opiskelijahuoltoon, jota koulutukseen osallistuminen edellyttää; yli 18-vuotiaan sairaanhoitopalvelut jäävät tämän ulkopuolelle. Opiskeluhuollosta tiedotetaan opiskelijoille ja huoltajille ja heitä ohjataan palveluiden äärelle. (Em. laki, muutos 1409/2014 11 §)

 

Opiskeluhuollon järjestää monialainen yhteistyöryhmä opetustoimen ja sosiaali- ja terveystoimen kanssa. Opiskeluhuolto toteutuu opiskelijoiden ja huoltajien sekä muiden tarvittavien yhteistyötahojen kanssa. Laki edellyttää oppilaitoskohtaista opiskeluhuoltosuunnitelman laatimista. (Em. laki ja Lukiolaki 629/1998 27 §, 1268/2013; Lukiolaki 10 §, 29 a §, muutettu lailla 1289/2013, Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki 13 §)

 

Yhteisöllisessä opiskelijahuollossa on kyse opiskelijan osallisuudesta, myönteisestä vuorovaikutuksesta ja aikuistuvan nuoren tukemisesta. Huoltajilla on mahdollisuus osallistua toimintaan. Tehdään yhteistyötä kunnan viranomaisten ja toimijoiden kanssa nuorten hyvinvointia, terveyttä ja turvallisuutta koskevissa asioissa. Turvallisen fyysisen, psyykkisen ja sosiaalisen opiskeluympäristön oikeus opiskelijalle on taattava. (Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki 4 §)

 

Yksilökohtaisessa opiskeluhuollossa turvataan yksittäiselle opiskelijalle opiskeluterveydenhuollon palvelut, opiskeluterveydenhuollon psykologi- ja kuraattoripalvelut. Myös monialainen yksilökohtainen opiskeluhuolto monialaisessa asiantuntijaryhmässä mahdollistuu. (Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki 5 §) Yksilön terveyttä, hyvinvointia ja opiskelukykyä edistetään tunnistamalla ja ennaltaehkäisemällä ongelmia; opiskelijaa tuetaan järjestämällä apua. Yksilökohtaista opiskelijahuoltoa toteutetaan opiskelijan suostumuksella. Yhteistyö opiskelijan kanssa rakentuu kuuntelevalle ja arvostavalle vuorovaikutukselle.

 

 

 

Opiskeluhuoltoryhmät (Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki 14 §)

Kaikkien opiskeluhuoltoryhmien lähtökohta on monialaisuus. Jokaisella ryhmällä on omat tehtävänsä ja niiden perusteella määräytyvä kokoonpano.

 

1. Opiskeluhuollon ohjausryhmä

• Seutukunnallinen ohjausryhmä: Kaustisen seutukunnan opiskeluhuollon ohjausryhmä; rehtori mukana 

• Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma, Perhon kunta 

• Opetussuunnitelman opiskeluhuolto-osuus (LOPS)

• Oppilaitoskohtainen opiskeluhuoltosuunnitelma (LOPS)

 

2. Oppilaitoskohtainen opiskeluhuoltoryhmä

• vastaa oppilaitoksen opiskelijahuollon suunnittelusta, kehittämisestä, toteuttamisesta ja arvioinnista

• ryhmää johtaa koulutuksen järjestäjän nimeämä edustaja, rehtori

• kokoonpano: rehtori, opinto-ohjaaja, ryhmänohjaaja, terveydenhoitaja, kuraattori, erityisopettaja

• kokoontumisajat: ryhmä kokoontuu vähintään kaksi kertaa lukuvuodessa, esim. syyskuussa ja huhtikuussa

• yhteisön terveys, turvallisuus ja hyvinvointi avainasioina

• laadinta yhteistyössä oppilaitoksen ja opiskeluhuollon henkilöstön sekä opiskelijoiden ja heidän huoltajiensa kanssa; opiskelijakuntaa kuullaan ennen suunnitelman vahvistamista

3. Tapauskohtainen monialainen asiantuntijaryhmä

• ryhmä kootaan yksittäisen opiskelijan tuen tarpeen selvittämiseksi ja toimeenpanijaksi

• ryhmän kokoaa opetushenkilöstön tai opiskeluhuollon palvelujen edustaja, jolle asia työtehtävien perusteella kuuluu

• nimetään vastuuhenkilö seurantaa varten

• opiskelijan kirjallisella suostumuksella asian käsittelyyn voi osallistua muitakin yhteistyötahojen edustajia tai opiskelijan läheisiä

 

Oppilaitoksen opiskeluhuoltosuunnitelma, Perhon lukio

1. Opiskeluhuollon kokonaistarve ja käytettävissä olevat opiskeluhuoltopalvelut

- oppilaitoksen opiskeluhuoltoyhmä ja eritysiopettaja kartoittaa tilanteen lukuvuosittain jo syksyllä
- opiskeluhuoltopalvelut: kuraattori, koululääkäri, kouluhammaslääkäri, kouluterveydenhoitaja, koulupsykologi

2. Yhteisöllinen opiskeluhuolto ja sen toimintatavat
- kouluyhteisöä tarkastellaan kouluterveyskyselyiden ja muiden arviointitutkimusten avulla; tulosten perusteella puututaan mahdollisiin epäkohtiin ja pyritään edistämään hyviä käytänteitä; tiedotusta opiskeluhuollosta mm. koulun kokouksissa, vanhempainilloissa ja muissa tilaisuuksissa

a) Suunnitelma opiskelijan suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä 

b) Toiminta äkillisissä kriiseissä ja uhka- ja vaaratilanteissa 

3. Yksilökohtaisen opiskeluhuollon järjestäminen
- kuka tahansa kouluhenkilöstöstä voi tuoda ongelmaksi muodostuneen opiskelija-asian esille opettajainkokouksessa, opiskeluhuoltoryhmän jäsenelle tai ryhmänohjaajalle
- opiskelijaa kuullaan asiassa (esim. rehtori, ryhmänohjaaja)
- yksilökohtaisen opiskeluhuollon järjestämistä varten tarvittavan ryhmän kokoaa opetushenkilöstön tai opiskeluhuollon palvelujen edustaja, jolle asia työtehtävien perusteella kuuluu; opiskelijalla on oikeus valita henkilöt, jotka saavat tulla hänen asiaansa käsittelemään (Lomake)
- järjestetään kuulemis- ja keskustelutilaisuus; kirjataan sovitut toimintaperiaatteet; sovitaan seurannasta

4. Yhteistyö opiskelijoiden ja heidän huoltajiensa kanssa
- Pda.net/Wilma-yhteydenpito opintojen ja poissaolojen seurantaan
- vanhempainillat jokaiselle vuosiluokalle
- opiskelijoille järjestetään yhteisöllisyyttä lisääviä tilaisuuksia, teemoja ja tempauksia opettajien ja huoltajien kesken (juhlat, leikkimieliset, liikunnalliset taphtumat, opintomatkat ja matkakassan kartuttaminen, oppilaskunnan toiminta jne.)

5. Opiskeluhuoltosuunnitelman toteuttaminen ja seuraaminen
- opiskeluhuoltosuunnitelmaa seurataan lukuvuosittain syksyisin ja keväisin oppielitoksen opiskeluhuoltoryhmän kokouksissa rehtoin koolle kutsumana

 

3. OPPIMISEN JA OPISKELUN TUKI

Oppimisvaikeuksia pyritään ennaltaehkäisemään varhaisessa vaiheessa. Tukea tarjotaan mm. opiskelijan jäädessä tilapäisesti jälkeen opinnoissaan (tukiopetus) ja mikäli opiskelijalla on todettu esimerkiksi kielellinen, matemaattinen, motorinen tai tarkkaavaisuuden häiriö. Kyseessä voi olla myös sosiaalinen vaikeus, mielenterveyden tai elämäntilanteen ongelma. Opettaja ja mahdolliset muut asiantuntijat suunnittelevat tukitoimet. Opiskelijan tarvetta erityisjärjestelyihin ylioppilastutkinnon kokeissa arvioidaan hänen lukioaikana tarvitsemansa tuen pohjalta. Opiskelijaa ohjataan tarvittavien lausuntojen hankkimiseen sekä kokeillaan ja harjoitellaan erityisjärjestelyitä.

Kurinpitokeinoista

Lukioyhteisö pedagogisine ratkaisuineen takaa ensisijaisesti työrauhan säilymisen. Koulutuksen järjestäjällä on kuitenkin oikeus käyttää lukiolain mukaisia kurinpitokeinoja (Lukiolaki 21 §). Kurinpitoseuraamusten tulee olla tarkoituksenmukaisia ja oikeassa suhteessa tekoon. Suunnitelma kurinpitokeinoista laaditaan yhdessä henkilökunnan, opiskelijoiden, huoltajien ja muiden tarvittavien viranomaisten kanssa.

1. menettelytavat rike- ja häiriötilanteessa, selvittämisen työnjako, kuuleminen ja kirjaaminen
- ilmennyt rike ilmoitetaan välittömästi rehtorille
- asianosaista/osaisia kuullaan toisen aikuisen läsnäollessa
- kuuleminen kirjataan
- päätetään seuraustoimista

2. hallinnon yleiset oikeusturvaperiaatteet
- koulun henkilökunnan ja opiskelijoiden tulee olla perillä heitä koskevista oikeuksista ja velvollisuuksista Suomen kansalaisena; lukiolaki määrää tietyistä käytänteistä, joita koulutuksen järjestäjä toimeenpanee

3. henkilökunnan osaamisen varmistaminen
- koulun järjestyssääntöjen ja Suomen lain tunteminen kuuluu henkilökunnan velvollisuuksiin

4. järjestyssäännöt 
- jokainen kouluyhteisön jäsen sitoutuu noudattamaan Perhon kunnan kasvatus- ja opetuslautakunnan hyväksymiä järjestyssääntöjä

5. huoltajat ja muut yhteistyötahot
- huoltajiin ollaan yhteydessä rike- ja kurinpitotapauksissa tapauksen vakavuuden mukaan
- tarvittaessa ollaan yhteydessä esimerkiksi sosiaalitoimeen ja poliisiin

6. menettelytavan seuranta, arviointi ja päivitys
- kurinpitokeinojen toimivuutta seurataan lukuvuosittain keväällä, tarvittaviin muutoksiin tartutaan heti seuraavan luvuoden alussa

 

4. KIELEEN JA KULTTUURIIN LIITTYVIÄ ERITYISKYSYMYKSIÄ

Opiskelijoiden kielelliset valmiudet sekä kulttuuritausta otetaan lukio-opetuksessa huomioon. Kieli- ja kulttuuri-identiteettiä tuetaan monipuolisesti. Vaihto-oppilastoimintaa suositaan kulttuuria rikastuttavana lisänä Perhon lukiossa.