Ominaisuuksia, jotka ovat syntyneet luonnonvalinnan avulla ja jotka nostavat yksilön kelpoisuutta, kutsutaan sopeumiksi eli adaptaatioiksi. Sopeumat voivat olla rakenteita, käyttäytymispiirteitä tai esimerkiksi fysiologisia ominaisuuksia.

Laktoositoleranssi on esimerkki ihmisen sopeumasta. Nisäkkäillä laktaasientsyymin eritys loppuu, kun poikanen on vieroitettu maidosta. Ihmisen kehityshistoriassa on sen sijaan tapahtunut itsenäisesti useamman kerran mutaatio, jonka ansioista laktaasientsyymin tuotanto jatkuu aikuisiällä. Näin ollen aikuiset pystyvät käyttämään hyödyksi maitoa. Toleranssi on yleisin Pohjois-Euroopassa ja tietyillä Afrikan alueilla, joilla lehmänmaito on ollut erityisen tärkeä selviytymisen kannalta. Näillä alueilla mutaatio yleistyi hyvin nopeasti, koska laktoositoleranttien yksilöiden kelpoisuus oli paljon korkeampi kuin niiden, joilla mutaatiota ei ollut.

​​

Sopeumilla on rajoitteensa. Esimerkiksi eliön ominaisuuksien välillä toimivat ristiriesat (trade-offit) rajoittavat uusien sopeumien syntyä. Eliön rakenteet rajoittavat sitä, millaisia uusia rakenteita niille voi muodostua. Geneettisten muutosten on yleensä oltava pieniä, koska geenien vuorovaikutusverkot ovat niin tiukkoja.

Kontiaisen jalka on sopeuma, joka on helpottanut kaivautumista maan alle. Toisaalta jalan rakenne ei sovellu nopeaan liikkumiseen maan päällä. Tämä on esimerkki ristiriesasta (trade-off).