Pedagogista osaamistasi ja sen kehittymistä voit tarkastella mm. seuraavien kysymysten avulla:

• Tunnetuki:
  • Miten havainnoin, tunnistan ja huomioin oppijoideni erilaisia tarpeita?
  • Miten edistän myönteisen ilmapiirin rakentumista?
• Ryhmän ohjaaminen:
  • Miten ja mitä havainnoin opetusryhmästäni ja kuinka hyödynnän havaintojani pedagogisissa valinnoissani?
  • Millaisia havaintoja olen tehnyt ryhmän merkityksestä oppimiselle?
• Oppimisen ohjaaminen:
  • Mikä rooli arvioinnilla on oppimisen ohjaamisessa?
  • Millaiset valmiudet minulla on ohjata ja tukea esteetöntä ja yksilöllistettyä oppimista?
  • Miten hyödynnän teoreettista tietoa oppimisprosessien suunnittelussa, ohjaamisessa ja arvioinnissa (vrt. pedagog isen sisältötiedon tuottaminen ja hyödyntäminen)?
  • Mitkä ovat kehittämiskohteeni (esimerkiksi oppimisen ohjaamisessa, oppimisen esteellisyyden poistamisessa, yksilöllistämisessä, arvioinnissa, opetusmenetelmissä ja -työtavoissa jne.)?
• Oppijan oppimiseen kiinnittyminen, toimijuus ja osallisuus:
  
  • Kuinka osallistan oppijani pedagogisen prosessin kaikkiin vaiheisiin?
  • Miten tuen oppijan kouluun kiinnittymistä?
  • Kuinka ohjaan oppilaiden ajattelun- ja vuorovaikutustaitojen kehittymistä?
    Miten otan itse vastaan palautetta ja kuinka annan palautetta muille?

• Oppilaiden erilaiset tarpeet tulee esille ihan arkipäiväisessä koulunkäynnissä. Ne tulee esille kyselynä, toimimattomuutena tai villitsemisenä esimerkiksi tunnilla, riippuen oppilaan luonteesta. Eriyttämällä tehtävien tasoa tai "vaatimusta" voin huomioida oppijoiden erilaisia tarpeita, tai esimerkiksi luomalla sopivampia oppimisympäristöjä resurssien mukaan. Huomioimalla oppijoiden tarpeita, voin vaikuttaa oppijoiden oppimiseen myönteisesti ja edesauttavasti. Kun kaikkien erilaisia tarpeita huomioidaan, on kaikilla hyvä ja helpompi opiskella luokassa. Näin esimerkiksi työrauha on rauhallisempi ja myönteinen ilmapiiri rakentuu. Myönteisen ilmapiirin rakentamisen osalta myös tasa-arvoinen kohtelu ja kaikkien osallistaminen. 
• Havainnoimalla perusteellisesti ja yksilöllisesti jokaista oppijaa niin oppimisen kuin sosiaalisen vuorovaikutuksen kannalta on helppo tehdä jatkotoimenpiteitä. Esimerkiksi yksilöimällä tai ryhmäyttämällä porukkaa tai tehtäviä, voi saada vaikutusta oppimiseen. Ryhmän merkitys on kuitenkin suuri, sillä vertaisoppimisen myötä oma ajattelu kehittyy valtavasti. Olen huomannut sen itsekin, etenkin täällä yliopistossa, että toisten ajatuksista voi saada paljon enemmän irti kuin siitä, että jauhaisi omia ajatuksia joka näkökulmasta. Oppiminen saa huomattavia uusia näkökulmia, kun ryhmässä työskentelee. Ryhmä antaa varmasti palautetta vertaisilleen, etenkin jos siihen on tarve. 
• Palautteen rooli onkin iso, etenkin jos oppijalla on halu kehittyä. Palaute voidaan ottaa myös negatiivisesti, jos kohteella ei ole kiinostusta kehittää itseään. Palautteen avulla tietää, mitkä osa-alueet itsessä tai lähinnä omassa työskentelyssä toimivat ja mitkä vaativat tarkempaa keskittymistä. Olen sitä mieltä, että minulla ei ole vielä kovin laadukkaita valmiuksia ohjata ja tukea esteetöntä ja yksilöllistettyä oppimista. Eriyttävät keinot ovat jokseenkin selviä, mutta kongreettiset keinot ovat vielä vähän hataria. Teoreettista tietoa voi hyödyntää oppimisprosessien suunnittelussa, ohjaamisessa ja arvioinnissa. Oppimistavat ja tiedon laatu ovat asioita, joita voin esimerkiksi hyödyntää. Kehityskohteitani tällä saralla on vaikea yksilöidä, sillä olen vielä niin alussa, mutta varmuuden saaminen kaikissa asioissa voisi olla semmoinen kehitettävä asia. Myös kongreettisten asioiden ja tiedon hyödyntämisen kanssa voisi tehdä enemmän töitä.
• Oppijoiden osallistaminen pedagogisiin prosesseihin on haastavaa mutta tärkeää. Mielenkiinnon ylläpitäminen, vaikuttaminen ja oppiminen ovat mielestäni avainsanoja tässä. Kuunteleminen ja sitä kautta ohjaaminen on tärkeää, mikä auttaa pedagogisessa prosessissa. Oppijaa kannustamalla ja kuuntelemalla voi hänet saada kiinnittymään kouluun. Myös merkityksellisyyden tunne on varmasti sellainen, jonka avulla oppija kokee itsensä osaksi kouluyhteisöä. Oppilaiden vuorovaikutustaitojen kehittymistä voi ohjata huomauttamalla, näyttämällä mallia ja olemalla itse esimerkillinen (esim. käytöstavat). Oppijan ajattelutaidot kehittyvät parhaiten niin, että ei kerro valmiita vastauksia vaan, että edistää ajattelua ja johdattelee eteenpäin pienin apukysymyksin. Itse otan yleensä palautetta vastaan positiivisesti, mutta mielessä välillä yliajattelen ja en välttämättä muista aina sitä, että palautetta minulle annetaan "työstäni" eikä minusta. Mielestäni annan palautetta muille rakentavasti, olen kuitenkin aika heikko antamaan palautetta, vaan pidän (niin hyvät kuin pahatkin) ennemmin oman pään sisällä. 

OH1 ja KTKP3019 pohdintoja pedagogisesta osaamisesta:

Oppilaiden moninaisuus, toimijuus ja oppimisen tavat

• Miten oppilaiden osallisuutta ja toimijuutta tuetaan luokassa?

Osallisuutta tuetaan huomioiden oppilaat yksilöinä ja erittiyttäen apua tarpeen mukaan. Kysytään kaikilta, ei käytetä vain suullista osallisuutta --> esim. peukulla mielipide, kirjoittaen jne. Tärkeää on antaa selvät ohjeet ja jättää ne näkyviin. Jos oppilas ei tiedä mitä tehdä ja kysyy, kehota katsomaan taululta ja selitä auki "etkös olekin tehnyt jo..." avustaen. 

• Miten havainnoit ja tunnistat oppijoiden erilaisia sosiaalisia, emotionaalisia ja oppimiseen liittyviä tarpeita? Miten niitä huomioidaan opetuksessa?

Erilaisia tarpeita tunnistaa kaikesta oppilaiden tekemisestä, kuten olemisesta, puhetyylistä, varmuudesta jne. Katse ja kaikki muu viestiminen tuovat esille jotakin tarpeita. Etenkin epävarmuus on helppo tunnistaa, mutta myös alisuorittaminen tai pinnistelemättömyys on helposti nähtävillä. Osaan havaita näitä helposti, mutta en ole vielä täysin varma keinoista, joita näissä voisi sitten hyödyntää, ts. kuinka lähteä työstämään näitä. Eriyttäminen ja jokaisesta huolehtiminen on helppoa norssilla, koska siellä on itseni lisäksi aina vähintään toinen ope (ohjaaja). Kuitenkin tilanne, jossa olisin itse yli 20 oppilaan kanssa ja saisin pidettyä tilanteen hallinnassa, mutta myös eriyttäen ja kaikki huomioon ottaen, on vielä vaikea kuvitella. 

• Miten hyödynnät niitä omassa opetuksessasi ja ohjauksessasi?

Opin OH1 aikana, että selvät ohjeet ovat tärkeitä. Aluksi minulla ei ollut ollenkaan dioja tms. ohjeita esillä, mutta loppua kohden ne alkoivat olla välttämättömiä. Diat olivat selviä ja oppilaat pystyivät itse seuraamaan omaa etenemistään kohtien avulla. 

Ryhmän ja oppimisen ohjaaminen

• Miten luokassa edistetään myönteisen ilmapiirin rakentumista? Ketkä kaikki sitä tekevät?

Kaikki ovat osana myönteisen ilmapiirin rakentumisessa, mutta mielestäni oppilaat ovat keskiössä (opettaja ohjaa oikeaan suuntaan). Opettajan ohjauksella on tärkeä rooli, koska oppilailla voi omat taustat olla hyvin erilaiset (kotona=normi). Ohjataan kohteliaaseen, kaikkia kunnioittavaan ja järkevään keskusteluun ja itsensä esille tuomiseen. Ei kielletä (pl. äärimmäiset tapaukset tai uhoavat oppilaat), vaan kehotetaan toimimaan toisella tavalla. Mielestäni on tärkeää, että tätä tuodaan esille jatkuvasti eikä vaan tietyissä hetkissä.

• Millainen merkitys ryhmällä on oppimiselle? Miten opettajat ottavat sen huomioon opetuksessaan?

Ryhmän merkitys oppimiselle on mielenkiintoinen. Itse näin aika vähän itse ryhmäoppimista, ryhmätöitä tms., mutta silti ryhmän vaikutusta yksilön oppimiseen oli helppo havaita. Opetuksessa ryhmää käytetään apuna ja tukena yksilöille. Myöskin sosiaalisten taitojen kartuttamisessa.

• Millaisin eri tavoin oppilaiden oppimista ohjataan? Miten siinä hyödynnetään laajaa oppimisympäristöä (sosiaalinen, digitaalinen, fyysinen, välineet jne.)?

Oppimista voidaan ohjata puheella, kehotuksilla, kielloilla, kuvilla ja videoilla... Jotta on helpompi ymmärtää, voidaan käyttää monia eri oppimiseen ohjaamisen välineitä. Jotkut tajuavat helpommin kuvista, jotkut puheesta --> luodaan kaikille mahdollisuus oppia.