3. vuorovaikutusosaaminen ja moninaisuuteen liittyvä osaaminen

  • Millainen olen vuorovaikuttajana? Analysoi asiaa eri vuorovaikutustilanteiden kannalta. Mieti esimerkkejä onnistuneista/sujuvista sekä haasteellisista tilanteista. Mikä minulle on vaikeaa/helppoa vuorovaikutustilanteessa? Voit hyödynyää vuorovaikutusosaamisen itsearviointityökalua (käytössä mm. OKLV211-, OKLA1209-, OPEA215-opintojaksoilla)

    • Kuvaa erilaisia tapojasi olla vuorovaikutuksessa toisten kanssa (esim. nonverbaali viestintä, vrt. esim. Joharin ikkuna).
    • Kuinka tunnistan ja säätelen erilaisia tunteitani vuorovaikutustilanteissa?
    • Millainen olen kuuntelijana ja tulenko itse kuulluksi?
    • Millainen olen tiimityöskentelijänä?
    • Miten kohtaan oppijani/työkaverini/vanhemmat?
    • Miten tunnistan erilaisia ryhmäprosesseja ja ryhmädynamiikkaan vaikuttavia tekijöitä ja kuinka ne vaikuttavat vuorovaikutukseeni ryhmässä?

Vuorovaikuttajana olen rauhallinen mutta toisaalta tuon asiani esille. Olen nykyään rohkeampi ja osallistun keskusteluihin helpommin ja sosiaaliset tilanteet eivät tuota nykyään enää niin isoa pelkoa. Osaan kuunnella muita, mutta jos itsellä on huippuidea, niin saatan välillä vähän innostua. Se riippuu todella paljon ryhmästä ja porukasta, että millainen olen. Mitä tutumpia ihmisiä, sitä enemmän puhun ja hassuttelen. Aiemmin olen ollut ujo, mutta olen rohkaistunut ja en välitä enää niin paljon siitä, vaikka epäonnistun. Uusien ihmisten kanssa tällainen kuori kuitenkin säilyy, ainakin osittain. Koen itseni kuitenkin puheen vetäjäksi ja "tyhmien juttujen heittäjäksi" uusissa tilanteissa, jos sille on tarvis. 

Haluaisin kehittyä etenkin siinä, että toisin omia mielipiteitä enemmän esille, perustelisin kunnolla ja puhuisin johdonmukaisesti ja selkeästi. Nykyään puhun vähän mitä sylki suuhun tuo, joten välillä punainen lanka ja johdonmukaisuus häviää. Haluaisin osata kertoa jokaiseen tarvittavaan asiaan mielipiteeni ja sen, mitä mieltä olen. Välillä järkevien lauseiden muodostaminen on vaikeaa, kun saatan sanoa yhden sanan tietyssä muodossa ja siitä se sitten lähtee epäjohdonmukaiseksi.

Vuorovaikutuksessa olen eniten verbaalisesti, mutta myös nonverbaalia viestintää tulee osittain vahingossa myös tuotua ilmoille. Non-verbaalit eleet ja ilmeet tulevan hyvin esille, vaikka en niitä aina tarkoita - kuten perusilmeeni (vihainen, tympääntynyt) ja saatan ajatuksissani esimerkiksi näyttää siltä, etten kuuntelisi. Verbaalisesti olen välillä hyvinkin lahjakas, jos vain sille päälle satun. Yleensä puheeni on kuitenkin hyvin yksiselkoista, tasaista ja sekavaa, etenkin uusien ihmisten seurassa. Joharin ikkunan mukaan toimin varmasti, etenkin palautteen käsittelemisessä. Joharin ikkunassa on kuitenkin niin syvällisiä aatoksia, että ne eivät ole itsellekkään täysin selkeitä.

Vuorovaikutustilanteissa minulla nousee hyvin useasti ajatuksia pintaan, mutta harvemmin niitä tuon ilmi. Jos kuitenkin päädyn tuomaan niitä ilmi, tuon ne hyvin rakentavasti. Joskus se saattaa tuntua siltä, että minulla olisi hyvin vahvat mielipiteet, kun tuon ne välillä töksähtävästi esiin. Koen kuitenkin niin, että on parempi pitää suurin osa tunteista (ja tunnekuohuista) sisällä, sillä voin niillä pahoittaa jonkun toisen mielen. Varsinkin nyt, kun ei vielä täysin tunne toisia oppilaita ja heidän ajatuksiaan. Tunnistan etenkin eriävät mielipiteet hyvin sekä toisaalta myös mielenkiinnon ja johonkin asiaan "hurahtamisen" todella helposti, joka on mielestäni ihana tunne. En kuitenkaan lähde toisten mielipiteitä kumoamaan tai kyseenalaistamaan vaan teen ne minun pääni sisällä. 

Olen mielelläni kuuntelija, mutta olen osittain huono vastaamaan kuuntelemaani. Tottakai osaan vastata kuulemaani, jos kyseesässä on jotain arkipäivästä puhetta ja asiaa, mutta esimerkiksi kavereiden kanssa syvällisemmistä asioista puhumisessa on välillä vaikeuksia antaa empatiaa asioista, joita ei ole itse kokenut. Näissä tilanteissa koen kuitenkin, että kun minua vastavuoroisuudessa kuunnellaan, tulen hyvin kuulluksi. Esimerkiksi kavereillani on hyvää ja osittain myös ihailtavaa empatiaa. Koen, että olen empaattinen, mutta en kiellä, ettenkö voisi olla vielä lisää. Joskus kuitenkin vähättelen itseni kuulemista, jos asia ei minua kiinosta. Jos minulla ei ole sen kummempaa mielipidettä asiaan, on mielestäni turha itseäni haastatella. 

Tiimityöskentelijänä haluan, että kaikilla on tietty rooli, joka edistää tiimityötä. Pyrin tuomaan tiimiin oman panokseni, vaikka se työn aihe ei minua itsessään kiinnosta. Uskallan väittää, että motivaationi puutetta harvoin tiimikaverini näkevät, jossen sitä itse tuo ilmi. Uskallan sen kuitenkin, etenkin läheisemmille tiimikavereille sanoa, koska koen, että heidän on se hyvä tietää. Usein myös heillä on samoja tuntemuksia, kuin minulla, joten tulee taas lohduttava olo - en ole yksin. Esimerkiksi töissä tiimityön haluan olevan tehokasta, jotta asioita saadaan aikaiseksi. Haluan myös, että jokaisen ääni pääsee kuuluviin, ja jokaisen tyhmääkin ideaa prosessoidaan, jos sille on tarve.

Oppijani haluan kohdata yksilöllisesti, mutta myös tasavertaisesti. Haluan, että minulla on tulevaisuudessa aikaa jokaiselle oppilaalleni, kuunnella heidän huolia, murheita ja iloa. Haluan, että ainakin suurelle osalle kohtaamistani oppijoista tulee sellainen olo, että minun puoleen voi kääntyä uudelleen. Haluan myös, että he oppivat minulta niin oppisisältöjä kuin arjessa tarvittavia perustaitojakin. Haluan olla se, kenen avulla heistä kasvaa kunnollisia ja hyväkäytöksisiä yhteiskunnan jäseniä.
Työkaverini haluan kohdata ilolla ja avunannolla. Haluan ja myös toivon, että sitten valmistuttuani saan uutena alalla vinkkejä vanhemmilta konkareilta ja toivon esimerkiksi myös sitä, että tiimiopettajuus/ressuopettajuus toimisi hyvin. Toivon, että en joudu ikinä sellaiseen työympäristöön, jossa toisia ei arvosteta. Totta kai sanaharkkaa voi tulla, mutta toivon että esimerkiksi opehuoneessa olisi positiivinen ja tsemppaava ilmapiiri.
Vanhemmat haluan kohdata armollisena ja osittain myös nöyränä, pitäen kuitenkin erittäin selvänä sen, että olen tämän alan ammattilainen. Haluan, että yhteydenpito vanhempien kanssa toimisi hyvin, sillä se on yksi oppijoiden oppimista edistävä asia. 
Konfliktit ryhmässä – Kielijelppi – Språkhjälpen


  • Millaista moninaisuuteen liittyvää osaamista minulla on:
    • Millaisia ennakkoluuloja, asenteita, oletuksia ja uskomuksia tunnistan itsestäni, jotka vaikuttavat tapaani kohdata toisia ja olla vuorovaikutuksessa heidän kanssaan? Miten käsittelen niitä?
    • Millaista moninaisuutta tunnistan itsessäni ja muissa, esimerkiksi erilaisia identiteettejä ja niitä rakentavia tekijöitä, ja miten se näkyy ajattelussani ja toiminnassani? 
    • Kyseenalaistanko sitä, mitä tiedän oppijasta? Miten omat asenteeni vaikuttavat oppijoiden kohtaamiseen? Olenko valmis oppimaan oppijasta lisää?
    • Miten opettaja voi tukea/ ohjata luokan ilmapiiriä niin, että erilaisuutta sallitaan ja ymmärretään arvostaen sekä huolehditaan toisista?


Huomaan, että minulla on "perussuomalaisia" ennakkoluuloja ja uskomuksia, mutta en tuo niitä ilmi ollenkaan, sillä haluan kohdata jokaisen yksilönä. Käsittelen niitä hyvin huolellisesti, etenkin oman pääni sisällä. Silti aina yllätyn hieman, kun ennakkokäsitykseni eivät pidäkään totta. Kai tämä kumpuaa jo lapsuudesta lähtien, jota olen pyrkinyt muuttamaan ja olen siinä myös onnistunut. En tarkoita, että kasvatukseni olisi ollut esimerkiksi rasistinen, mutta kun olen tavannut hyvin paljon erilaisia ihmisiä ja persoonia, niin välillä väkisinkin tulee ennakko-oletuksia.



KTKP050 vuorovaikutus ja yhteistyö-kurssin pohdintoja: Kuinka tämä opintojakso on kehittänyt juuri tätä opettajan osaamisaluetta?
- kurssin pääteemoja olivat vuorovaikutusteoriat ja niiden soveltaminen, vuorovaikutuksen havainnointi ja tutkiminen sekä oman vuorovaikutusosaamisen pohtiminen
- vuorovaikutusta käytiin läpi tunteiden, itsensä esille tuomisen, 
- vuorovaikutuksen ominaispiirteiden kirjo vahvistui, ennakoimattomuus, puutteiden vaikutus, vasstavuoroista.
- koulussa tunnetaitojen opetuksella merkitystä vuorovaikutuksen osaamiseen (tunnetaidot tärkeitä suhteiden luomisessa)
- perheen ulkopuolisten suhteiden vaikutus lapsiin (vuorovaikutuksen sujuvuus riippuu lapsen omasta käytöksestä)
- moninaisuus jäi taka-alalle, mutta summasummaarum: moninaisuus on vahvuus, joka tulee esille myös vuorovaikutuksessa.