Molekyyliyhdisteet ja niiden ominaisuudet

• Molekyyliä pitävät koossa molekyylisidokset eli kovalenttiset sidokset
• Jokainen sidos syntyy kahden epämetalliatomin välille
• Molekyylisidokset muodostuvat vierekkäisten atomien jakamista yhteisistä elektronipareista
• Sidoselektronit lasketaan ulkoelektroneiksi molemmille atomeille
• Molekyyliyhdisteitä on paljon ja hyvin erilaisia
• Eivät johda sähköä

Vetymolekyylin, H₂ muodostuminen kuorimallin avulla
Huom: vedyn oketti on 2 ulkoelektronia, koska vety on 1. jakson alkuaine.

Vesimolekyylin H₂O muodostuminen kuorimallin avulla

Yksöissidos, kaksoissidos ja kolmoissidos

Yksöissidoksessa on yksi pari yhteisiä elektroneja Ⓔ fluorimolekyyli, F₂
Kaksoissidoksessa on kaksi kaksi paria yhteisiä elektroneja Ⓔ happimolekyyli, O₂
Kolmoissidoksessa on kolme paria yhteisiä elektroneja Ⓔ typpimolekyyli N₂

Näiden molekyylien sidokset voidaan selittää oktettisäännöllä:
Esim typpi N. Sille jäi kaksi omaa ulkoelektronia ja sidoksessa on kuusi.
Molekyylin N₂ kummallakin typpiatomilla on siis 2+6=8 ulkoelektronia eli oktetti.
Harjoitustöissä käsitellään molekyylisidoksia vielä kuorimallien avulla.

Eräitä melko pienikokoisia molekyyliyhdisteitä:
vetysyanidi, hiilidioksidi, metaani, fluorometaani, vesi, etanoli, etaani, eteeni, etyyni, asetoni, muurahaishappo.
Eräitä monimutkaisia molekyyliyhdisteitä:
karoteeni, kapsaisiini, kofeiini, MTBE

Vetysyanidimolekyylin kuorimalli

Molekyyliyhdisteiden nimeäminen

Nimeäminen muistuttaa suolojen nimeämistä. Happi tai halogeeni tulee yleensä lopuksi ja saa di-päätteen.
Molekyyliyhdisteillä käytetään myös etuliitteitä, jotka osoittavat atomien lukumäärän (katso taulukko).

etuliite	selitys	Ⓔ kaava	yhdisteen nimi
mono	yksi	CO	hiilimonoksidi eli häkä
di	kaksi	CO2	hiilidioksidi
tri	kolme	SO3	rikkitrioksidi
tetra	neljä	CCl4	hiilitetrakloridi
penta	viisi	N2O5	dityppipentaoksidi

Päättele kemiallinen kaava seuraaville molekyyliyhdisteille:

• rikkidioksidi
• divetymonoksidin
• dihappidifluoridi