Ensimmäinen merkittävä ydinaseita vastustanut joukkoliike syntyi Iso-Britanniassa. Tuhannet mielenosoittajat marssivat vuonna 1957 ydinasetukikohtaan Englannissa ja ja vaativat aseistariisuntaa. Rauhanliikkeen painostus ja ydinsodan partaalle maailman vienyt Kuuban kriisi saivat Yhdysvaltojen ja Neuvostoliiton johtajat suhtautumaan vakavammin asevarustelun hillitsemiseen.

Vuonna 1963 ydinasevaltiot pääsivät sopimukseen ilmakehässä suoritettavien ydinräjäytysten kieltämisestä. Viisi vuotta myöhemmin yli 50 valtiota allekirjoittivat ydinsulkusopimuksen, jolla pyrittiin estämään ydinaseiden leviäminen. Vaikka ydinaseet vielä levisivätkin, lisääntynyt yhteistyö antoi aiheen puhua suurvaltasuhteiden liennytyksestä. Vuonna 1972 Yhdysvallat ja Neuvostoliitto solmivat uuden ydinaseita rajoittavan sopimuksen ja myöhemmin pyrittiin rajoittamaan ydinaseiden laatua.

Mahdollinen ydinaseiden käyttö herätti huolta ympäri maailmaa. Joukko naisia kokoontui YK:n päämajan eteen Kuuban ohjuskriisin aikaan 1962.
_{lähde: epookki 7-8, historia}