Päivällinen: Kalaa (lohta), perunamuussia, salaattia ja juomiseksi maitoa/vettä. 

Iltapala: Ruisleipä jossa on margariinia, kinkkua, juustoa ja kurkkua juomiseksi maitoa 

Tiistai:  

Aamupala: Puuroa kiisselillä, pilkottuja hedelmän paloja ja kaakaota 

Päivällinen: Hernekeittoa, tummaa leipää kurkulla ja tomaatilla, maitoa 

Iltapala: Puuroa raejuustolla ja marjoilla, vettä 

Keskiviikko:  

Aamupala: Ruis leipää, hedelmäpaloja,  

päivällinen: Kanarisotto, salaatti, öljyä, maitoa 

Iltapala: Leipää ja puuroa  

Torstai: 

Aamupala: jugurttia ja kiisseliä, juomana marjasmoothieta ja vettä 

Päivällinen: makaronilaatikkoa, porkkanaraastetta, juomana maitoa. 

Iltapala: puuroa ja siinä banaania ja maustamatonta jogurttia ja saksanpähkinöitä. 

Perjantai: 

Aamupala: ruisleipää, leikkeleellä juustolla ja salaatilla, hedelmiä pilkottuna ja mehukeittoa. Juomana vettä. 

Päivällinen: Perheellä on pizzaperjantai ja he leipovat yhdessä pizzaa ja juovat pizzan kanssa maitoa tai vettä.  

Iltapala: Täysjyvävilja muroja ja maitoa. Mahdollisesti leipää. 

Lauantai:  

Aamupala: Puuroa marjoilla, hedelmämehua ja leipää omilla valitsemilla täytteillä, ennen kun lapset lähtevät kouluun ja päiväkotiin 

Lounas: Kanttarellikastike, peruna, salaatti, vettä 

Välipala: hedelmiä ja jugurttia, juomana appelsiinitäysmehua. 

Päivällinen: jauhelihakeitto, ruisleipää juustolla, kasviksia, juomana maitoa 

Iltapala: Eiliseltä päivälliseltä jäänyttä pizzaa tai leipää tai puuroa. Juomiseksi mehua tai vettä. 

Sunnuntai:  

Aamupala: Puuroa, puuron päälle mahdollisesti jogurttia, kiisseliä tai erilaisia marjoja. Croissanteja ja tummaa leipää, joita voi täyttää mm. Leikkeleillä, salaatilla, tomaatilla, kurkulla tai paistetulla kananmunalla. Smoothietä ja erilaisia marjoja naposteltaviksi. Erilaisia hedelmiä pilkottuna kulhoon eli hedelmäsalaattia ja siihen päälle jäätelöä. Juotavaksi tuoremehua, vettä tai maitoa. 

Lounas: Kanasalaattia, maitoa 

Välipala: Hedelmiä ja mahdollisesti hedelmäsalaattia, jos jää yli brunssilta. Juomaksi mehua tai vettä. 

Päivällinen: Avokado pastaa, tomaattikastiketta, tummaa leipää, maitoa ja vettä. 

Iltapala: Ylijäänyttä kanasalaattia ja leipää. Tai monivilja muroja jogurtilla tai maidolla.  

Viikon ruokaostokset maksavat 181,03€ 

Päiväkodissa Alexandran diabeteksesta huolehditaan mittaamalla verensokeria aktiivisesti ja aterioiden yhteydessä laskemalla hiilihydraatit ja annostelemalla insuliinin oikein. Alexandralla on varalla sokeripitoisia tuotteita, jos pitää saada verensokerit nopeasti nostettua, kuten mehua. 

Tarvittavia siivousvälineitä on tiskikone/tiskiallas, pesukone, imuri, moppi, rätti, erilaisia pesuaineita (esim. Santylol),  

 RUOKAKASVATUS

Perheen ruokakasvatuksella on positiivinen ja pitkäaikainen vaikutus ja merkitys, sillä perheen ateria rytmi ja hyvät ruokailutottumukset heijastuvat lapsiin. Perheellä on tapoja, jotka lisäävät esimerkiksi lapsen/nuoren osallisuutta ruoan laitossa esimerkiksi yhteiset ruoan laitto hetket. Lapsien mielipiteet ruoista otetaan huomioon, niin että lapsilta otetaan ruoka ehdotuksia ja muutoksia vastaan ja heidän mielipidettänsä ruoasta kuunnellaan. Ruoka ehdotukset ja ruoka muutokset kirjataan ylös viikon ruokalistaan, joka suunnitellaan yhdessä. 

Lapset oppivat hyvät ruokailutavat ja kestävän kehityksen periaatteiden mukaisen ruokailun ja toimintatavan, kun ruokakasvatusta on opetettu varhaisesta iästä asti. Lapsi oppii myös maistamaan uusia ruokia, syömään terveellisesti ja monipuolisesti, mikä voi heijastua tulevaisuudessa suhteena ruokaan. Ruoan tärkeys opetetaan myös lapsille, jolloin heidän tottumuksensa ja suhtautuminen ruokaan on terve.  

Kun ruoka on yhdessä sovittu, tulee myös vähemmän hävikkiä, kun kaikki pitävät ruoasta. Kotimaisen ruoan suosiminen ja ympäristöystävällisten tuotteiden suosiminen on perheelle arkea. Perheessä toimii kestävän kehityksen tapa, joka tarkoittaa perheen panostusta kierrättämiseen ja uudelleenkäyttöön. Perheessä opetetaan lapsille, jätteiden lajitteleminen, kuten maitopurkit huuhdeltuna pahvinkeräykseen ja biojätteet omaan astiaan ja muovit erikseen. Kaupasta ostetut lasipurkit (esim. Tomaattimurska tai sose/piltti), pyritään uudelleenkäyttämään, esimerkiksi juoma-astioina.  

VARMUUSVARASTO 

Varmuusvarasto sisältää hätävaran ja kotivaran poikkeusaikojen varalle esim. Jos ihminen sairastuu eikä pääse liikkumaan kotoa pois. Kotivarassa tuotteita käytetään ja kierrätetään koko ajan. Perheessä on varmuusvarasto, joka sisältää: 

• 72 Tunnin ajaksi tarpeeksi pullotettua vettä ja ravintoa, sekä eläimille ja talouden ihmisille 
• Pullotettua vettä noin 6l 
• Hedelmiä ja vihanneksia 
• Leipää 
• Pähkinöitä 
• muroja, myslejä 
• Mehuja 
• Huoneenlämmössä säilyvä maito 
• Säilykkeitä, kuten tonnikalaa, ananasta 
• Riisiä, pastaa 
• Eläinten ruokaa 
• Jauheita, kuten muusi, lettujauho 
• Naposteltavaa, kuten sipsejä, keksejä, välipalakeksejä 
• Lääkkeet 
• Hygieniatarvikkeet, kuten deorodantti, hammastahna, suihkusaippua 
• Vaipat vauvalle 
• Maidonkorvike 
• kynttilät ja tulitikut 
• Taskulamppu, paristoja 
• Käteistä rahaa 
• Matkalatureita ja johtoja
• vessa- ja talouspaperi

Äidillä on käytössä viikkolukujärjestys lasten kanssa, jonka he päivittävät joka sunnuntai. Isällä ei ole käytössä viikkoluku järjestystä koska Nella ja Nooa ovat pääsääntöisesti vain viikonloppuisin isällään, ja hän haluaa silloin edetä lasten mukaan, ja kuunnella mitä lapset haluaisivat tehdä. Lista laaditaan yhdessä lasten kanssa ja tavoitteena on lisätä perheen yhteistä aikaa. Viikkolukujärjestykseen merkitään tärkeimmät asiat, joita jokaisena päivänä tulee noudattaa. 

Maanantai – Lapset koulussa tai päiväkodissa. Äiti ja Seppo töissä. Perhehoitaja tulee klo 14:00. 

Tiistai – Lapset koulussa ja päiväkodissa. Äiti ja Seppo töissä. Fysioterapeutti Alexandralle klo 16:00. Muskari. 

Keskiviikko – Lapset koulussa ja päiväkodissa. Äiti ja seppo töissä. Perhehoitaja tulee klo 14:00. 

Torstai – Lapset koulussa ja päiväkodissa. Äiti ja Seppo töissä. Claudialle puheterapeutti klo 17:00. 

Perjantai – Lapset koulussa ja päiväkodissa ja äiti ja Seppo töissä. Leivotaan yhdessä pizzaa. Nella ja Nooa lähtevät isän luo klo 18:00 

Lauantai – Yhteinen eväsretki puistoon.  

Sunnuntai – Lasten päättämä elokuva. Uuden viikkolukujärjestyksen laatiminen. Yhdessä puistoon. 

Nellan ja Nooan piti lähteä perjantaina isän luokse. Isä tuli hakemaan lapsia äidin luota 18:00. Lasten päästyä isälle noin 19:00 aikoihin Nooa ilmoitti, että hän haluaisi katsoa yhdessä jotain elokuvaa. Isä ehdotti, että Nella voisi hakea läheisestä kaupasta heille jotain herkkuja. Nella lupasi tulla takaisin maksimissaan 30 minuutin kuluttua.  

Nella ei kuitenkaan ollut tullut kotiin 19:45 mennessä, ja isä alkoi huolestua. Isä koitti monta kertaa soittaa Nellalle, mutta hänen puhelimeensa ei saatu yhteyttä. Kellon ollessa 20:30 eikä Nellaa näkynyt vieläkään, isä päätti lähteä kyselemään Nellan perään. Ensin isä oli yhteydessä äitiin ja kyseli, oliko hän nähnyt Nellaa mutta kukaan heistä ei ollut nähnyt Nellaa heidän lähtönsä jälkeen. Mikko ja Marja päättivät lähteä yhdessä etsimään Nellaa ja he sopivat, että Mikko voisi tuoda Nooan siksi aikaa Sepon kanssa. 

Mikko ja Marja etsivät Nellaa asunnon lähistöltä ja kyselivät naapureilta, olisivatko he nähneet Nellaa missään. Kukaan ei kuitenkaan ollut nähnyt häntä moneen päivään. Lopulta he päättivät soittaa poliiseille. Poliisit ilmoittivat, että he aloittaisivat etsinnät vasta 24 h katoamisen jälkeen. Mikko valvoi koko yön kotona ja odotti että Nella olisi tullut kotiin, mutta niin ei käynyt.  

Aamulla perhe aloitti etsinnät uudestaan poliisin kanssa ja lopulta Nella löytyi humalassa hevostallilta, jossa hän käy. Poliisit veivät Nellan päivystykseen, koska hän oli pahasti humaltunut. Päivystyksessä Nellalta otetaan huumausainetesti, virtsanäyte ja verikoe. 

Poliisit haluavat vielä jutella vanhempien kanssa siitä, mistä Nella on mahdollisesti saanut alkoholit. Mikko huomaa kotona, että häneltä puuttuu kaapistaan monta viinapulloa, ja kertoo siitä poliiseille. Poliisit kuulevat myös Mikon aikaisemmasta retkahduksesta.  

Poliisit tekevät Nellasta lastensuojeluilmoituksen ja juttelevat perheen äidin kanssa tilanteesta. Äiti kertoo, että on todella väsynyt raskauden myötä ja myöntää ettei ole pystynyt antamaan Nellalle paljon huomiota ja on miettinyt, että haluaisi isän ottavan Nellan pariksi päiväksi luokseen. Isällä ei kuitenkaan löydy aikaa töiden takia, joten he päättävät tehdä Nellalle kiireellisen sijoituksen 2 viikoksi. Nella viedään seuraavana päivänä lastensuojelulaitokseen. Nella oli järkyttynyt päätöksestä, mutta sopeutui hyvin. Hoitajat juttelivat Nellan kanssa ja käsittelivät tilannetta yhdessä, joten Nella sai helpotusta oloonsa avun myötä. 2 viikon jälkeen tilanne oli hyvä ja Nella pääsi palaamaan kotiin. Kotona Nella kävi asian läpi vielä vanhempien kanssa. 

 SYÖMISHÄIRIÖ 22.9

Äiti huolestuu Nellasta ja hänen tilanteestaan ja kuormittuu perhearjesta ja kiireisestä työstä. Äitillä alkaa ilmetä ruokahaluttomuutta ja hän alkaa kontrolloimaan syömisiään huomattavasti. Äiti alkaa rajoittamaan ruokavaliostaan pois kaikki herkut ja hän alkaa laskea kaloreita. Äidin elämä alkaa pyöriä syömisen ja sen rajoittamisen ympärillä. 

Perheenjäsenet alkavat huolestua äidistä ja juttelee asiasta yhdessä äidin kanssa. Äiti päättää hakea apua julkisista palveluista ja varaa ajan lääkärille sekä psykoterapeutille. Lapset käyvät asiaa läpi Sepon kanssa ja he pääsevät juttelemaan kouluterveydenhoitajalle. Lääkärin vastaanotolla äidille diagnosoidaan syömishäiriö, anoreksia.

LIIKUNTASUOSITUKSET 

7-17 vuotiaiden lasten ja nuorten liikkumissuositusten mukaan tulisi olla reipasta ja rasittavaa liikuntaa vähintään tunti päivässä. Kestävyyttä parantavaa liikuntaa tulisi harjoittaa 3 kertaa viikossa, eli sykettä nostavaa liikuntaa kuten juoksua. Lihaksia ja luustoa vahvistavaa liikuntaa tulisi harjoittaa myös 3 kertaa viikossa, jossa huomioidaan myös notkeus, tasapaino ja ketteryys. Suositusten mukaan tulisi liikkua aina kuin mahdollista sekä huolehtia riittävästä levosta ja unesta. Hyötyliikunta on hyvä esimerkki arjessa, miten liikkumista voi lisätä: esim. Valitsemalla portaat hissin sijaan tai liikkua kouluun kävellen/pyörällä, kuin autolla. 

Aikuisten liikuntasuositusten tavoitteena on liikkua viikossa 2,5 h 30 min reipasta liikkumista tai 1,5 h rasittavaa liikkumista. Liikuntaa tulisi harrastaa vähintään 3 päivänä viikossa ja mahdollisimman monipuolisesti. Reippaaksi liikunnaksi lasketaan myös arjen arkiliikunta. 

 

Vanhemmista isä on urheilullinen ja hänellä liikuntasuositukset täyttyvät hyvin. Hän tykkää liikkua luonnossa, käydä salilla ja tehdä erilaisia retkiä perheen kanssa. Isä pelaa myös kavereiden kanssa usein talvisin jääkiekkoa ja kesäisin jalkapalloa. Isällä liikuntaa tulee keskimäärin päivässä 2 h. 

Äiti Marjalle perheen hyvinvointi on tärkeä osa arkea, mutta hän ei harrasta tällä hetkellä mitään. Marjalla on tällä hetkellä uupumus perheen sisällä tapahtuneista asioista ja hänen liikkumisensa on jäänyt vähemmälle. Ennen uupumusta Marja oli aktiivinen ja tykkäsi touhuta lasten kanssa paljon varsinkin ulkona. Perhe käy usein viikonloppuisin retkillä lähimaastossa.  

Nella: Harrastaa ratsastusta 3 kertaa viikossa, yksi tunti kestää kerrallaan tunnin. Nellalla kertyy liikkumista harrastuksen parissa viikon aikana, mutta kestävyysliikunta sekä luustoa vahvistava liikunta ei täyty kunnolla. Ratsastuksessa harjoitetaan tasapainoa, kehonhallintaa sekä erityisesti jalkojen lihaksia.  

Nooa: Nooa ulkoilee päivittäin eskarissa 2 tuntia, tunnin aamulla ja tunnin iltapäivällä. Eskarissa lapset leikkivät mm. Hippaa, kiipeilevät ja juoksevat. Lisäksi esikoulun väki käy retkillä muutaman kerran kuukaudessa. Kotona lapset ulkoilevat perheen kanssa mahdollisuuden mukaan ja käyvät esim. Puistoissa. Vauhdikas ja fyysinen aktiivisuus täyttyy eskaripäivän aikana ja reipasta ulkoilua sekä kevyttä liikuntaa tapahtuu vapaa-ajalla. Kotona Nooa osallistuu arjen touhuiluihin, kuten pukemiseen, siivoamiseen, leikkimiseen ja ruokailuihin 

Claudia: Claudialla on toiminnallisia harjoituksia henkilökohtaisen avustajan kanssa koulussa, sekä vanhempien kanssa Claudia liikkuu mahdollisuuksien mukaan. Claudia ulkoilee pyörätuolissa, ja hänen aktiivisuuttaan pidetään yllä esim. Kävelemällä pieniä matkoja seisomatuen avulla. Koulussa he jumppaavat avustajan kanssa ja tekevät motorisia harjoitteita, kuten pallon käsittelyä, kädentaitoja, ja koordinaatiotaitoja. Liikuntasuositukset eivät siis täyty Claudian kohdalla, mutta hyvinvoinnista ja aktiivisuudesta pidetään huolta Claudian toimintakyvyn mukaan 

Seppo ei juurikaan liiku päivän aikana. Sepolla ei juurikaan tule liikuntaa päivän aikana. Sepon tulisi liikkua enemmän, koska Sepolla on todettu lievää ylipainoa ja hänen suvussaan on todettu eteisvärinää. Seppo ei yleensä lähde perheen kanssa retkille vaan haluaa jäädä kotiin, mutta joskus hän käy Marian pyynnöstä lasten kanssa ulkona. Sepolla liikuntaa kertyy viikon aikana maximissaan 1h. 

 

Alexandra harjoittelee vasta liikunnallisia elämäntapoja. Hän on aktiivinen lapsi, joten pienestä asti Alexandra on liikuskellut paljon. Alexandra oppi kävelemään 1-vuotiaana ja tykkää kovasti ulkoilla ja käydä esim. Puistoissa leikkimässä. Sisarusten kanssa hän on innoissaan aina liikkumassa. 

 

30.9 

Puheterapeutti, hänen työhönsä kuuluu puheen-, kielen ja kommunikaation sekä äänen häiriöiden ennaltaehkäisy, niiden tutkimus ja kuntoutus. Claudian kohdalla puheterapeutti tukee puheen kehitystä ja ehkäisee kielellisiä- sekä puheeseen liittyviä häiriöitä. Lisäksi hän tutkii ja seuraa Claudian kehitystä säännöllisesti. - Foniatrian poliklinikka Pasila 

Päihdeklinikka, Isä on käynyt päihdeklinikalla hänen alkoholi ongelmien takia. Päihdeklinikalla keskityttiin Mikon alkoholiongelman katkaisemiseen ja hänen mielenterveyteensä. Mikolle annettiin myös ohjeita, miten hän voisi jatkossa toimia, jotta hän voisi ehkäistä mahdollista retkahdusta. Mikko vietti päihdeklinikalla 1,5 vuotta Nellan ollessa 5- vuotias. Myöhemmin isä retkahti uudestaan, ja hän vietti silloin päihdeklinikalla aikaa 2 kuukautta.  - Tikkurilan päihdepoliklinikka 

Pariterapia, Perheen äiti Marja ja isä Mikko käyvät pariterapiassa selvittääkseen asioita ja saavat tukea suhteeseen. Terapiassa pyrittiin ratkaisukeskeisyyteen, jotta välit saataisiin turvallisiksi ja avoimiksi. -Tikkurilan terapia, psykoterapeutin vastaanotto 

Perheterapeutti, Koko perheellä on mahdollisuus käydä perheterapeutin luona, joka voi olla perheelle avuksi. Perheterapiassa saa mahdollisesti apua. perheen kriiseihin, parisuhteeseen, vanhemmuuteen, sekä lapsen kasvatukseen liittyvissä asioissa ja tilanteissa. Perheenjäsenen tilanne tai kommunikaatio/vuorovaikutusongelmat on perheterapiasta erityisesti apua. - Helsinki, väestöliiton terapiapalvelut, perhepsykoterapeutti 

Fysioterapeutti, hän edistää, palauttaa ja ylläpitää Claudian terveyttä, liikettä, liikkumista ja toimintakykyä. Pyritään tukemaan kehitystä ja liikkumisen taitoja. Downin syndrooman myötä Alexandralla on vaikeuksia liikehallinnassa, liikkumisessa ja tasapainossa, joten näihin liittyviä harjoituksia fysioterapeutin kanssa tehdään ja kehitystä seurataan. Pyritään estämään taitojen oppimattomuus ja suuret vaikeudet tulevaisuudessa. - Fysios, Helsinki Malmi 

Puhelinneuvonta- Nooa ja perhe saa apua Nooan adhd oireiden kanssa puhelinneuvonnan kanssa. Puhelinneuvonnassa osataan kertoa miten Nooan kanssa voisi yrittää toimia erilaisissa tilanteissa ja mistä perhe voi tarvittaessa hakea lisää apua Nooan kanssa. - ADHD-liitto, yleinen ja avoin puhelinneuvonta 

 Sopeutumisvalmennuskurssit – Sopeutumisvalmennuskurssi auttaa Nooaa ja perhettä sopeutumaan erilaisiin muutoksiin perheessä. Kursseilla annetaan tietoa, miten perhe voi auttaa esimerkiksi Nooaa hänen ADHD kanssa. - Kela, sopeutumis- ja koulutusvalmennuskurssit 

Perhetyöntekijän palvelut, perheessä käy perhetyöntekijä auttamassa arjen kanssa. Hän tukee perhettä ja on apua päivittäisten toimintojen kanssa, hän käy esim. Lasten kanssa ulkona, tekee ruokaa ja toimii lapsenvahtina. Hän toimii siis apuna ja tukena perheelle – Helsingin kaupungin perhetyön palvelut, itä-etelä 

Diabeteshoitaja, Alexandran diabetesta seurataan ja hoidetaan. Hän käy säännöllisesti hoitajan luona, katsomassa, että kaikki on ok. Helsingin Terveysasema, Malmi 

 Neuvola, Kun Mari tuli raskaaksi, kävi hän heti positiivisen raskaustestin jälkeen neuvolassa. Neuvolassa käymisen tavoitteena on turvata raskaana olevan äidin ja sikiön terveys. Neuvolasta saa myös kasvatus ohjeita, neuvoja, sekä tukea arjesta selviytymiseen. - Haagan neuvola, Helsinki 

 Lääkäri- Perheenjäsenet käyvät kaikki tasaisin väliajoin lääkärin tarkastuksessa koulun tai työterveyden puolesta. Lapsilla katsotaan lääkärin tarkastuksessa heidän perusterveytensä ja katsotaan esimerkiksi näkö, kuulo ja paino. Mikon hoidot alkoholiongelmien kanssa sisälsivät myös runsaasti lääkärin kanssa tapaamisia, joissa keskusteltiin Mikon terveydestä ja hänen hoidostaan sekä sen vaikutuksista. - Lääkärikeskus Aava, yleislääkäri. Mikko käy Eiran lääkäriaseman päihdeklinikalla, päihdelääkärin vastaanotolla. 

Terveydenhoitaja, lapset käyvät kouluissa säännöllisesti terveystarkastuksissa, jossa seurataan terveyttä, kasvua, kehitystä ja hyvinvointia. Pyritään huomaamaan mahdolliset haasteet/ongelmat/poikkeavuudet ajoissa ja niitä hoidetaan. - Stadin ammattiopisto (Nella), Viikin ala-aste (Claudia) 

Kriisipalvelut, Perhe saa kriisipalveluista tukea, tietoa ja apua haasteellisina hetkinä. Lapset pystyvät jutella ammattilaisten kanssa, vaikeista elämäntilanteista ja se helpottaa heidän taakkaansa saamalla apua, tukea ja tietoa. Kriisipalveluita on esim. Kriisipuhelin ja mielenterveyspalvelut. - Mielenterveyspalvelupiste Mieppi, Haaga (tarkoitettu yli 13-vuotiaille lapsille ja nuorille), Mehiläinen terapiaklinikka Helsinki, psykoterapia, MIELIRY avoin kriisipuhelin, Kriisipäivystys Helsinki 

 

 

PERSOONALLISUUSHÄIRIÖ 

Nellalla on diagnosoimaton eristäytyvä persoonallisuushäiriö, joka aiheuttaa Nellalle masentuneisuutta ja alakuloisuutta.  

Hänen lapsuutensa kasvuympäristö on vaikuttanut persoonallisuushäiriö oireiden syntymiseen, sillä häntä on kiusattu monta vuotta ala-asteella. Nellan kasvuympäristö muuttui myös traagisesti, kun vanhemmat erosivat ja vanhemmat muuttivat erilleen. Lapsuuden kasvuympäristö ja lapsuudessa koetut traumaattiset asiat vaikuttavat persoonallisuushäiriön oireiden ilmenemiseen. 

Nellalla on ilmennyt muutaman vuoden ajan alakuloisuutta, vetäytyneisyyttä ja masentuneisuutta. Hän onnistuu peittelemään oloaan hyvin, joten läheiset eivät ole pitäneet käyttäytymistä erikoisena. Nella on aina tykännyt olla omassa rauhassa, joten oireiden ja piirteiden huomaaminen on hankalaa. Nellan piirteet täsmää eristäytyvään persoonallisuushäiriöön, johon kuuluu ihmissuhteista vetäytyminen ja rajoittunut tunteiden ilmaiseminen.  

Häiriöstä kärsivien kyky ilmaista itseään ja kokea mielihyvää on rajoittunut. Nämä henkilöt saattavat vetäytyä harrastuksiin, itsensä tutkisteluun ja mielikuvitukseen. Ihminen, joka kärsii näistä piirteistä, pyrkii pitämään muihin ihmisiin etäisyyttä, ja jos häntä painostetaan läheisyyteen, hän helposti kokee ahdistusta. 

Nellan persoonallisuushäiriö epäily aiheuttaa perheenjäsenissä, erityisesti Nellan äidille huolta, epävarmuutta ja pelkoa. Nella tarvitsee oman rauhan lisäksi läheisten tukea ja apua tilanteessa. Perheen täytyy huomioida, että tilanteet eivät ole painostavia ja tunteiden ilmaisu on Nellalle hankalaa.  

SEPON ESITTELY

Seppo on ammatiltaan sairaanhoitaja. Seppo on 46- vuotias ja ei harrasta mitään. Seppo on yksinhuoltaja isä hänen lapselleen Claudialle, jolla on todettu pienenä jo cp- vamma. Seppo on luonteeltaan hieman ujo, eikä mielellään puhu tunteistaan juuri ollenkaan, ellei ole pakko. Claudian äiti ei ole pitänyt mitään yhteyttä Seppoon Claudian syntymän jälkeen, joten vastuu Claudiasta jäi kokonaan Sepolle. Sepolle perhe on tärkeä asia ja hän pitää siitä, että Marjan tapaamisen myötä heidän perheensä on kasvanut, Seppo haluaisi että koko perhe voisi toimia yhdessä. 

 

Varoitus: sisältö oli liian pitkä, ja sen loppu on poistettu. Koko sisältö näkyy vain muokkausnäkymässä.