Perheeseen kuuluu:

• 28 v Meri äiti. Meri on sosiaalinen, aktiivinen, tavoitteellinen ja toisinaan äkkipikainen. Hän tykkää liikkua, varsinkin ryhmäliikuntatunneilla tai ystävien kanssa. Meri tykkää liikkumisen lisäksi käsitöistä, puutarhatöistä, marjastamisesta ja sienestämisestä. Meri tykkää tehdä asioista tavoitteellisesti, hän vaatii itseltään paljon. Toisinaan tämä tavoitteellisuus menee liiallisuuksiin ja hän turhautuu itseensä. Nykyisin Meri on ollut todella väsynyt, joten on joutunut vähentämään aktiivisuuttaan. 
•  31 v susa äiti, diblomi- insinööri. Jalat maassa- ihminen ja hieman boheemi ihminen, vaikka työelämässä onkin jämpti ja osaava. Susa on kiinnostunut mm. horoskoopeista, ns. hitaasta elämästä, feng shui- asioista yms. Hän on syvällinen ja keskusteleva luonne, eikä aina ymmärrä Merin taipumusta perfektionismiin. Susan mielestä elämässä ei tule pingottaa liikaa vaan vähempikin riittää. Joskus hänkin tosin kaipaisi irtiottoa elämästä ja salaa Meriltä pohtii, miten saisi säästettyä Balin omatoimimatkaan. Merin perfektionismi ärsyttää Susaa joskus siinä määrin, että hän leikittelee ajatuksella eroamisesta vaikka onkin lähtenyt avioliittoon ja uusperheeseen täydestä sydämestään.
• 15 vuotias 9 luokkaa käyvä Rafael, joka on syntynyt Susan aikaisemmasta suhteesta miehen Jarin kanssa. 
• Perheessä on myös 6 vuotias tyttö, Ilo, joka on Merin aikaisemmasta suhteesta.

• Susalle ja Merille on syntymässä hedelmöityshoidon seurauksena lapsi. Susa odottaa lasta, viikolla 30 ja kärsii raskausajan diabeteksesta. Raskausdiabeteksella tarkoitetaan sitä, että odottavan äidin verensokeri- eli glukoosiarvo nousee normaalia korkeammaksi. Raskausdiabetes paranee yleensä synnytyksen jälkeen.
• Maha-asukin tekonimenä on kookospähkinä. Susan diabetesta hoidetaan ruokavaliolla ja se otetaan arjessa huomioon. Pyritään tekemään vähähiilihydraattista ruokaa, lisäksi Susa mittaa verensokeria säännöllisesti, useasti päivän aikana.
• Meri-äiti tulee ns. normaalista perheestä, hänellä on 1 sisko ja 1 veli. Sisko on 2 vuotta vanhempi ja veli 3 vuotta nuorempi. Hänen vanhemmat ovat edelleen yhdessä, naimisissa.
  
  Susa-äiti tulee eroperheestä. Vanhemmat erosivat Susan ollessa 5 vuotta. Hänellä on myös 1 sisko ja 2 pikkuveljeä. Vanhemmat ovat asiallisissa väleissä ja tulevat toimeen, sen mitä tarvitsee.

Perheen ongelmakohtia:

• Merillä on krooninen väsymysoireyhtymä? Väsymyksen syytä yritetään selvittää, joutuu juoksemaan lääkäreissä. Hänellä on huono rasituksensietokyky, väsymystä, uupumusta, huonolaatuista unta, sekä muisti- ja keskittymiskyvyn häiriöitä. Krooninen väsymysoireyhtymä on vakavasti elämää rajoittava sairaus, jota psyykkiset syyt eivät selitä.
• Rafaelilla on ongelmallinen videopelaaminen, joka on seurausta muista ongelmista. Rafael ei ole sopeutunut uusiin perhekuvioihin ja pakenee niitä pelaamalla. Pelaamisen seurauksella tulee riitoja muun perjeen kanssa ja univajetta. Näiden seurauksena Rafael on usein myös pois koulusta. Rafaelin riippuvuutta kokeillaan hoitaa kodin ja koulun yhteistyöllä, sillä riippuvuus ei ole vielä kovin vakavaa, vaikkakin Rafaelilla on poissaoloja koulusta. 
• Ilolla on ADD. Add on yksi adhd:n ilmenemismuodoista. Siinä oireet painoittuvat tarkaavuuden säätelyyn. Impulsiivisuutta voi ilmetä joissakin tilanteissa mytta ei yhtä laajasti kuin adhd:ssa. Add voi vaikuttaa aktiivisuteen aliaktiivisuutena. Se voi myös vaikuttaa sosiaalisten taitojen käyttöön ja tunnesäätelyyn. Arjessa se näkyy keskittymisen vaikeutena, Ilo ei jaksa keskittyä yhteen asiaa pitkäksi aikaa. Ilolla on esikoulussa avustaja, joka auttaa häntä keskittymään.
• Perhe saa vammaistukea Ilon sairauden vuoksi, lapsilisää molemmista lapsista, he ovat päättäneet ottaa äitiysavustuksen pakkauksena, Rafaelin isän kuoltua, Rafael saa perhe-eläkettä.
• Perhe asuu Kouvolassa Kuusankoskella rintamamiestalossa.
• Merillä on tulehtuneet välit Rafaelin isään. Rafael käy isällään, joka toinen viikonloppu. Isän luona poika saa tehdä lähes mitä haluaa, eikä ole rajoja.
• Ilon isä ei ole mukana perheen arjessa

Perheen tuet:

•  Lapsilisä: Maksetaan jokaisesta Suomessa vakituisesti asuvasta lapsesta lapsilisää sen kuukauden loppuun, kun lapsi täyttää 17-vuotta.
  • Rafaelin lapsilisä on 94,88e/kk 
  • Ilon lapsilisä on 104,84

• Äitiysavustus: Äitiysavustukseksi voi valita joko äitiyspakkauksen tai 170 euron verottoman rahasumman. Äitiysavustusta voi hakea, kun raskaus on kestänyt vähintään 154 päivää eli noin viisi kuukautta. Äitiyspakkauksessa on vauvan vaatteita ja hoitotarvikkeita. Äitiyspakkausta uudistetaan vuosittain mm. asiakaspalautteen perusteella. Pakkauksessa on yhteensä noin 60 tuotetta.
  • Perhe on valinnut avustukseksi jo etukäteen äitiyspakkauksen

Raskausraha (ajallaan): Raskausrahaa saa vain raskaana oleva vanhempi, eivätkä vanhemmat voi jakaa sitä keskenään.
Voit hakea raskausrahaa, kun raskautesi on kestänyt 154 päivää. Saat neuvolasta raskaustodistuksen, jonka tarvitset hakemuksen liitteeksi.

Raskausvapaa alkaa yleensä 30 arkipäivää ennen lapsen laskettua syntymäaikaa. Voit myös sopia työnantajasi kanssa, että jäät raskausvapaalle myöhemmin, mutta vapaa pitää aloittaa kuitenkin viimeistään 14 arkipäivää ennen laskettua aikaa. Jos et ole työsuhteessa, voit jäädä raskausvapaalle oman valintasi mukaan 14–30 arkipäivää ennen laskettua aikaa.

Kela maksaa raskausrahaa 40 arkipäivältä riippumatta lapsen todellisesta syntymähetkestä. Raskausrahapäivät on pidettävä peräkkäin, eikä niitä voi siirtää myöhemmin pidettäväksi. Jos lapsi syntyy ennen kuin olet jäänyt raskausvapaalle, alkaa raskausrahan maksu heti syntymää seuraavana arkipäivänä.

• • Susa tulee saamaan raskausrahaa 

• Alle 16-vuotiaan vammaistuki: Alle 16-vuotiaan vammaistuki voidaan myöntää, mikäli lapsen sairauteen, vikaan tai vammaan liittyvästä hoidosta, huolenpidosta ja kuntoutuksesta aiheutuu vanhemmille vähintään kuuden kuukauden ajan tavanomaista suurempaa rasitusta ja sidonnaisuutta.
  • Ilolle maksetaan perusvammaistukea ADD:n perusteella. Kela on myöntänyt tuen sen perusteella, että  lasta on sairauden tai vamman vuoksi autettava päivittäisissä toiminnoissa ja koulutehtävissä.
  • Tuen määrä kuukaudessa on 95,39 e/kk.
• Perhe-eläke, Rafaelin isän kuoleman johdosta: Omaisensa menettänyt lapsi voi saada Kelasta perhe-eläkkeenä lapseneläkettä. Kela voi maksaa alle 18-vuotiaalle lapseneläkettä. Jos lapsi opiskelee, kun hän täyttää 18 vuotta, hän voi saada Kelasta lapseneläkettä 21-vuotiaaksi asti. Perhe-eläkettä voi saada myös esimerkiksi omaisen työeläkelaitoksesta. 
  • Rafael saa lapsen eläkettä kelasta: 61,78 e/kk ajalla 1.1.–31.7.2022, 63,96 e/kk ajalla 1.8.–31.12.2022.
  • Rafaelille ei makseta lapsen eläkettä työeläkelaitoksesta.

• Mielenkiinnonkohteita:

• Rafael: Tietokonepelaaminen
• Ilo: käsilllä tekeminen, timanttiaskartelu
• Susa: Puutarhanhoito
• Meri: Käsillä näpertely

Ammatit:
Meri työskentelee luokanopettajana
Susa tekee töitä diplomi-insinöörinä

ILO

• Leops esikoulusuunnitelma
• vasukeskustelu
• kiertävä erityislastentarhanopettaja tekee moniammatillista yhteistyötä päiväkodin henkilökunnan kanssa ja vanhempien kanssa on otettu puheeksi voisiko Ilolla olla tarkkaavuuden häiriö.
• lähete psykologin tutkimuksiin
• päiväkodin henkilökuntaa lisätty , koska erityistä ja tehostettua tukea on niin paljon.

"Kookospähkinä", Oikealta nimeltä Saima

• Syntyy RV 34 (33+1)
• Painaa 2100g ja pituutta on 40cm
• Imemisrefleksissä ongelmia, sekä hengitysvaikeuksia, johon on apuna happiviikset.
• Vauva siirtyy vastasyntyneiden teho-osastolle, jossa saa happiviikset hengityksen tukemiseksi, sekä verisuoniyhteyden verikokeiden ja ruokailun tueksi. Alkuvaiheessa ruokailu on suonensisäinen ravitsemusliuos, mutta jo ensimmäisen vuorokaiden jälkeen vauvaa saa nenämahaletkuun äidin maitoa, mikäli vointi sen sallii. Vauva on alkuvaiheessa keskoskaapissa, jossa on hänelle sopiva lämpötila ja vanhemmat ovat tiivisti mukana hoitamisessa ja viettävät aikaa vauvan kanssa.
• Viikossa vauvan vointi parantuu huomattavsti ja vauva pääsee kenguruhoitoon äitien rinnalle. Kenguruhoidon ansiosta vauva alkaa hamuamaan rinnalla, jonka myötä imetystä kokeillaan, mutta imemisrefleksissä on hieman hankaluutta. Imetystä harjoitellaan rintakumin ja kätilön avulla ja pikkuhiljaa se alkaa tuottaa tulosta ja vauva viihtyy rinnalla pidempiä aikoja ja myös maitoa nousee tisseihin.
• Vauvalla oli alkuun hengitysvaikeuksia ja apuna happiviikset, joista päästiin eroon viikossa. Vauvan vointi kohenee ripeästi, sekä syöminen ja hengitys alkavat sujua. Vauva pääsee kotiin reilun parin viikon jälkeen. Kotona käy terveydenhoitaja neuvolasta katsomassa, että imetys sujuu ja vauvalla on hyvä imemisote. Rintakumi oli alkuun kotona apuna, mutta siitä pästiin eroon reilussa viikossa.
• Vauva sai nimen 2 kuukautta syntymän jälkeen ja nimeksi tuli Saima. 
• Saima kehittyy normaaliin tapaan, joskin hieman jäljessä, mutta hänen kasvu on hieman hidastunut ja sen vuoksi hänellä menee ravintolisiä 

Saiman motorinen kehitys

Keskoselle on tyypillistä epäkypsät liikemallit sekä matala lihasjäntevyys, jota korvatakseen lapsi käyttää vartalon yliojentamista. Tämä heikentää keskilinjan hallintaa. Pitkä tehohoito ja ongelmien kasautuminen lisäävät liikunnallisten ongelmien riskiä. Liikunnallinen kehitys on yksilöllistä ja sitä tuetaan yksilöllisten tarpeiden mukaan. Liikunnallista kehitystä tukemalla autetaan myös persoonallisuuden ja minäkuvan kehittymistä. Liikunnallinen kehitys ja aistitoimintojen jäsentyminen kulkevat käsikkäin toisiaan tukien.!!


Rafaelin isän menehtyminen liikenneonnettomuudessa

Rafael on tavannut biologista isäänsä joka toinen viikonloppu ja on nyt saanut kuulla järkyttävän uutisen isänsä menehtymisestä.
Uutisen kuullessaan hän on vetäytynyt huoneeseensa ja käpertynyt kuoreensa. Hän on saanut odottamattomia aggressiivisuuskohtauksia, eikä haluaisi eikä jaksaisi mennä enää kouluun.
Lähivanhemmat ovat tiedottaneet perhettä järkyttäneestä tilanteesta kouluun ja opettajat ovat siitä tietoisia. Rafaelista on tehty huoli- ilmoitus koulussa ja moniammatillinen tiimi on kokoontunut käsittelemään Rafaelin tilannetta. Koulun henkilökunnalla on paljon kokemusta ja tietoa kriiseistä perheissä ja tätä asiantuntemusta he hyödyntävät perheen auttamisessa ja auttamiskanavien etsimisessä.

Kortekankaan perheen ja erityisesti Rafaelin auttaminen kriisissä

Oppilashuoltoryhmä on siis kokoontunut ja ottanut Rafaelinkin tilanteen käsiteltäväksi. Rafaelilla ei ole ollut paljon poissaoloja, mutta niitä kuitenkin on. Rafael ei jaksa perehtyä läksyihin juurikaan, ja hän pakenee pakenemistaan tietokonepeleihin. Oppitunnilla hän on poissaolevan oloinen.
Oppilashuollolla tarkoitetaan opiskelijan hyvän oppimisen, hyvän psyykkisen ja fyysisen terveyden sekä sosiaalisen hyvinvoinnin edistämistä sekä niiden edellytyksiä lisäävää toimintaa kouluyhteisössä.
Yhteisöllinen opiskeluhuoltotyö kuuluu kaikille koulun ja oppilaitoksen toimijoille.
YKSILÖKOHTAISEEN opiskeluhuoltoon sisältyvät koulu- ja opisluterveydenhuollon palvelut sekä kuraattori- ja psykologipalvelut. Siihen kuuluu myös monialainen asiantuntijaryhmä, joka kootaan tapauskohtaisesti oppilaan tueksi.

Tätä ennen Merin sisko on soittanut sosiaali- ja kriisipäivystykseen ja Kuusankoskelle, perheen kotiin on tullut kaksi työntekijää auttamaan perhettä kriisin kohtaamisessa, alkushokissa . Perhe käy läpi tilannetta ja kaksi kriisityöntekijä jututtaa Rafaelia, Meriä ja Susaa tapahtuneesta. Sillä aikaa Merin sisko on toisessa huoneessa Saimavauvan ja Ilon kanssa. Vaikka Ilokin tietää tapahtuneesta, hänen kanssaan keskustellaan erikseen ikätasoisesti. Rafael purskahtaa lohduttomaan itkuun, ja hän alkaa hävetä tunteenpurkaustaan. Meri rutistaa häntä ja työntekijä kertoo, ettei tunteitaan tarvitse hävetä, tässä tilanteessa surun kyyneliltä ei oikein voi välttyä . Rafaelin isän liikenneonnettomuus ja kuolema käydään läpi yhdessä. Mitä tapahtui, missä, oliko mitään tehtävissä pelastamiseksi. Käydään läpi se, että kenenkään ei tarvitse tuntea syyllisyyttä tapahtuneesta, eikä esim. siitä jos ennen kuolemaa on ollut riitaa Rafaelin isän kanssa. Jokainen pääsee purkamaan tunteita ja ajatuksiaan. Kriisityöntekijä kysyy, minkälainen tukiverkko perheellä on, ja Meri kertoo, että on sisko, veli ja äiti ja isä. Sisko on juuri tullut paikkakunnalle viikon työreissulle ja yöpyy heillä. Veli on pitkällä työkeikalla Norjassa ja vanhemmat asuvat Mikkelissä, mutta Merin isä on nyt muuttamassa palvelukeskukseen orastavan Alzhemerin taudin vuoksi. Äiti on kuitenkin tulossa ensi viikolla Kouvolaan kylään, koska on Ilon syntymäpäivä. Lisäksi naapurissa asuu auttavainen nuori poikamies Kalle, joka käy perheen kanssa pelaamassa lautapelejä joskus viikonloppuisin. Kallen kanssa heillä on YYA- sopimus, eli ystävyys, yhteistyö ja avunantosopimus. Kriisityöntekijä kertoo, että kuormittavassa tilanteessa on nyt hyvä ottaa kaikki mahdollinen apu vastaan ja että hän voi auttaa avun saamisessa ja avunantokanavien löytämisessä ja yhteydenotoissa. On sovittu, että esim.Rafaelin kouluun otetaan yhteys , ja kerrotaan perhettä kohdanneesta kriisistä. Työntekijät kertovat, että suru voi kestää pitkäänkin, tavallaan koko loppuelämän, mutta sen kanssa voi oppia elämään. He kertovat, että yleensä ihmiset selviävät eri keinoin erilaisista elämänkriiseistä. Läheisen menettäminen on traumaattinen kriisi, ja siksi sen käsittelyyn on saatava apua. Traumaattinen kriisi etenee usein vaiheittain. Ensin on shokkivaihe, sitten reaktiovaihe, käsittelyvaihe ja uudelleensuuntautumisen vaihe. Nämä vaiheet eivät aina seuraa toisiaan järjestyksessä vaan ne voivat vaihdella, ja niiden kesto voi vaihdella. Kun Rafaelin kanssa on keskusteltu, hän haluaa mennä omaan huoneeseen. Työntekijät keskustelevat Merin ja Susan kanssa siitä, että nuoren Rafaelin kanssa on nyt pidettävä huolta siitä, että poika saa apua. Lapsilla ja nuorilla ei ole samanlaisia " selvitymisen välineitä " kuin aikuisella kenties on. Lisäksi Rafaelilla on menossa murrosikä, joka pelkästään sekin jo aiheuttaa mielen myllerrystä. Nyt on tärkeää, että perhe saisi pidettyä arjen rutiineista edes jotenkuten kiinni ja auttavia läheisten käsiä olisi ympärillä. Avointa keskustelua ja yhdessäoloa. Ilo tulee huoneeseen ja kertoo, että tietää miksi äidin poskella on kyyneliä. " Sinä olet surullinen, koska Jari on kuollut. " Ilo pääsee syliin ja hänen kanssaan puhutaan, että nyt meillä on siitä kaikilla surullinen mieli, mutta yhdessä me voimme lohduttaa toisiamme. 
Susa lähtee keittämään teetä ja valmistamaan ilatapalaa perheelle.
Viikot kuluvat ja Rafael oireilee ja saa mm. peliraivokohtauksia. Käpertyy kuoreensa, vaikka niin Rafael kuin koko perhekin saa läheisiltä ja viranomaisilta apua. Sen takia perheen dynamiikka ja ilmapiiri hieman muuttuu. Susa ajattelee kotia nyt surutalona ja läheisyys esim. Merin kanssa on kadonnut kokonaan. Saimavauvasta ja muistakin lapsista pidetään kuitenkin hyvää huolta ja esim. Saimavauvaa hellitellään ja pidetään sylissä paljon, koska vanhemmat tietävät miten tärkeää hyvä kiintymyssuhde vauvaiässä on.
Rafael ohjataa Nuorten Matalaan, jossa psykiatrinen sairaanhoitaja antaa hänelle keskusteluapua ja kartoittaa Rafaelin palveluntarvetta. Lisäksi koulussa koulupsyykkari jututtaa Rafaelia säännöllisesti ja Etsivän nuorisotyön työntekijä alkaa tekemään Rafaelin kanssa erilaisia harrastusreissuja, esim. käy yhdessä Rafaelin kanssa elokuvissa, keilaamassa ja osallistaa Rafaelia Nupan nuorisotalon toimintaan, jotta hän löytäisi ystäviä. Yksi samanhenkinen löytyykin, Keke. Ainut vaan, että Kekekin on kova pelaamaan tietokonepelejä, ja he alkavat pelata niitä yötämyöten yhdessä. Ja tämä ei tiedä hyvää Rafaelin koulunkäynnin ja elämänhallinnan kannalta. Susa ja Meri soittavat tästä etsivälle nuorisotyöntekijälle, ja Rafael otetaan jälleen palaveriin jossa käydään läpi esim. vuorokausirytmiä, kasvavan nuoren unen tarvetta, terveellisen ravinnon merkitystä ja esim. liikkumisen ja raittiin ilman merkitystä. Työntekijä antaa myös vinkkejä erilaisiin nuorten chatteihin minne Rafael voisi mennä välillä juttelemaan mieltään painavista asioista. Viime aikoina Rafaelia on alkanut painaa myös se, että hän on alkanut tuntea kipua ja jäykkyyttä kehossaan. Siitä hän avautuu chatissa chatin aikuiselle. Hän kertoo, ettei halua puhua tästä kenellekään, koska kaikilla on muutenkin perheessä jo ongelmia. Chattiaikuinen kehottaa Rafaelia vaan rohkeasti kertomaan vanhemmille tai koulun terveydenhoitajalle tai psyykkarille, että tuntee kipua kehossaan, etenkin jäykkyyttä liikkuessaan. " Nyt Rafael, kerro ihmeessä asiasta. Pitää selvittää, mikä sinua vaivaa. Kyllä sinua autetaan, se on aikuisten tehtävä. Viestitellään taas huomenna, miten meni :) ".


Elintavat

Rafael ( 15v. ) liikkuu koulumatkansa polkupyörällä n. 30 minuuttia suuntaansa. Pyöräilystä tulee hänelle hieman kestävyysliikuntaa ja pyöräily vahvistaa mm. jalkalihaksia ja selkää. Lisäksi liikuntaa tulee koulussa liikuntatunneilla. Vapaa-ajalla Rafael on aika passiivinen liikkuja ja istuu tietokoneen ääressä paljon. Ryhti on huono. Joskus, harvoin ulkoilee perheensä kanssa metsässä. Huono ryhti on asia, mistä perhe on huolissaan. Kuten myös siitä, että Rafaelin kaveripiiri on kutistunut jalkapallon lopetuksen myötä.Liikuntaharrastuksen uudelleen aloittamisesta on puhuttu niin perheessä, kuin terveydenhoitajien vastaanotolla. Kaikki on kuitenkin jäänyt puheen tasolle, eikä todelliseen toimintaan ja liikkeelle asian suhteen ole vielä lähdetty. Arki on tallonut alleen Korteskankaan perheen niin monella eri tavalla, että periaatteessa heidän pitäisi pitää perhekokous, jossa sovittaisiin mitä tehdään sen jäsenten elämänlaadun kohentamiseksi. Perhettä voisi auttaa esim. kaupungin nuoriso- tai liikuntatoimi, joka aika ajoin järjestää nuorille erilaisia ilmaisia eri liikuntamuotoihin tutustumis- ja ajanviettopäiviä.

Perheen pihassa on trampoliini, jossa Rafael ja Ilo välillä hyppii. On hyvä, että Rafael pomppii trampoliinilla, koska siitä hän saa ns. luuliikuntaa, joka vahvistaa luustoa. Ala-asteella Rafael on harrastanut jalkapalloa, mutta harrastus on jäänyt pois. Rafaelin liikuntasuositus ei joka päivä toteudu. Liikuntaa on välillä alle 3 tuntia päivässä. Koululiikunnassa Rafael vihaa uimaopetustunteja, koska hän tuntee syvää kehohäpeää. Koska on hieman lihonut ahmimishäiriönsä ja liikunnallisen passiivisuutensa takia. Uimatuntipäivinä Rafael ns. lintsaa liikuntatunneilta. Tämä on perheen vaiettu salaisuus. Rafeaelin luokasta moni oppilas on pois uimatunneilta kehohäpeän ja luokkakavereiden ilkkumisten takia. Palloilulajeista Rafael pitää jalkapallon lisäksi koripallosta. Opettaja kuitenkin haluaa pitää enemmän lentopallotunteja ja se sapettaa Rafaelia. Sähly on laji, joka kiinnostaisi Rafaelia erityisen paljon, mutta hän ei tiedä, miten sählyseuran toimintaan voi tässä iässä enää päästä mukaan.

Ilo liikkuu paljon eskaripäivänsä aikana, mutta tarvitsee tukea ohjattuun liikuntaan osallistumiseen. Ilo on haaveileva ja taiteileva luonne. Kotona Ilo liikkuu pihapiirissä leikkien ja vanhempiensa kanssa liikkuen. Vähintään 3 tuntia vuorokaudessa. Ilon liikuntasuositus toteutuu ja hän liikkuu enemmän kuin 3 tuntia päivässä. Liikkuu monipuolisesti. Kuitenkin Ilon voisi viedä tutustamaan esim. eri liikuntaseurojen toimintaan, josta hän voisi saada kavereita ja löytää erilaisia tapoja liikkua. Samalla Ilon minäkuva vahvistuisi kuten myös hänen liikunnallinen minäkuvansa. Jokaiselle ihmiselle löytyy varmasti omanlainen tapa harrastaa liikuntaa ja liikunnanharrastaminen voi olla hauskaa. Liikuntaan" kasvaminen " tulee heijastumaan ihmisen koko loppuelämään, siksi se olisi hyvä saada osaksi elämää jo lapsena. Mutta ilon kautta, ei pakotetusti. Ilon eskariviikko sisältää metsäretkiä, eli kulkemista erilaisessa maastossa, joka lisää ketteryyttä. Päiväkodin pihalla on keinumista, polttopallon peluuta, ruudun hyppäämistä ja hippaa toisten lasten kanssa. Ilo pitää myös kiipeilystä vaikka istuukin kiipeilytelineen narukehikossa pitkiä aikoja ja kuvittelee olevansa lentävässä matossa maailman yllä. kerran viikossa päiväkotiryhmällä on varattuna liikuntasali. Silloin kierretään usein temppurataa. Ilonalta sujuu kuperkeikan teko ja hän aikoo yrittää voltin tekoa trampoliinilla.
Kun Ilo oppi kävelemään, hän alkoi myös tanssia aina kun kuuli musiikkia. Päiväkodissakin hän tykkää erilaisista musiikillisista tuokioista, joissa voi tanssia. Voisiko Ilo löytää itselleen tanssiharrastuksen ?Tanssiessa Ilo uppoutuu musiikkiin ja tanssii keskittyen, unohtaen kaiken muun.

Susa tekee pienimuotoisia pihatöitä eli ns. hyötyliikuntaa. Susa on synnytyksen jälkeen alkanut tekemään kotonaan venyttelyjumppaa, mutta ei pysty vielä liikkumaan rajummin. Susa ja Meri tekee yhdessä lenkkejä Saimaa kärrytellen.
Meri väsymyksestään huolimatta yrittää liikkua päivässä edes vähän ja viettää aikaansa ulkoillen omalla pihallaan.
Susan ja Merin liikuntasuositukset toteutuu vaihtelevasti, mutta yrittävät lisätä liikunnan määrää jaksamisensa tueksi.

 



 
  











Perhettä koskevat lait


Varhaiskasvatuslaki
Määrittää varhaiskasvatuksen tavoitteet. Toimitaan aina lapsen edun mukaisesti. Lasta tulee suojata väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä, sekä heille tuleee tarjota turvallinen ympäristö, riittävä lepo ja ravinto. Lapselle tehdään aina henkilökohtainen varhaiskasvatussuunnitelma. Kunnat ovat velvollisia järjestämään varhaoiskasvatusta. asumisen ja oleskelun perusteella. 

Perusopetuslaki
Tavoitteena on tukea kasvua ihmisyyteen ja eettisesti vastuukykyiseen yhteiskunnan jäsenyyteen. Perusopetuksessa koti ja koulu ovat yhteistyössä. Laki mahdollistaa yleisen tuen, erityisen tuen ja tehostetun tuen. Koulussa on oikeus turvalliseen oppimisympäristöön ja koulumatkat kuuluvat olla ilmaisia, jos matka on yli 5km.

Nuorisolaki
Tavoitteena on tukea ja edistää nuorten osallisuutta ja vaikuttamismahdollisuutta, sekä kykyä ja edellytyksiä toimia yhteiskunnassa. Tukee nuorten kasvua, itsenäistymistä ja yhteisöllisyyttä. Ehkäisee syrjäytymistä ja parantaa nuorten elinoloja. Kunnalla on velvollisuus tarjoaa nuorille palveluita. Nuorisotyö tekee myös ehkäisevää päihdetyötä. Etsivä nuorisotyö tavoittaa nuoret, jotka tarvitsevat apua ja auttaa heidät palveluiden ja muun tuen piiriin.

Terveydenhuoltolaki
Lain mukaan toiminnan on perustuttava näyttöön ja hyviin hoitokäntöihin. Toiminnan on oltava laadukasta, turvallista ja asianmukaista. Kaikilla on oikeus laadukkaaseen ja turvalliseen terveyden ja sairaanhoitoon.

Laki elatusavusta
Suomessa asuva alle 18- vuotiaan lapsen elatus turvataan elatustuella. 1) Elatusapu on rahasuoritus , jolla lapsen vanhemman on elautusvelvollisuutensa nojalla määräajoin osallistuttava lapsen elatuksesta aiheutuviin kustannuksiin ja jonka maksamisvelvollisuus on vahvistettu lapsen elatuksesta annetussa laissa tarkoitetulla sopimuksella tai tuomiolla taikka sellaisella vieraassa valtiossa annetulla päätöksellä, sopimuksella, virallisella asiakirjalla tai muulla asiakirjalla, joka voitaisiin pann täytäntöön Suomessa tai siinä vieraassa valtiossa, jossa elatusvelvollisella on asuinpaikka. ") Elatusvelvollisella lapsen vanhempaa,joka on 1 kohdassa tarkoitetun asiakirjan mukaan velvollinen maksamaan lapselle elatusapua, 3) elautustuella lapsen elatusta varten 6 pykälässä säädetyin edellytyksin maksettavaa avustusta; 4) elatustuen saajalla elatustuen nostajaa; 5) takautumissaatavalla 1! pykälän 1 momentissa tarkoitettua elatustukeen perustuvaa saatavaa elatusvelvolliselta ; sekä 6) elatusapusaatavalla takautumissaatavaa ylittävää elatusavun osaa.

Äitiyslaki 253/ 2018 tuli voimaan 1.4.2019. Äityislain mukaan lapsen äiti on se, joka on synnyttänyt lapsen ( 2 § ). Lapselle voidaan vahvistaa toinen äiti hedelmöityshoitoon suostumisen perusteella ( 3 §).






Perheen arkitoiminnot ja niiden tukeminen

• 
  Perheessä tehdään ruokaa itse, perus kotiruokaa. Perheen koon vuoksi, perheessä kiinnitetään huomioita taloudellisiin valintoihin ja suositaan edullisia tuotteita.Perheessä tehdään paljon itse raaka-aineista. Meri on kiinnostunut terveellisen ruoan valmistuksesta ja Ilosta on kuoriutunut hyvä apuri, pieniä hetkiä Ilo jaksaa todella keskittyä kokkaamiseen, äidin apuna. Rafel harvemmin auttaa, mutta satunnaisesti hän tkee itsenäisesti helppoja ruokia koko perheelle. Ruokavaliossa suositaan kasviksia, marjoja, hedelmiä, täysjyväviljaa, sekä kalaa. Suolaa, sokeria, kovia rasvoja, sekä punaista lihaa on ruokavaliossa vähäisesti. Perheessä pyritään syömään säännöllisesti ja vähintään kerran päivässä kaikki kokoontuvat yhteen, pöydän ääreen syömään ja vaihtamaan päivän kuulumisia. Viikonloppuna perhe hieman herkuttelee, mutta on kuitenkin myös tasainen ruokaili rytmi ja terveelliset ateriat.
  Perheessä Rafaelilla on laktoosi-intoleranssi ja Susalla on pähkinä ja kala-allergia. Ruuat valmistetaan laktoosittomasti ja pähkinättmästi. On tärkeätä katsoa tuoteselosteet tarkasti ettei tuotteissa ole pähkinää. Lisäksi silloin kun on kalaa ruuaksi, Susalle valmistetaan oma ruoka. 
  Kerran viikossa on perheen yhteinen siivouspäivä perjantaisin täitten, koulun ja eskarin jälkeen. Silloin siivotaan koko asunto yhtesivoimin: pyhitään pölyt, imuroidaan ja siivotaan vessa, lattiat pestään joka toinen viikko. Jokainen siivoaa oman huoneen ja lisäksi yhteiset tilat on jaattu tasavertaisesti. Siivouspäivän lisäksi on tehty tiskikonevuorot. Äidit ja Rafael hoitavat pyykin pesun vuorotelle. Ilo auttaa pyykkien ripustamisessa ja viikkaamisessa. Äidit hoitavat yleistä siistimistä arjen sivussa.
  Kodista löytyy tarvittavat siivousvälineet. Näitä on Imuri, moppi, siivousrättejä ja perus siivousaineet, kuten lattianpesuaine, yleispesuaine. Wc-pesuaineet heillä on käytössä myös.
  
  Perheellä viikon ruokalistan suunnittelu tehdään kerralla koko viikoksi, maanantaisin, jolloin on myös kauppapäivä. Ruokalistalla suositaan kanaa ja kasviksia, myös salaatti kuuluu viikon aikana ruokalistalle. Kaapissa on aina varmuuden vuoksi perusruoka-aineksia, jolla pärjää hätätilanteessa pari päivää. Kaapisa löytyy mm. pastaa ja pakkasesta löytyy jauhelihaa tai kanaa. Tomaattimurskaa on kaapissa myös, sekä vehnäjauhoja ja kuiva hiivaa.
  
  Perheellä on yhteinen perhekalenteri. Siihen kirjataan siivous ja pyykkivuorot, josta on helppo tarkistaa milloin on oma vuoro. Lisäksi kalenteriin merkataan harrastukset, työvuorot ja muut menot. Kaikki tarpeellinen.
  
  Rafael on saanut vuodessa paljon lisää painoa , ja koulun terveystarkastuksessa lääkäri on kiinnittänyt huomiota Rafelin painonnousuun, koska hänen BMI on lievän ylipainon ylärajalla. Huolimatta perheen terveellisistä ruokatottumuksista Rafel on ahminut epäterveellistä ruokaa edesmenneen isänsä luona. Koska Rafelilla on oma pankkitili, hän on koulun jälkeen mennyt ostamaan ruokakaupasta kaikenlaista " mässyä ". kotonaankin Donitseja, sipsejä, karkkia, keksipaketteja ja sokerimuroja. Näiden lisäksi Rafel on ostanut pepsimaxia ja energiajuomia. Kotiin tullessaan hän on piilottanut mässyt kaappeihinsa siksi, ettei Ilo pääsisi niihin käsiksi, ja siksi, etteivät äidit alkaisi " naputtaa " hänelle rahanmenosta ja epäterveellisen ruoan syömisestä.
  Rafael syö herkkujaan salaa koulun jälkeen ja samalla kun hän pelaa. Hän pitää huoneensa ovea lukittuna.
  Kouluterveydenhoitaja on kartoittanut Rafaelin ruokatottumuksia, mutta Rafael on hieman kaunistellut elämäntottumuksiaan. Hän on kuitenkin itsekin kärsiä huonosta olosta, joka johtuu ahmimiskohtauksista ja niistä seuranneesta ylipainosta. Hän huomaa hengästyvänsä helposti ja koulussa häntä on nimitelty ruhavalaaksi ja läskimoosekseksi. Ahmimisen seurauksena Rafaelille ei ole maistunut terveellinen ruoka entiseen malliin, kun mahan on täyttänyt mässyruoka. Tilin säästötkin ovat huvenneet, eikä sille ole tulossa täytettä nyt kun Rafaelin isäkin kuoli.
  Rafael herää ahmimaan öisinkin kun käy vessassa. Silmät ristissä hän lappaa epäterveellsiä, salaisia ruokiaan ja jatkaa unta. Verensokeritkin ovat alkaeneet heitellä ja jos ahmiminen ja lihominen jatkuvat Rafael voi saada kakkostyypin diabeteksen.
  
  Kaikki merkit viittaavat siihen, että Rafaelilla on Syömishäiriö BED. Eli ahmintahäiriö = Binge Eating disorder . BEDin keskeisin oire on hallitsematon ja kohtauksenomainen yöminen, johon ei liity välitöntä kompensaatiokäyttäytymistä kuten okesntamista ja lenkkeilyä.
  
  Ahmintahäiriö on yleisin epätyypillinen syömishäiriö. Virallisesti diagnosoituna sitä ilmenee noin 2-3 % aikuisista. Vaikeassa ja sairaalloisessa lihavuudessa sitä esiintyy paljon enemmän : arviolta viidennes vaikean ylipainon tai lihavuuden vuoksi hoitoa hakevista saattaa kärsiä ahmimishäiriöstä. ahmiminen satunnaisena oireena ja ahmimishäiriölle tyypillinen häiriintynyt syömiskäyttäytyminen on huomattavasti tätä yleisempi ilmiö.
  Ylensyömisestä ahmiminen eroaa siinä, että se on kohtauksenomaista ja pakonomaista ja siihen liittyy hallinnan menettämisen tunne : syömistä ei pysty keskeyttämään tai syötyjä määriä hallitsemaan. Ahmintähäiriöstä on kyse, kun kohtauksittainen ahminta toistuu keskimäärin viikoittain ja kun sitä on jatkunut useamman kuukaiden.
  
  Ahmintahäiriödiagnoosiin edellytetään lisäksi, että ahmimiseen liittyy joitakin seuraavista oireista : 
  huomattavan suurien ruokamäärien syöminen kerralla
• suuri syömisnopeus
• syöminen ähkyyn asti vaikkei ole nälkä
• ahminnan salaaminen muilta
• voimakas itseinho ja itsesyytökset syömisen jälkeen. .....Heidin syömishäiriötehtävä.
  
  Viikon ruokalista:
  

Ma	Ti	Ke, Kasvispäivä	To	Pe	La	Su
Aamupala: Kaurapuuro, pakkasesta mummon poimimia mustikoita, marjakeittoa tai flora voisilmä, keitettyjä kananmunia, kahvia ja Susan tekemä mustaherukkamehu. Välipala: omena ja paahdettu ruisleipä, flora, juustolla ja paprikalla, mustaherukkamehu. Päivällinen: Kanaa ja riisiä, Salaatti:jäävuorisalaattia, tomaattia,kurkkua, maito Iltapala: Täyjyväsämpylöitä flora, keittokinkulla ja paprikalla, kofeinitonta teetä, mustaherukkamehua ja Susan tekemä banaanirahka.	Aamupala:Neljänviljanpuuro, pakkasesta mummon poimimia mustikoita tai flora voisilmä, kahvia ja lasillinen maitoa. Välipala: Eilisen illan banaanirahkaa ja paahdetturuisleipä becelillä leikkeleellä ja tomaattisiivulla, Susan tekemää omenamehua. Päivällinen:Jauhelihakeitto Täysjyväsämpylä, maito Iltapala:Susan ja Ilon tekemä kanttarellipiirakka, teetä ja omenamehua.	Aamupala: Kaurapuuro, marjakeitolla tai flora voisilmällä, kahvi ja omenamehu. Välipala:Näkkäri ja hedelmäsalaatti, maito. Päivällinen:Uunifetapasta Uunikasvikset ja maito Iltapala: Ruisleipä floralla, juustolla ja paprikalla, teetä, mustaherukkamehua.	Aamupala:Neljänviljanpuuro, mustikoita tai voisilmä, maitoa ja kahvia. Välipala:Meri ja Ilo kävivät viime iltana ilta-alessa ostamassa karjalanpiirakoita, Susan tekemää munavoita, banaani ja omenamehu tai maito. Päivällinen: Makaronisalaatti Näkkäri, maito Iltapala: Täysjyväsämpylöitä floralla keittokinkulla ja kurkulla, teetä, mustaherukkamehu.	Aamupala: Neljänviljanpuuro, marjakeitto, kahvi, appelsiinimehu. Välipala:Omenalohkoja ja maustamatonrahka, jossa seassa mangopilttiä, maito. Päivällinen:Makkarakastike Perunat Salaatti, maito Iltapala:Lämpimiä voileipiä, teetä ja kaakaota.	Aamupala: Banaanilettuja, kuningatar pakastemarja sekoitus, keitettyjä kananmunia, kahvia ja appelsiinimehua. Lounas: Kasvissosekeitto, raejuusto, maito tai rasvaton laktoositon piimä. Välipala: Omenakaurapaistos, vaniljakastike, maitoa ja kahvia. Päivällinen:Lohta Perunamuussia Vesimelonisalaatti Susalle allergian vuoksi lihapullia, kalan sijaan. Iltapala:Itsetehtyä pitsaa jauheliha ja pepsimax  Lauantaina myös perheen yhteinen karkkipäivä.	Aamupala: Riisipuuro ja luumukeittoa, kahvia, omenalohkoja, omenamehu tai maito. Lounas:Eilisen illan pitsaa ja maitoa. Välipala:mandariineja ja maustamatonta rahkaa mangopiltillä, näkkäri, mustaherukkamehu. Päivällinen: Eilisen muussia ja lihapullat kaikille, maitoa ja eilistä salaattia. Iltapala: Kolmio leipiä:väliin flora, juustoa, keittokinkkua ja salaattia, teetä ja kaakaota.

Ruokakauppaan meni viikon ostoksiin 206e


Merin vaativa persoonallisuushäiriö


Tämä häiriö aiheuttaa korostuneen järjestyksen, täydellisyyden ja kontrollin tarpeen.Henkilö keskittyy korosteisesti yksityiskohtiin, sääntöihin ja aikatauluihin. Hän myös omistautuu työlle harrastusten ja ystävyyssuhteiden kustannuksella. Vaativat piirteet johtavat usein uupumiseen, varsinkin elämänmuutosten ja stressitilanteiden ilmetessä. Tästä saattaa seurata masennusta tai ahdistuneisuutta ja hän tuntee itsensä hyödyttömäksi. Kun vaativasta persoonallisuudesta kärsivä tiedostaa ongelmansa, hän pyrkii itse hahmottamaan tekemisiään ja rajaamaan niitä. Joskus ulkoapäin tapahtuva rajaaminen on ainoa keino auttaa häiriöstä kärsivää työntekijää. Psykoterapeuttisesta, erityisesti kognitiivisesta terapiasta / kuntoutuksesta saattaa olla apua, etenkin jos henkilö kykenee itse näkemään ongelmansa. Josmasennus- tai ahdistuneisuusoireita on, tulisi ne hoitaa ensin pois, jonka jälkeen voidaan alkaa käsitellä henkilön pitkäaikaisempiin ominaisuuksiin. Hoidon aloittamisen vaikeutena voi olla se ettei henkilö itse halua hakeutua hoitoon, jos hän kokee että elämä sujuu hyvin näin.
Merillä tämä on näkynyt jo edellisessä suhteessa Rafaelin isän kanssa.
Meri on ollut todella vaativa itselleen työn ja liikunnan suhteen. Pitkään jatkunut vaativuus ja muutokset perheessä ovat johtaneet Merin uupumiseen. Hän on ollut viime aikoina todella väsynyt ja alkanut himan masentumaan ja ahdistumaan, siitä ettei jaksa enää suoriutua omien vaatimustensa mukaan. Kotona hän on usein huonolla tuulella ja hermostuu helposti. Susa on tunnistanut jo ennen uupumista, että Merillä on selvästi ongelmia vaativuuden kanssa. Hän on yrittänyt ottaa asian puheeksi Merin kanssa, mutta Meri hermostunut heti, jos asia otetaan puheeksi, eikä ole tahtonut myöntää asiaa. Viime aikoina Meri on tajunnut uupumuksen myötä, että on ongelmia vaativuuden kanssa. Merin havaitessa ongelmansa, hän yrittää itse kontrolloida tekemisiään ja rajaamaan niitä. Lopulta hänen on uuvuttuaan ja huomattuaan Susan olevan todella kyllästynyt tilanteeseen, pakko myöntää, että tarvitsee apua. 
Seuraavalla neuvola käynnillä asia tulee ilmi terveydenhoitajan kyselyiden myötä. Neuvolan täti ohjaa Merin terveysasemalle lääkäriin, joka tekee lähetteen psykoterapeutille. Terapiassa työstetään ensin masennusta ja ahdistusta ja sen jälkeen aletaan työstämään itse häiriötä.

aativan persoonallisuuden diagnostiset kriteerit ovat ICD 10 tautiluokituksen mukaan seuraavat:^[3]

Tutkittavan persoonallisuus täyttää vähintään neljä seuraavista kriteereistä:

1. jatkuva huoli ja epäily
2. ajattelua hallitsevat asioiden yksityiskohdat, säännöt, listat, järjestys, organisaatio tai aikataulu
3. täydellisyyden tavoittelu, joka haittaa tehtävien loppuunviemistä
4. ylenmääräinen tunnontarkkuus
5. mielihyvän ja ihmissuhteiden laiminlyöminen työn ja aikaansaamisen kustannuksella
6. pikkutarkkuus ja sovinnaisuus
7. joustamattomuus ja itsepäisyys
8. pyrkimys kohtuuttomassa määrin saada muut toimimaan täsmälleen haluamallaan tavalla tai kohtuuton vastenmielisyys sallia muiden toimia omalla tavallaan

Lisäksi tutkittava täyttää persoonallisuushäiriön (F60) yleiset kriteerit:

1. Yksilön luonteenomaiset ja pysyvät sisäisen kokemisen tavat ja käytös kokonaisuudessaan poikkeavat merkittävästi kulttuurin sisäisistä normeista, ja poikkeama ilmenee vähintään kahdella alla luetellulla alueella:
   1. tiedollinen toiminta (eli kuinka ihminen havaitsee ja tulkitsee asioita, ihmisiä ja tapahtumia, miten hän asennoituu ihmisiin ja muodostaa mielikuvia itsestään ja muista)
   2. tunne-elämä (eli tunne-elämän kirjo, voimakkuus ja asianmukaisuus tilanteeseen nähden)
   3. impulssikontrolli ja tarpeiden tyydyttäminen
   4. ihmissuhteiden luonne ja toimintatapa muiden ihmisten kanssa
2. Poikkeama ilmenee pysyvänä käytösmallina, joka on joustamaton, sopeutumaton tai muutoin häiriintynyt laajalti eri henkilökohtaisissa ja sosiaalisissa tilanteissa (eli se ei esiinny yksinomaan jonkin laukaisevan tekijän tai tilanteen aikaansaamana).
3. Käytösmalli aiheuttaa henkilökohtaista kärsimystä tai vastoinkäymisiä sosiaalisessa selviytymisessä tai molempia.
4. On näyttöä siitä, että häiriö on pysyvä ja pitkäaikainen ja että se on alkanut myöhäislapsuudessa tai nuoruusiässä.
5. Häiriö ei ole muun aikuispsykiatrisen häiriön ilmenemismuoto tai sen seurausta, vaikka väliaikaisia tai kroonisia luokissa F00–F59 tai F70–F79 kuvattuja tiloja voi esiintyä persoonallisuushäiriön rinnalla tai samanaikaisesti
6. Elimellinen syy, aivosairaus, -vamma tai toimintahäiriö, tulee sulkea pois. (Jos tilanteen on aiheuttanut tunnettu elimellinen tekijä, käytetään ryhmän F07 koodeja.)

Perheen tulot ja menot

1. Perheen toinen äiti, Susa on diplomi-insinööri joka saa palkkaa kuukaudessa 4700€ ja Meri on opettaja, joka tienaa kuukaudessa 4200€. Lisäksi perheen tuloja ovat lapsilisät, Rafaelista, Ilosta sekä Saimasta. Lapsilisät ovat yhteensä 333€. Rafael saa perhe-eläkettä, isänsä vuoksi, mutta laskuria sille ei löytynyt. 

Tuki Rafaelin kriisiin

Kouvolassa ja kouvolalaisille, ( ja suomalaisille), on tarjolla monenlaista apua niin lapselle, nuorelle kuin koko perheelle esim. kun perhettä kohtaa kriisi. Tuen kanavia on koottu kattavasti esim. tukeakriisiin Kouvola- sivustolle. Tässä erilaisia avunsaannin kanavia niin kymenlaaksossa kuin valtakunnallisesti. Sosiaalialan työntekijän on tiedettävä näistä kanavista, jotta hän voi ohjata asiakkaansa oikeanlaisen avun piiriin. Kriisin kohdanneella yksilöllä tai yhteisöllä ei kriisin kohdatessaan välttämättä ole voimavaroja etsiä sellaista tietoa ja apua, mitä hän tarvitsee. Avun piiriin ohjaava työntekijä, oli hän sitten esim. koulun jo keskusteluapua antanut koulukuraattori, tai terveydenhoitaja, on hyvä auttaa konkreettisesti ottamaan yhteyttä asiakkaan tarvitsemaan viranomaisapuun, esim. miepä ( mielenterveys- ja päihdehoitaja = aikuisille esim. keskusteluapua ) tai nuorten matala, sosiaali- ja kriisikeskus, diakonissa jne.

Vuoroveto- kriisikeskus tarjoaa keskusteluapua 18 vuotta täyttäneille henkilöille erilaisissa arkielämän kriisitilanteissa koko Kymenlaaksossa. Tukikeskusteluun voi hakeutua esim. arkielämän huolia, stressiä ja työuupumusta, jos on menettänyt läheisen ja kokee surua. On parisuhdeongelmia tai haasteita ihmissuhteissa. Traumaattisia kokemuksia. Sinulla on paha olla tai sinua ahdistaa, tai muussa vaikeassa elämäntilanteessa.
Vuoroveto- kriisikeskuksessta saa lyhytkestoista , 1- 5 kertaan rajattua keskusteluapua. Tukikeskustelut ovat luottamuksellisia ja maksuttomia. Voit halutessasi asioida nimettömänä.
Keskustelut käydään tehtävään koulutettujen vapaaehtoisten kriisitukihenkilöiden kanssa. Tarjottu tuki on asioden selvittelya yhdessä tuen tarvitsijan kanssa ja rinnalla kulkemista. Palvelua saa tarvittaessa myös englanniksi tai venäjäksi.
Tukikeskustelussa käytetään tarvittaessa LAPSET PUHEEKSI (LP) -MENETELMÄÄ, jonka päämääränä on lapsen hyvinvoinnin ja suotuisan kehityksen tukeminen sekä ongelmien ennaltaehkäiseminen. Menetelmä on osa Toimiva lapsi& perhe (TLP)- työtä. Lisätietoa TLP- TYÖSTÄ ja LP- menetelmästä löytyy MIELI ry:n sivuilta.

VUOROVETOKRIISIKESKUS
VARTIOTIE 3
45100 KOUVOLA

AJANVARAUS TUKIKESKUSTELUUN
ARKISIN MA- PE KLO 10- 12 SEKÄ MA- TI KLO 16- 18.
PUHELIN : 0404175175
( yhteydenottopyynnön voi lähettää myös tekstiviestillä, sähköpostitse osoitteeseen info( at ) vuoroveto.fi tai YHTEYDENOTTOLOMAKKEELLA.

https://www.bing.com/ck/a?!&&p=2f640fb3309bd037JmltdHM9MTY2NjA1MTIwMCZpZ3VpZD0xMjZlZTUyNS00Mjg0LTYzYzktMDY2ZC1mNzY3NDM1NjYyNzImaW5zaWQ9NTE2MA&ptn=3&hsh=3&fclid=126ee525-4284-63c9-066d-f76743566272&psq=tuki+kriisin+keskell%c3%a4%2c+kouvola&u=a1aHR0cHM6Ly93d3cubWllbGVudGVydmV5c3NldXJhdC5maS92dW9yb3ZldG8va3JpaXNpa2Vza3VzLw&ntb=1

https://www.kymsote.fi/fi/Palvelut/Lasten%2C-nuorten-ja-perheiden-palvelut/Nuorten-Matala/p/nuorten-matala

Nuorten Matala

Nuorten Matala yksiköt tarjoavat 13- 17- vuotiaille matalan kynnyksen ohjausta ja neuvontaa, hoidon ja tuen arviointia sekä nuoren ja perheen tarpeeseen vastaavia hoito- ja tukitoimia ilman lähetettä, kun nuorella tai hänen vanhemmillaan tai toisella viranomaisella on huolta. Palvelu on maksutonta. ( Neuropsykiatrisesti oireilevan lapsen ja nuoren polku )
Nuorten Matalaan kannattaa ottaa yhteyttä
- Nuoren mielen hyvinvointiin liittyvissä kysymyksissä
- Päihteiden käyttöön liittyvissä kysymyksissä
- Nuoren itsenäistymiseen liittyvissä kysymyksissä
- Nuoren käyttäytymiseen liittyvissä asioissa
- Vanhemmuuteen tai kasvatukseen liittyvissä kysymyksissä
- Kodin ristiriitatilanteissa
- Nuoren koulu- tai opiskeluasioissa

Nuorten matalan moniammatillisessa työryhmässä toimii sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisia kuten sosiaaliohjaaja, sosiaalityöntekijä, sairaanhoitaja, toimintaterapeutti, psykologi, lääkäri. Nuorten Matalan Etelä- Kymenlaakson tiimissä ei ole toistaiseksi tarjolla lääkärin ja psykologin palveluja.
Nuorten Matalassa työskennellään nuoren, perheen ja tarvittaessa nuoren lähi- ja viranomaisverkoston kanssa.
YHTEYDENOTTO : Nuorten Matalaan voi olla yhteydessä nuori itse, vanhemmat, nuoren asioissa työskentelevä viranomainen.
Etelä- Kymenlaakso puhno : 0408234255
soittoaika : ma- pe klo 9.00- 12. 00
Kouvola : puhno : 0404898246

https://www.punainenristi.fi/hae-apua-ja-tukea/nuortenturvatalot/
Nuorten turvatalot tarjoavat apua nuorille ja heidän läheisilleen paikallisesti eri paikkakunnilla ja VALTAKUNNALLLISESTI VERKOSSA ajanvarauksella. Nuorten turvatalot sijaitsevat viidellä paikkakunnalla : Espoossa, Helsingissä, Vantaalla, Tampereella ja Turussa.
Tukea ja toimintaa valtakunnallisesti verkossa:
Apua voi saada , esim. keskusteluapua ja tukea itsenäistymiseen myös verkossa. Verkkotapaamisissa voi käydä 1- 10 kertaa. Ajan verkkotapaamiseen voi varata mistä päin Suomea tahansa. Aikoja on tarjolla joka arkipäivä ja ajan saa nopeasti. Verkkotapaamiset ovat maksuttomia. Ajan voi varata verkkosivujen linkistä. Mahdollisuuksia vertaistoimintaan.
Voi kysyä apua mistä tahansa nuoruuteen tai vanhemmuuteen liittyvästä asiasta, jokapäiväisistä tilanteista elämän isoihin kriiseihin.
Turvatalosta voi saada esim. keskusteluapua, tukea ja toimintaa esim. verkossa, tilapäistä majoitusta, apua unirytmin löytymiseen, tukea itsenäistymiseen.

Sekasin- chat 

Chat on avoinna arkisin 9- 24, viikonloppuisin 15- 24.
Sekasin chat on suunnattu 12- 29- vuotiaille. Keskustelulle on aikaa noin 45 min. Chatissa on suositus , että siellä käydään kerran päivässä kork. Joskus chat on ruuhkautunut , erityisesti iltaisin/ kesäisin. Sekasin chat löytyy mm. facebookista, instagrammista tiktokista, twitteristä.Sekasin- chatissa voit keskustella mieltäsi askarruttavista kysymyksistä tai aiheista nimettömänä ja luottamuksellisesti. Chatissa päivystävät järjestöjen ammattilaiset sekä koulutetut vapaaehtoiset. 
Sekasin chat - sinuilla kerrotaan myös, että jos sinulla on hätätilanne, soita hätänumeroon 112 tai valtakunnalliseen kriispuhelimeen numeroon 0925250111.
Sekasin Gaming. Sekasin Gaming on Discord- yhteisö 13-29- vuotiaille nuorille, yhteisössä on jo vajaa 20 000 jäsentä. Yhteisöstä voi löytää kavereita, keskusteluseuraa, tekemistä sekä vertaistukea turvallisella ja ammatillisesti moderoidulla aktiivisella alustalla. Sekasin Gamingillä vierailee myös sosiaalialan ammattilasia tarjoamassa matalan kynnyksen tukea.
Sekasin- chatin toiminnan ylläpitämisestä ja koordinoinnista vastaa Sekasin Kollektiivi. Sekasin Kollektiivi on MIELI Suomen mielenterveys ry :n, Suomen punaisen Ristin, Setlementtiliiton ja SOS- Lapsikylän koordinoima yhteenliittymä, joka toimii nuorten mielen hyvinvoinninedistämiseksi ja kriiseissä auttamiseksi.


 

https://www.punainenristi.fi/hae-apua-ja-tukea/henkinen-ensiapu/

Punainen risti ja henkinen ensiapu

Oikealla hetkellä annettu henkinen tuki auttaa ihmistä eteenpäin silloin, kun äkillinen ja odottamaton kriisi järkyttää turvallisuuden tunnetta.
Henkinen ensiapu on opeteltava taito siinä, missä muutkin ensiaputaidot. Tunnistamalla omat ja muiden kriisireaktiot, hakemalla apua ja tutustumalla henkisen tuen ohjeisiin voit auttaa itseäsi ja muita selvitymään kriiseistä.
TUNNISTA KRIISIREAKTIOT
Jokainen reagoi äkillisiin ja järkyttäviin tapahtumiin yksilöllisesti. Kuitenkin yleisten kriisireaktioiden tunnistaminen auttaa ymmärtämään omia tuntemuksia tai toisen ihmisen käyttäytymistä järkyttävän tapahtuman jälkeen. On myös hyvä muistaa, että reagoiminen on luonnollista ja normaalia.

kouvola.fi/ tukea-kriisiin/fi

Tukea huoleen, apua kriisiin

Henkeä ja terveyttä uhkaavassa tilanteessa ota yhteys hätäkeskukseen.

Lapset ja nuoret

Erityisnuorisotyö
Kouvolan kaupungin erityisnuorisotyö tarjoaa tukea ja ohjausta elämän eri tilanteissa kouvolalaisille 11-18- vuotiaille nuorille ja hänen huoltajilleen. Työn tarkoituksena on ennaltaehkäisevästi vahvistaa nuoren kasvua ja kehitystä sekä tukea nuoren itsetunnon vahvistumista. Maksuttomassa palvelussa nuori saa valmiuksia elämänhallintaan, kasvuun, sosiaalisiin suhteisiin ja elämänlaatuun liittyvissä haasteissa. Palveluun ei tarvitse lähetettä. Nuori voi itse ottaa yhteyttä erityisnuorisotyöntekijöihin tai tulla huoltajan tai muun aikuisen ohjaamana juttelemaan. Erityisnuorisotyötä tehdään yksilötyönä ja pienryhmätoimintana.

Lastensuojelun virka- ajan päivystys, ohjaus ja neuvonta
Kymsoten Pohjoinen tiimi Kouvolassa
puh: 040 488 4327 on auki arkisin klo 8- 15.30.
Huoli- ilmoituksen voi tehdä myös netissä.

Etsivä nuorisotyö
Kouvolan kaupungin etsivä nuorisotyö pyrkii tavoittamaan ne 16- 29- vuotiaat nuoret, jotka etsivät suuntaa elämäänsä. Se on tarkoitettu esim. nuorille, joilla ei ole koulu- tai työpaikkaa, tai jotka ovat keskeyttäneet varusmiespalveluksen. Etsivältä nuorisotyöntekijältä nuori saa apua ja tukea arkeen sekä vinkkejä siitä, millaisia palveluja hän tarvitsee.
 
Perheneuvola
Kymsoten perheneuvolan kaikille avoin puhelinneuvonta puh. 05 220 6100 palvelee arkisin klo 9- 14. Perheneuvola antaa ohjausta ja tukea sekä tutkimusta ja hoitoa lasten kasvatukseen ja perhe- elämään liittyvissä kysymyksissä ja haasteissa. Perheneuvolan asiakkuuden käynnistämiseksi yhteydenottaja voi olla perheen vanhempi tai viranomainen, joka huomaa perheen avun tarpeen. Perheneuvolaan ei tarvitse lähetettä.

Perhekeskukset
Kymenlaakson perhekeskuksen verkkosivulla monipuolisesti tietoa, tukea ja apua lasten ja nuorten perheille erilaisten teemojen ympärille.
Kysy& keskustele verkossa - Kymenlaakson perhekeskus.

Koulujen psykososiaalinen tuki
Koulukuraattorit ja koulupsykologit toimivat esiopetuksessa, peruskoulussa, toisella asteella sekä aikuiskoulutuksessa. Perusasteella toimii lisäksi koulujen psykiatriset sairaanhoitajat. He tukevat oppilaita ja opiskelijoita erilaisissa kriisitilanteissa. Koulukuraattoriin, koulupsykologiin tai koulun psykiatriseen sairaanhoitajaan voi ottaa yhteyttä lähettämällä hänelle wilmaviestin tai puhelimitse. Yhteystiedot työntekijöille löytyvät koulujen omilta kotisivuilta. Oppilashuolto- Kouvolan kaupunki.

Onks tää normaalia - chat
Normaali.fi- verkkopalvelussa voi testata elämäänsä liittyviä huolia ja katsoa siihen liittyviä lyhytvideoita parhaiten sopivana ajankohtana. neljänä päivänä viikossa on myös mahdollisuus käydä huolenaiheista keskustelua chatissa kymenlaaksolaisten ammattilaisten kanssa. Chatissa on keskustelemassa nuorten kanssa työskenteleviä aikuisia kuten mm.nuorisotyöntekijöitä ja -ohjaajia, koulukuraattoreja ja - psykologeja, sosiaaliohjaajia ja - työntekijöitä, perhetyöntekijöitä ja perhekeskuskoordinaattoreita. Chat on auki ma- to klo 16- 18 ja ke klo 19-21.

Nuortennetti
Mannerheimin lastensuojeluliiton Nuortennetistä saa apua ja tukea huoliin puhumalla tai kirjoittamalla. Puheluihin, kirjeisiin ja chat- keskusteluihin vastaavat MLL:n VAITIOLOVELVOLLISET, vapaaehtoiset aikuiset, joilla on aikaa kuunnella. Nuortennettiin voi ottaa nimettömästi yhteyttä vuoden jokaisena päivänä missä tahansa asiassa.

Lasten ja nuorten puhelin. Auki vuoden jokaisena päivänä, puh. 116111. Ma- pe klo 14- 20, la- su klo 17-20.

Lasten ja nuorten nettikirjepalvelu. Jos ääneen puhuminen tuntuu vaikealta, voit kirjoittaa MLL:n vapaaehtoisille aikuisille itsellesi tärkeistä asioista luottamuksellisesti. kirjeisiisi vastataan kahden viikon sisällä.
Lasten ja nuorten chat. Auki jokaisena päivänä klo 17-20. Voit myös varata chat- ajan.

Poikien puhelin
Valtakunnallinen Poikien puhelin on Väestöliiton tarjoama puhelin- ja verkkopalvelu alle 20- vuotiaille pojille ja nuorille miehille, sukupuolen moninaisuus huomioiden. Puh. 0800 94884 auki arkisin klo 13-18. Yhteydenottoihin vastaa Poikie puhelimen päivystäjä, joka on Väestöliitto ry:n asiantuntija. Hän on aikuinen mieshenkilö, joka on perehtynyt poikien maailmaan ja koulutettu työtehtävään.

VANHEMMAT JA HUOLTAJAT
Pyydä apua- palvelu
Kymsoten lasten, nuorten ja perheiden sähköinen PYYDÄ APUA - palvelu. on suunnattu kymenlaaksolaisille lapsiperheille, jonka kautta kuka tahansa voi pyytää apua, jos jokin oma tai perheenjäseneen liittyvä asia mietityttää. Kysymyksiin vastataan kolmen arkipäivän kuluessa. Kysymykset käsitellään luottamuksellisesti, vastaajina toimivat Kymsoten lasten, nuorten ja lapsiperheiden palveluiden työntekijät.

Vanhempainnetti- tietoa ja tukea lapsiperheen arkeen
Mannerheimin lastensuojeluliiton vanhempainnetti tarjoaa tietoa ja tukea lapsiperheen arkeen. Voit myös ottaa nimettömänä yhteyttä puhelimitse, chattaamalla tai kirjoittamalla nettikirjeen mistä tahansa vanhemmuuteen liittyvästä asiasta. Kanssasi keskustelee Mannerheimin lastensuojeluliiton kouluttama päivystäjä. kaikki yhteydenotot ovat luottamuksellisia, puheluita ei nauhoiteta eikä henkilöllisyyttäsi pystytä selvittämään. Puhelu on sinulle maksuton. Maksuton vanhempainpuhelin puh. 0800 92277. Myös chat- ja nettikirjepalvelu.

Kirkon perheneuvonta
Kouvolan perheasiain neuvottelukeskus tarjoaa maksutonta ammatillista keskusteluapua ja terapiaa Kouvolan ja Iitin asukkaille. Perheasiain neuvottelukeskuksessa selvitetään parisuhteeseen, perheeseen ja ihmisen henkilökohtaiseen elämään liittyviä kysymyksiä. Palvelut ovat maksuttomia ja asiakkaaksi voit hakeutua , vaikka ei olisi evankelisluterilaisen kirkon jäsen. Maksutonta palvelua voi saada yksin, avio-, avo- tai seurustelukumppanin kanssa tai koko perheelle. Asiakkaat kohdataan perheiden ja parisuhteiden moninaisuutta kunnioittaen. Yhteydenotot puh. 040 714 0556, arkisin ma- pe 10-12.

Parisuhdepuhelin
Valtakunnallinen parisuhdepuhelin pienten lasten vanhemmille toimii numerossa 0406794770 tiistaisin ja torstaisin klo 13- 15. Vastaajina ovat Väestöliiton asiantuntijat.

MIELENTERVEYDEN TUEKSI

Kymenlaakson sosiaali- ja kriisipäivystys
Kymenlaakson sosiaali- ja kriisipäivystys, Pohjois- Kymen sairaalan yhteydessä puh. 0400 533 595. Sosiaali- ja kriisipäivystys vastaa kiireellisistä sosiaalihuollon tehtävistä ja antaa akuuttia kriisiapua äkillisissä traumaattisissa kriisitilanteissa pääasiassa virka- ajan ulkopuolella. Voit asioida omassa asiassasi, omaisena, läheisenä tai ystävänä. Palvelu on maksutonta. Myös kotikäynnit mahdollisia.

Mielenterveys- ja päihdehoitaja ns. MIEPÄ- hoitaja, keskusteluapua 1- 10 kertaa.

Aikuissosiaalityö 
Aikuissosiaalityössä autetaan asiakkaita etsimään ratkaisuvaihtoehtoja erilaisissa sosiaalisissa ja taloudellisissa ongelmissa sekä elämäntilanteiden muutoksissa ja kriiseissä. Aikuissosiaalityön asiakas- ja palveluohjaus puh: 052206225, ma- pe klo 10-14. Aikuissosiaalityö Kymsote.

Kirkon keskusteluapu, myös chat-, nettikirje- ja kirjepalvelu, puh. 0400221180.

Jos haluat mielummin keskustella kasvokkain, ota yhteyttä Kouvolan seurakunnan pappiin tai diakoniatyöntekijöihin.

Valtakunnallinen kriisipuhelin
Suomen mielenterveysseuran kriisipuhelin päivystää numerossa 0925250111 suomen kielellä 24/ 7. Keskusteluapua luottamuksellisesti ja nimettömästi. Kriisipuhelin palvelee myös ruotsin-, arabian-, ja englannin kielellä.

Mielenterveysneuvontaa 
Mielenterveyden keskusliiton tarjoamaa neuvontaa puhelimitse puh : 020391920, arkisin kello 10-15. 









Ilolla on todettu tulirokko, millaisia oireita siinä on ? Miten sitä hoidetaan . Lääkehoito/ Lääkkeetön hoito ?

Marraskuisena aamuna Ilo herää itkuisena ja valittaa, että kurkkuun sattuu. Hän ei halua syödä tai juoda mitään. Hän valittaa myös , että päätä särkee. Meri mittaa Ilolta kuumeen ja sitä on 38, 2. " Mikähän tyttöä oikein vaivaa, voi himskutinhimskutti, nyt ei kyllä jaksaisi mitään tauteja, huoh . " , toteaa Susa Merille. Yhdessä he " tutkivat " Iloa ja pohtivat , mikä tällä voisi olla. 
He huomaavat, että Ilolla on punoittava ja turpea kieli ja hieman porkkananväristä ihottumaa kasvoilla. Punoitusta on myös rintakehällä. " Jännä, miten Ilon suun ja nenän ympärillä on tollanen vaalea vyöhyke. ", Meri pähkäilee.
" No nyt meni päivä taas uusiksi, mie soitan päiväkotiin ja ilmoitan, että Ilo on sairastunut. "
" Moikka, se on Kortekankaan Meri täällä huomenta. Sellasta läksin soittelemaan, että meidän Ilo on nyt sairastunut. Huomattiin tuossa aamulla, että Ilolla on kuumetta, päänsärkyä ja kurkkukin kipeä. Sen verran antoi suuhun katsoa, että huomattiin, että Ilon kieli n erittäin punainen ja turvonnut. . "
" Huomenta. No voi surku. Merkkaan tänne , että Ilo on tänän poissa eskarista. Onko tytöllä muita oireita, esim. ihottumaa. Luin justiinsa meidän lapsen wilmaviestistä Kymintehtaan koululta, että tulirokkoa on ollut nyt paljon perheissä.. "
" No on sellanen jännä ihottuma, mut suun ja nenän ympärillä on ihan vaaleaa. "
" Nuo oireet sopisi kyllä siihen tulirokkoon. Nyt teidän pitää varata heti lääkäriaika tai jos ette saa sellaista, niin lähteä Ratamoon päivystykseen. Se on todennäköisesti tulirokko, streptokokin aiheuttama infektio. Se on ainoa antibioottihoitoa vaativa rokkotauti. Helpostihan se tarttuu pisara- ja kosketustartuntana ja tauti itää sellaiset 3- 5 vrk. Joskus siitä voi tulla myös epidemia. "
" Joo myö lähtää käymään . "
" Hei tsemppii teille ja terkkuja Ilolle. Oikein paljon paranemisia. Soittele tai viestittele, mitä selviää ja jos tulee jotain kysyttävää. "
Susa lähtee Ilon kanssa Ratamon päivystykseen. He pääsevät lääkärin vastaanotolle melko nopeasti, koska heidät priorisoidaan jonon kärkipäähän.
Lääkäri tutkii Iloa sairaanhoitajan jälkeen. Sairaanhoitaja on kurkannut suuhun, ottanut tulehdusarvon ja mitannut kuumeen. Tyttö on erittäin väsynyt, mutta yllättävän rauhallinen. Ilolle on annettu parasetamolia ( kuinka paljon ? ) kipuun ja hän on juonut lämmintä kaakaota.
Lääkäri toteaa, että Ilolla on tulirokko. Tulirokko on streptokokin ( ryhmän A beetahemolyyttinen streptokokki ) aiheuttama infektio. Se on ainoa antibioottihoitoa vaativa rokkotauti.
Tulorokon oireita ovat kuume, päänsärky, nielutulehdus ( angiina ), oksentelu, punoittava ja turpea kieli ( mansikkakieli ), suurentuneet imusolmukkeet kaulalla sekä ihottuma.
Ihottma ilmenee hentona hieman porkkanan vrisenä etenkin kasvoilla mutta ei suun ympäristössä ja ylävartalolla. Punoitus näkee parhaiten rintakehällä, kainaloiden ympärillä ja vatsan alaosassa. Suun ja nenän ympärillä näkyy vaaleampi vyöhyke. Ihottuma ilmestyy yleensä 1/2 päivän sisällä kuumeen noususta. Noin viikon kuluttua taudin alkamisesta iho voi hilseillä erityisesti sormenpäistä. Tulirokon ihottuma johtuu A- streptokokin erittämästä toksiinista ja on sinänsä vaaraton.
Tulirokkodiagnoosi varmistetaan yleensä nielun bakteeriviljelyllä tai streptokokkipikakokeella. Tulirokkopotilaan tartuttavuus loppuu 24 tunnin kuluttua antibioottihoidon aloittamisesta ja niimpä lapsi voi palata hoitoon tai kouluun nopeasti voinnin niin salliessa. Tulirokkoa hoidetaan siis antibiootilla. Antibiootti on yleensä penisiliini pitoista ja sitä käytetään 10 päivän ajan.

Rafaelin reuma
Rafael sairastuu reumaan. ( Lasten reuma eli juveniili idiopaattinen antriitti on yhteisnimitys 5- 7 erilaiselle yli kuusi viikkoa kestäneelle niveltulehdukselle, jotka alkavat alle 16- vuotiaana ). Rafael on kiinnittänyt huomiota viime kuukausina siihen, että aamuisin hän on ollut väsyneempi ja tuntenut polvien, nilkkojen ja sormien nivelet jäykiksi. Lisäksi hän on nyt kiinnittänyt huomiota, että ne ovat olleet aamuisin turvoksissa. Oireet ovat kuitenkin helpottaneet aina päivän aikana, niin Rafael ei ole tajunnut huolestua. Eränää aamuna Rafael huomaa taas jäykkyyden ja turvotuksen ja mainitsee siitä aamupala pöydässä muulle perheelle. Meri kysyy onko oireet olleet kauan Rafaelin mielestä. Rafael toteaa, että onhan tätä jatkunut jo jonkin aikaa, mutta se kyllä aina helpottaa päivän mittaan. Meri sanoo, että hän varaa lääkärille ajan varmuuden vuoksi. 
Rafael ja Meri käyvät lääkärissä. Lääkäri tutkii Rafaelin ja kyselee oireista. Lisäksi hän kyselee onko perheessä tai lähisuvussa reumaa? Meri toteaa, että hänen äidillään on. Verikokeista selviää, että veren lasko ja CRP ovat koholla. Lääkäri toteaa oireiden kuulostavan reumalta ja hän laittaa lähetteen sisätautien poliklinikalle reumatologian lääkärille.
Rafaelin päästessä reuma lääkärille lääkäri tutkii ja katsoo otettujen verikokeiden tuloksia. Lääkäri tutkii fyysisen terveydentilan ja tunnustele nivelet arvioiden niden liikkeet ja mahdolliset arkuudet. Nivelet katsotaan myös ultraäänellä. Lisäksi hän katsoo miten Refael kävelee ja minkälainen ryhti on. lasko ja CRP ovat yhä koholla ja lisäksi tumavasta-aineet ovat koholla. Lääkäri toteaa että oireet:nivelien turvotus, nivelien jäykkyys ja väsymys viittaavat reumaan. Hän myös huomasi ultaraäänitutkimuksessa, että niveleissä joissa on ollut jäykkyyttä on niveltulehdusta. Lisäksi verikokeet viittaaavat siihen ja periytyvyys. Lääkäri kertoo, että lastenreumaan sairastuu vuodessa noin 200 alle 16-vuotiasta. Lääkäri diagnosoi Rafaelille reuman. Rafaelille määrätään reumalääkitys ja hänelle annetaan kotiin liikehoidon ohjeet. Lisäksi on tärkeätä kiinnittää hyuomiota hyvään ravitsemukseen ja terveisiin elämän tapoihin. Uni ja sopiva liikunta tärkeää. Hoidon tavoitteena on siis turvata lapsen normaali kasvu ja kehitys. Rafael pääsee käymään myös fysioterapia käynneillä. Lisäksi öastenreumaasairastavien tulee käydä säännöllisesti silmälääkärillä, värikalvotulehdus riskin takia. Rafaelin alkavaa hoitia seurataan Reumalääkärin kontrolli käynneillä ja verikokeilla.

Rafaelin reuman lääkehoito
Rafaelin reumaa aletaan hoitamaan metotreksaatilla . Metotreksaattia on käytetty jo pitkään lasten reumasairauksien hoidossa ja on kätössä myös syövän hoidossa, koska se pystyy hudastamaan solujen jakautumista. Rafaelin reuman hoidossa metotreksaattia käytetään pieninä annoksina, pieni lääkeannos kerralla ennaltaehkäisee hyvin lääkkee haittavaikutuksia. Rafael ottaa lääkkee tablettina suun kautta ja lääke annetaan kerran viikossa, aina samana päivänä. Varmuuden vuoksi Rafael ottaa foolihappoa 24 tuntia metotreksaatti tabletin jälkeen, koska se auttaa mahdollisten vatsaoireiden ennaltaehkäisyssä. 
Metoterksaatti lääkityksen aikana Rafaelin maksa-arvoja seurataan tarkasti.

Lisäksi Rafael käyttää reuman hoitoonsa tulehduskipulääkettä, jolla pyritään vähentämään kipua ja tulehduksen oireita sekä alentamaan mahdollista kuumetta. Tulehduskipulääke ei kuitenkaan ei kuitenkaan estä Rafaelin reuman etenemiseen. 
Rafael ottaa tulehduskipulääkkeenään Buranaa.

Reuman lääkkeetön hoito

Ruokavalioon huomion kiinnittäminen
Tutkimusnäyttöä löytyy siitä, että kasvispainoitteinen ja runsaasti kalaa sisältävä ruokavalio voi olla reumapotilalle suotuisaa. Tuoreissa tutkimuksissa on mm. havaittu, että runsas monityydyttömien rasvahappojen saanti voi jopa vähentää sairastumisriskiä ja parantaa reumalääkkeiden sietoa. 
Ylipainon ja korkean kolestrolin välttäminen. Nivelreuma lisää valtimotaudin riskiä yhtä paljon kuin kakkostyypin diabetes. Liiallinen rasvakudos taas tuottaa tulehdusta ylläpitäviä välittäjäaineita ja heikentää reumalääkkeiden tehoa. Näin ollen kaikki painonhallintaa edistävät ja kolestroliarvoja parantavat ruokavaliomuutokset ovat suositeltavia. Yleensä tämä tarkoittaa monipuolista, ravitsemussuositusten mukaista ruokavaliota parhaimmillaan.
Luuston terveydestä huolehditaan riittävällä kalkin ja D- vitamiinin saannilla, kuntoliikuntaa unohtamatta. Reumapotilaiden kannattaa käyttää D- vitamiinia ympäri vuoden. ( Antti Puolitaival, reumatologian erikoislääkäri, Huhuja ja totuuksia nivelreumasta, Reumalehti 1/ 2016 )
Lapsen iän ja mukainen tuki- ja liikuntaelimistön toiminnan ylläpito on yleinen untoutuksen tavoite. Taudin akuutissa vaiheessa pyritään vähentämään tulehtuneisiin niveliin kohdistuvaa kuormitusta esimerkiksi kävelysauvoilla ja polkupyörällä. Nivelten jäykistymistä ja virheasentojen kehittymistä estetään erilaisilla lastoilla ja tuilla. Viikoittainen fysioterapia on olennaista akuutissa vaiheessa. ( Mikkelsson, Kauppi& Pohjankoski 2015). Subakuutissa ja kroonisessa vaiheessa hoidon tavoitteena on yleis- ja lihaskunnon sekä nivelten liikkuvuuden parantaminen LIIKUNNALLA ja FYSIOTERAPIALLA. Liikunnalla pyritään myös vaikuttamaan mm. kipujen lievitykseen ja lapsen psyykkiseen jaksamiseen. ( Mikkelsson ym. 2015)
Lapsi saattaa oireilla reumaa ja sen kipuja myös psyykkisesti, esim. lapsi kokee pelkotiloja, ( ettei kipu lopu koskaan ), stressiä, ahdistusta, masentuneisuutta sekä lapsi voi taantua ikätasostaan. Psyykkisesti oireileva , paljon kipua kokenut lapsi tarvitsee PSYKOTERAPEUTTISTA APUA.
Lääkkeetöntä k

Varoitus: sisältö oli liian pitkä, ja sen loppu on poistettu. Koko sisältö näkyy vain muokkausnäkymässä.