Keiteleen esiopetus

Esiopetus on yksi osa lapsen oppimisen polkua. Esikoulun opettaja tekee yhteistyötä päivähoidon ja huoltajien kanssa ennen esiopetusvuoden alkua. Lapset tutustuvat kouluun ja huoltajille voidaan järjestää keväällä vanhempainilta. Lapsen kasvuun ja oppimiseen liittyvä oleellinen tieto saadaan päivähoidosta kirjallisena, sähköisenä wilman kautta ja/tai keskustellen päivähoidon henkilöstön kanssa. Tähän päivähoito pyytää huoltajilta kirjallisen luvan. Esikouluvuoden alussa huoltajat ottavat käyttöön Wilma-ohjelman, joka on käytössä koko peruskoulun ajan (kts linkki).Yhteistyö alkuopetuksen kanssa käynnistyy heti esikouluvuoden alkaessa.

Esiopetuksen arvot ovat yhtenäiset Nilakan kuntien opetussuunnitelmassa kuvatun arvopohjan kanssa (kts. linkki). Lapsen osallisuus toteutuu Keiteleen esiopetuksessa ilmiöpohjaisen oppimisen kautta. Lapset pääsevät vaikuttamaan oppisisältöihin kiinnostuessaan jostakin ilmiöstä, jota alamme yhdessä tutkia.Myös lasten leikeistä ja omakohtaisista kokemuksista saamme hyviä tutkimusaiheita. Luonnossa liikkuessamme aikuisella on mahdollisuus kuunnella lasta ja ihmetellä yhdessä kiinnostavia asioita. Oppimisen ilo syntyy yhdessä havainnoimalla ja tietoa etsimällä sekä toiminnallisen oppimisen kautta. Lasten välisiä ristiriitoja selvittelemme käyttämällä vastuun portaat-ohjelmaa (kts. linkki). Uusia taitoja opetelemme soveltaen muksuoppia (kts.linkki). Tehtäviä teemme monipuolisesti erilaisissa ryhmissä ja kannustamme lapsia vuorovaikutukseen toistensa kanssa. Lapsen temperamenttieroja pyrimme huomioimaan esimerkiksi ryhmiä muodostettaessa (kts.linkki). Huoltajiin pidämme yhteyttä wilman kautta, puhelimitse, keskustellen lasta tuotaessa ja haettaessa sekä erityisesti syyslukukaudella toteutuvissa Lapu-keskusteluissa (kts.linkki) ja vanhempainillassa. Viikon ohjelmasta tiedotamme viikkotiedotteella, ja esimerkiksi valokuvista tai peda.netin sivuilta huoltajat voivat seurata, miten suunnitelmat ovat toteutuneet. Tiedotamme myös ryhmässä esiintyvistä haasteista ja onnistumisista yhteisellä wilmaviestillä. Huoltajia rohkaisemme ilmaisemaan omia toiveitaan, antamaan palautetta ja arvioimaan esiopetusta avoimesti.

Esiopetuksessa lapsi oppii omatoimisuutta ja arjen taitoja aikuisen ohjauksessa. Ajattelutaidot kehittyvät vuorovaikutuksessa toisten kanssa sekä yrityksen ja erehdyksen kautta. Keiteleen esikoulussa etsimme tietoa oikeista ympäristön ilmiöistä unohtamatta kuitenkaan mielikuvituksen tärkeyttä. Monet vaikealtakin tuntuvat asiat avautuvat helpommin esim.sadun avulla. Lukutaidon vielä puuttuessa lapset saavat tietoa kuvien, kerronnan, elokuvien, musiikin, kokeilun, havainnoinnin yms. kautta. Omia tutkimustuloksiaan he voivat esitellä muille esim. draaman, musiikin, kuvataiteen ja sadutuksen keinoin (kts.linkki). Tieto-ja viestintäteknologiaa käytämme monipuolisesti sekä tiedon hankinnassa että dokumentoinnissa. Lasten oma osallisuus ja demokratia korostuvat yhteisiä sopimuksia laadittaessa ja tutkimuskysymyksiä valittaessa. Mielenkiinto tekemistä kohtaan herää kun lapset saavat itse vaikuttaa arjen järjestelyihin oman kykynsä mukaan.

Esiukouluvuoden alkaessa lapselle ja huoltajille tarjotaan mahdollisuus lapset puheeksi- keskusteluun (kts.linkki). Jokaiselle esikoululaiselle laadimme myös henkilökohtaisen esiopetuksen oppimissuunnitelman yhteistyössä huoltajien kanssa. Huoltajien tapaamisessa kirjaamme tavoitteet lapsen kasvulle ja oppimiselle. Edistymistä arvioidaan ja uusia tavoitteita asetetaan lukuvuoden aikana. Esiopetussuunnitelmaan kirjaamme myös mahdollisen tuen tarpeen ja siihen liittyvät toimenpiteet. Lapsen kuuleminen tapahtuu haastattelemalla lasta etukäteen ja/tai ottamalla hänet mukaan huoltajien tapaamiseen. Kodin uskontoon tai kulttuuriin liittyvät erityistoiveet kirjaamme myös tähän suunnitelmaan. Esiopetussuunnitelmaa voivat huoltajat lukea wilma-ohjelman kautta.

Lapsen kasvua ja oppimista tuemme kiinnittämällä erityistä huomiota oppimismotivaation ylläpitämiseen. Tutkimalla lasta kiinnostavia ilmiöitä monipuolisesti erilaisissa oppimisympäristöissä lapsi saa kokemuksen, että on voinut itse olla vaikuttamassa toiminnan suunnitteluun. Leikille annamme aikaa mahdollisimman paljon ja lähiluonto on yksi tärkeimmistä leikkiympäristöistä. Huoltajia kannustamme osallistumaan esikoulun toimintaan tuomalla omaa osaamista ja kiinnostuksenkohteita osaksi koulupäivää. Myös yhteistyö koulun ulkopuolisten toimijoiden kuten pelastuslaitoksen, kalastajien, metsästäjien tai partion kanssa rikastuttavat esiopetuksen sisältöä ja avaavat lapselle ympäröivää maailmaa. Yhteistyö alkuopetuksen kanssa toteutuu mm. yhteisissä tutkimusprojekteissa ja pajapäivissä. Esikoululaisilla on myös omat koulukummit viidenneltä luokalta.

Keiteleen esikoulussa vietämme paljon aikaa ulkona, mikä edistää omalta osaltaan lasten terveyttä. Leikkiympäristöjen turvallisuus huomioidaan tekemällä yhteisiä sopimuksia miten vaaratilanteita ei pääse syntymään. Retkiä varten laadimme myös erillisen turvallisuussuunnitelman (kts.liite). Ulkona leikkitilaa on paljon, jolloin riitatilanteita syntyy vähemmän eikä melusta ole haittaa. Ryhmän keskinäisiin pulmatilanteisiin laadimme sopimuksia yhdessä lasten kanssa sitä mukaa, kun niitä ilmenee. Hygieniaan ja terveelliseen ravintoon kiinnitämme huomiota päivittäin ja esikoulussa noudatamme koko koulun kestävän kehityksen ohjelmaa.

Lapsen leikillä on keskeinen merkitys esiopetuksessa. Toiminnallisuus ja leikin avulla oppiminen korostuvat myös esikoululaisten ohjauksessa, kun opettelemme uusia taitoja. Keskeisenä opetusmenetelmänä käytämme ilmiöpohjaiseen oppimiseen perustuvaa design-suuntautunutta pedagogiikkaa (kts.linkki) tai jotakin muuta tutkivan oppimisen menetelmää (kts. linkki). Tutkivassa ja ilmiöpohjaisessa oppimisessa lapsilla on mahdollisuus vaikuttaa tutkimuskohteen ja tutkimuskysymysten valintaan. Lapset miettivät myös, millä tutkimusmenetelmillä haluavat lähteä tietoa etsimään. Koska esikouluikäiset lapset vasta harjoittelevat näitä taitoja, aikuisen ohjauksella on kuitenkin tässä vaiheessa erityisen tärkeä merkitys. Tieto- ja vistintäteknologian käyttöä harjoittelemme tiedon etsinnässä ja tutkimustulosten dokumentoinnissa. Projektiin voidaan liittää myös asiantuntijavierailu koululla tai tutkimuskohteessa. Aikuisen vastuulla on että eri oppimiskokonaisuudet (äidinkieli, matematiikka, liikunta, musiikki, kuvataide, ympäristökasvatus) huomioidaan eheytetysti tutkimusprojektin aikana. Kun vastaus tutkimuskysymykseen on löydetty tai tutkimusprojekti saadaan muuten päätökseen, voidaan lopputulosta esitellä muille oppilaille tai vaikkapa lasten huoltajille. Joitakin tutkimusprojekteja toteutamme myös yhteistyössä alkuopetuksen kanssa.

Opetuksen ja oppimisen arviointia teemme esiopetuksessa koko ajan. Lasten motivoituminen tekemiseen on paras mittari opetuksen ja oppimisen oikeasta suunnasta. Lapsen henkilökohtaiset tavoitteet kirjaamme esiopetussuunnitelmaan, joka on myös huoltajien luettavissa. Huoltajat tapaamme ainakin kerran vuodessa ja yhteydessä olemme aina, kun huoli herää tai lapsen opetukseen tai ohjaukseen suunnitellaan jotakin uutta. Arviointia voidaan tehdä myös erilaisilla testeillä, mikäli riittävää tietoa ei pystytä saamaan arjessa havainnoimalla ja/tai huoltajien kanssa keskustelemalla. Mikäli tarvetta ilmenee, erityisopettaja voi tehdä lisäarvioita lapsen tuen tarpeesta. Esikoululaisten kanssa voidaan alkaa harjoitella myös itse- ja vertasiarviointia, jolloin ymmärrys omasta oppimisesta alkaa kehittyä. Tämä voidaan toteuttaa esimerkiksi pyytämällä lasta kertomaan jostakin opitusta asiasta ja dokumentoimalla lapsen kertomuksia eri tavoin (esim. kirjoittamalla tai videoimalla).Valokuvia katselemalla lapset voivat palata menneisiin tapahtumiin ja kerrata oppimistaan. Huoltajilta toivomme aktiivisuutta palautteen antamisessa ja järjestämme heille tilaisuuden arviointiin kyselyn kautta, tapaamisissa tai vanhempainilloissa. Esiopetuksesta ei anneta keväällä arviointitodistusta vaan tieto opettajalle siirtyy keskustelun, esiopetussuunnitelmien ja lapsesta annettujen lausuntojen välityksellä.

Kielellisen tietoisuuden harjoittamisella on keskeinen osa esiopetuksessa. Seuraamme kiinnostuksen heräämistä lukemista ja kirjoittamista kohtaan ja tarjoamme lapsille monipuolisia mahdollisuuksia tutustua kirjoitettuun ja puhuttuun kieleen. Lapsen omalla kerronnalla on suuri merkitys ja sitä harjoittelemme keskustelemalla ja esim. saduttamalla (kts.linkki). Loruttelun, sanoihin ja kirjaimiin tutustumisen sekä tarinoiden kertomisen liitämme usein tutkimusprojekteihin tai muuhun lapsen kokemusmaailmasta tuttuun asiaan. Opetusmenetelmät ovat ympäristöpainotteisessa esikoulussa pääosin toiminnallisia ja toteutuvat usein ulkona. Kirjasto sijaitsee aivan koulun välittömässä läheisyydessä, joten erilaiseen kirjallisuuteen tutustuminenkin on vaivatonta. Lukemaan oppimisen valmiuksia harjoittelemme myös pelaamalla tietokoneella tai tabletilla erilaisia oppimispelejä kuten Ekapeli Alkua. (kts.linkki).

Lapsen tutustuminen lähiympäristöön, omaan lähikulttuuriin, uskontoon ja katsomuksiin sekä historiallisiin tapahtumiin liittyvät kiinteästi vuodenaikoihin ja juhliin sekä kalenterivuoden tapahtumiin. Ajankohtaisia aiheita käsittelemme lapsen tasoisesti keskustellen ja kysymyksiin vastaten. Tutustumme lähiympäristöön retkeilemällä paljon ja kutsumalla oman kunnan toimijoita kertomaan paikallisesta kulttuurista, yrityksistä ja harrastusmahdollisuuksista. Usein saamme vierailijoita mukaan myös retkillemme. Esiopetuksessa hyödynnämme kirjastossa olevia näyttelyitä ja osallistumme mahdollisimman paljon meille tarjottuihin tilaisuuksiin. Esikoulussa toimii seurakunnan toimesta arkipyhäkoulu eli "pyhis" johon osallistumisesta perhe voi itse päättää. Jumalanpalveluksissa käymme syksyllä, jouluna ja keväällä. Kouluun siunaaminen on koulun ulkopuolinen tapahtuma ja kaikille vapaaehtoinen. Eri uskontokuntiin kuuluvien lasten perheiden toiveita kuunnellaan ja otamme ne osaksi esikoulutoimintaa heidän toivomallaan tavalla. Eri kansallisuuksiin tutustumme luontevasti oman koulumme oppilaiden ja perheiden avulla esimerkiksi kutsumalla lasten huoltajia vierailulle tai järjestämällä teemapäiviä eri maista.

Tutkiminen, kokeileminen, looginen ajattelu, syy-seuraussuhteiden oivaltaminen, vertailu, mittaaminen, lukumäärien laskeminen, avaruudellinen hahmottaminen ja monet muut matemaattiset taidot kehittyvät luontevasti luonnossa liikkuessamme. Luonnonmateriaalien käyttö opetuksessa motivoi lapsia ja tekee opetuksesta konkreettista ja käsin kosketeltavaa. Lapset oppivat myös havainnoimaan yksityiskohtia ja tekemään vertailuja seuratessaan vuodenaikojen vaihteluita. Aikakäsitys alkaa kehittyä kun seuraamme luonossa tapahtuvia muutoksia. Myös toiminnalliset leikit ja pelit tuovat lisävaihtelua tehtävien tekemiseen. Tietotekniikkaa hyödynnämme pelaamalla erilaisia matematiikkapelejä kuten ekapeli-matematiikkaa.(kts.linkki)

Ympäristö- ja luontopainotteisessa esiopetuksessa liikunnan merkitys korostuu. Erilaisissa maastoissa kulkeminen kehittää tasapainoa ja kehon hallintaa, kohentaa peruskuntoa ja vahvistaa lihaksia. Retkillä kiinnitämme huomiota liikennesääntöihin ja turvalliseen liikkumiseen. Luontoleikit ja muut sääntöleikit motivoivat liikkumaan ja vahvistavat perusliikuntataitoja. Keiteleellä monipuolisen liikunnan harjoittaminen on mahdollista lähellä sijaitsevien liikuntapaikkojen ansiosta. Luistelualueet ja hiihtoladut ovat talvella esikoululaisten käytössä ja liikuntahallin monipuoliset välineet ovat helposti saatavilla. Myös koulun pihassa sijaitsevat leikkivälineet ja palloilualue innostavat omaehtoiseen liikkumiseen ulkoilun aikana. Terveellinen ruoka ja riittävä lepo ovat jokavuotisia teemoja esiopetuksessa. Syksyisin poimimme marjoja metsästä ja puutarhasta ja tutustumme kotimaisiin kasviksiin. Esikoulun jälkeen koulun päivähoitoon jääville järjestetään iltapäivällä lepohetki.

Oppilashuolto liittyy kiinteästi esiopetuksen tehtävään edistää lapsen kasvun, kehityksen ja oppimisen edellytyksiä (kts.linkki). Keiteleellä esiopetuksen lähimmät yhteistyökumppanit ovat lapsen huoltajat, varhaiskasvatus, lastenneuvola, sosiaalitoimi ja koulun erityisopettaja. Myös koulukuraattorin palvelut ovat helposti saatavilla. Terapiapalvelut hankimme koulun kumppaneilta tai yksityisiltä palvelun tuottajilta. Laajemmat tutkimukset ja tutkimusjaksot suoritetaan Kuopion yliopistollisessa sairaalassa.

Lapset tulevat esikouluun erilaisista kasvu-ja oppimisympäristöistä ja tarvitsevat siksi yksilöllistä tukea koulupolun alkuvaiheessa. On tärkeää, että lapsi kokee tulevansa hyväksytyksi omana itsenään osana esikouluryhmää. Varhaiseen puuttumiseen kiinnitämme Keiteleellä erityistä huomiota. Yhteistyössä huoltajien kanssa pyrimme selvitämään mistä on kyse jos huolta ilmenee (kts.linkki). Lapselle annetaan tarvittava tuki vaikka asioiden selvittely olisikin vielä kesken. Koulun erityisopettaja on heti alkuvaiheessa opettajan työparina arvioimassa minkälaista tukea lapsi mahdollisesti tarvitsee. Huoltajille tiedotamme heti jos tukitoimia otetaan koulupäivien aikana käyttöön. Lapsi voidaan ohjata lääkärin tai terveydenhoitajan lähetteellä asiantuntijan tutkittavaksi mikäli lisätietoa tarvitaan tuen suunnittelussa. Huoltajilla on vastuu opettajan avustamana hankkia lähete ja järjestää tutkimusten aloittaminen.

YLEINEN TUKI: Kaikille esikoululaisille laadimme yleisen tuen esiopetussuunnitelman yhteistyössä huoltajien kanssa heti alkusyksyn aikana riippumatta siitä, minkä verran lapsella on tuen tarvetta esikoulun alkaessa. Keiteleellä on käytössä ns. jakotunnit, jolloin paikalla on vain puolet esikouluryhmästä. Pienemmässä ryhmässä lapsen huomioiminen on helpompaa ja yksilölliset tarpeet tulevat paremmin esille. Vuosittain arvioimme myös onko ryhmässä tarvetta ns. tuplaopettajalle. Tällöin ryhmään tulee sovituksi ajaksi toinen opettaja, jolloin ryhmä voidaan jakaa kahtia tai molemmat ohjaavat kokonaista ryhmää yhdessä. Tuplaopettajana voi toimia myös lastentarhanaopettaja. Myös erityisopettajan tunteja on esikoululaisten käytössä heti esikoulun alkessa. Yleiseen tukeen kuuluu myös eriyttäminen, jolloin tehtävät suunnitellaan siten, että jokaiselle on niissä sopivasti haastetta. Joskus haasteita saattaa olla koko ryhmällä esim. tunteiden hallinassa tai ryhmässä toimimisen taidoissa. Tällöin voidaan avuksi ottaa erilaisia valmiita ohjelmia, joiden avulla pyrimme saamaan ryhmästä toimivamman ja luokkaan hyvän yhteishengen(kts.linkki)

TEHOSTETTU TUKI: Mikäli huomataan, että yleinen tuki ei ole riittävää voidaan lapsi siirtää tehostettuun tukeen. Tehostetussa tuessa oppilaan oppimisessa ja oppimisympäristöissä tehdään vielä enemmän toisin, enemmän yksilöllisemmin sekä vielä joustavammin. Tilanteen seuraaminen ja yhteistyö toimijoiden kesken, erityisesti huoltajien kanssa, korostuu. Lapselle laditaan pedagoginen arvio, joka käsitellään moniammatillisessa ryhmässä. Tukitoimet ja muut ratkaisut kirjataan oppilaalle tehtävään oppimissuunnitelmaan, jota päivitetään tarvittaessa mutta säännöllisesti. Tehostetusta tuesta voidaan siirtyä tarvittaessa takaisin yleiseen tukeen.

ERITYINEN TUKI: Mikäli tehostettu tuki ei ole riittävä, voidaan lapsi siirtää erityiseen tukeen. Lapselle laaditaan pedagoginen selvitys, joka käsitellään moniammatillisessa ryhmässä. Huoltajien kanssa tehtävä yhteistyö korostuu entisestään. Sellaiselle lapselle, jolle on tehty erityisen tuen päätös, annetaan erityisopetusta hänelle laaditun henkilökohtaisen opetuksen järjestämistä koskevan suunnitelman mukaisesti (HOJKS). Myös erityisestä tuesta voidaan lapsi siirtää takaisin tehostettuun tai yleiseen tukeen.

Peda.net käyttää vain välttämättömiä evästeitä istunnon ylläpitämiseen ja anonyymiin tekniseen tilastointiin. Peda.net ei koskaan käytä evästeitä markkinointiin tai kerää yksilöityjä tilastoja. Lisää tietoa evästeistä