Esineet ja kuviot
Alttarin esineet
Krusifiksi eli ristiinnaulitun kuva on ristiinnaulittua Kristusta esittävä veistos. Varhaisimmat krusifiksit olivat pieniä ja niitä säilytettiin alttarilla, mutta myöhemmin keskiajalla myös kirkon triumfikaareen sijoitettiin suuri ja monivärinen, puusta tehty krusifiksi. Krusifikseissa ovat usein Jeesuksen pään yläpuolella kirjaimet INRI. Tämä on lyhennys latinankielisestä tekstistä Iesus Nazarenus Rex Iudaeorum (suom. Jeesus Nasaretilainen juutalaisten kuningas), jonka Pontius Pilatus Raamatun mukaan kirjoitti tauluun Jeesuksen pään yläpuolelle (Joh.19:19).
Ehtoollista vietettäessä alttarille katetaan myös ehtoollisvälineet: viinikannu, leipärasia, vesikannu, ehtoollismalja (kalkki), leipälautanen (pateeni) sekä mahdollisesti pikarit jakajille. Lisäksi on hyvä olla valkoisia liinoja viinitippojen varalta.
Ehtoollista vietettäessä alttarille katetaan myös ehtoollisvälineet: viinikannu, leipärasia, vesikannu, ehtoollismalja (kalkki), leipälautanen (pateeni) sekä mahdollisesti pikarit jakajille. Lisäksi on hyvä olla valkoisia liinoja viinitippojen varalta.
Alttarikynttilät
Kynttilät sijoitetaan alttarille niin, että seurakuntalaiset näkevät alttarille. Perinteen mukaan kynttilöiden tulisi olla lyhyempiä kuin alttarilla oleva krusifiksi. Alttarilla kynttilät ovat yksittäisissä kynttilänjaloissa. Alttarikynttilöiden lukumäärä vaihtelee kirkkovuoden mukaan. Kynttilät on mahdollista sijoittaa aina siten, että alttarilla on vain kaksi kynttilää ja muut kynttilät ovat alttarin tuntumassa.
Kynttilöiden määrällä on oma symboliikkansa2 – laki ja evankeliumi, Kristuksen ihmisyys ja jumallisuus
4 - evankelistat
6 – kolmen kerrannaisuus suurina Kristus-juhlina
7 – virantoimituksessa olevan piispan
läsnäolon merkiksi voidaan sytyttää erillinen kynttilä
Kynttilöiden määrällä on oma symboliikkansa2 – laki ja evankeliumi, Kristuksen ihmisyys ja jumallisuus
4 - evankelistat
6 – kolmen kerrannaisuus suurina Kristus-juhlina
7 – virantoimituksessa olevan piispan
läsnäolon merkiksi voidaan sytyttää erillinen kynttilä
Alttarikaide
Alttarikaide on käytössä vain Suomessa, Ruotsissa, Virossa. Kaide erottaa seurakunnan alttarista - kenties sillä haluttiin suojella alttarin pyhyyttä. Todennäköisimmin kaide on tullut käyttöön hyvin käytännöllisistä syistä: näissä maissa on ollut tapana ottaa ehtoollinen vastaan polvistuneena ja alttarikaide on helpottanut polvistumista. Ristikirkoissa alttarikaide on tavallisesti puoliympyrä: se kuvastaa seurakunnan yhteyttä, jota kuolemakaan ei voi rikkoa. Ympyrän toisen puolen muodostaa jo perille päässeiden seurakunta.
Saarnatuoli
Vanhastaan piispa puhui seurakunnalleen tuolilla istuen. Korotettu saarnatuoli on palvellut kuuluvuutta ja näkyvyyttä. Saarnatuolin päällä usein oleva katos (kuninkaan katos) muistuttaa, että Sanassa on kuningasten kuningas läsnä.
Kahdesta lukupulpetista salista katsoen vasemmanpuoleista/ pohjoista käytettiin evankeliumin lukemiseen ja sinne vakiintui myös saarnatuolin paikka. Vanhoissa kirkoissa saarna pidettiin kuitenkin valoisammalta eteläpuolelta, pohjoisen puolella kun ei pimeyden ja kylmyyden vuoksi välttämättä ollut lainkaan ikkunaa.
Kahdesta lukupulpetista salista katsoen vasemmanpuoleista/ pohjoista käytettiin evankeliumin lukemiseen ja sinne vakiintui myös saarnatuolin paikka. Vanhoissa kirkoissa saarna pidettiin kuitenkin valoisammalta eteläpuolelta, pohjoisen puolella kun ei pimeyden ja kylmyyden vuoksi välttämättä ollut lainkaan ikkunaa.
Muita esineitä kirkossa
Virsitaulut
Kolehtihaavit
Taulut
Kyntteliköt
Urut
Kirkonkellot, kellotapulit
Vaivaisukot Vaivaisukot -liike, Keski-Suomen kirkkojen vaivaisukot
Kolehtihaavit
Taulut
Kyntteliköt
Urut
Kirkonkellot, kellotapulit
Vaivaisukot Vaivaisukot -liike, Keski-Suomen kirkkojen vaivaisukot
Kuvioiden symboliikka
Kirkollisissa esineissä ja teksitiileissä on käytetty paljon vakiintunutta kirkollista symboliikka, jonka tunteminen auttaa "lukemaan" esineiden kertomaa.
Niistä tavallisimpiin voi tutustua esimerkiksi Tiekirkkojen sivulla.
Lisätietoja myös esimerkiksi teoksessa
Pentti Lempiäinen, Kuvien kieli: Vertauskuvat uskossa ja elämässä. Helsinki: WSOY, 2002. ISBN 951-0-26457-1.
Niistä tavallisimpiin voi tutustua esimerkiksi Tiekirkkojen sivulla.
Lisätietoja myös esimerkiksi teoksessa
Pentti Lempiäinen, Kuvien kieli: Vertauskuvat uskossa ja elämässä. Helsinki: WSOY, 2002. ISBN 951-0-26457-1.