Ammatillinen vuorovaikutus ja tunnetyö
Ammatillinen vuorovaikutus ja tunnetyö
Pirjo Salminen
Suntion työn keskeistä sisältöä ovat erilaiset vuorovaikutustilanteet työtovereiden, yhteistyökumppa-neiden ja seurakuntalaisten kanssa. Yksityiselämässäkin hyvistä vuorovaikutustaidoista on paljon iloa, mutta työtehtävissä se on yksi keskeinen ammattitaitovaatimus. Hyvät tavat, kyky kuulla ja kuunnella toista, itsensä selkeä ilmaiseminen, taito tunnistaa ja hallita tunteensa, taito antaa ja vastaanottaa palautetta, yhteistyökyky ja käytöksessä näkyvä kunnioittava asenne toista kohtaan eivät ole persoonallisuuden piirteitä tai henkilökemiaa, vaan ammattitaitoa.
Viestintää ajatellaan helposti tiedon siirtämisenä. Yleensä se ei välity sellaisenaan, vaan pikemminkin on kyse vuorovaikutuksesta, jossa osallistujat tuottavat, jakavat ja tulkitsevat merkityksiä yhdessä. Vuorovaikutuksesta ihmisten kanssa ei voi kieltäytyä, vaan vaikutamme toisiin olemuksellamme joka tapauksessa. Sanattomuus on yhtä tehokasta viestintää kuin sanallinenkin, sillä kommunikaatiosta puhetta on arviolta alle 10%, muu on sanatonta oheisviestintää. Hyvät vuorovaikutsutaidot pohjautuvat hyvään itsetuntemukseen ja omien reagointitapojensa tuntemiseen.
- Salli toisen tunteet, ne ovat hänen kokemustaan eikä niistä tarvitse itse ahdistua.
- Etsi ratkaisuja yhdessä.
- Erottele itsessäsi työrooli ja yksityinen minä. Työrooliin kohdistuvia paineita tai pettymyksiä ei tarvitse päästää yksityisen minän puolelle, ne voi jättää narikkaan kotiin lähtiessä.
- Pidä huolta itsestäsi ja pura paineita työkavereiden, esimiehen tai työnohjaajan kanssa.
Suntion työn keskeistä sisältöä ovat erilaiset vuorovaikutustilanteet työtovereiden, yhteistyökumppa-neiden ja seurakuntalaisten kanssa. Yksityiselämässäkin hyvistä vuorovaikutustaidoista on paljon iloa, mutta työtehtävissä se on yksi keskeinen ammattitaitovaatimus. Hyvät tavat, kyky kuulla ja kuunnella toista, itsensä selkeä ilmaiseminen, taito tunnistaa ja hallita tunteensa, taito antaa ja vastaanottaa palautetta, yhteistyökyky ja käytöksessä näkyvä kunnioittava asenne toista kohtaan eivät ole persoonallisuuden piirteitä tai henkilökemiaa, vaan ammattitaitoa.
Viestintää ajatellaan helposti tiedon siirtämisenä. Yleensä se ei välity sellaisenaan, vaan pikemminkin on kyse vuorovaikutuksesta, jossa osallistujat tuottavat, jakavat ja tulkitsevat merkityksiä yhdessä. Vuorovaikutuksesta ihmisten kanssa ei voi kieltäytyä, vaan vaikutamme toisiin olemuksellamme joka tapauksessa. Sanattomuus on yhtä tehokasta viestintää kuin sanallinenkin, sillä kommunikaatiosta puhetta on arviolta alle 10%, muu on sanatonta oheisviestintää. Hyvät vuorovaikutsutaidot pohjautuvat hyvään itsetuntemukseen ja omien reagointitapojensa tuntemiseen.
Työtä tehdään tavoitteellisesti ja myös työtilanteiden vuorovaikutuksen tulee olla tavoitteen suuntaista. Jos työn tavoitteena on lähimmäisenrakkauden toteuttaminen, sen tulisi näkyä myös vuorovaikutuk-sessa. Työrooliin kuuluu myös se, että ammatti-ihminen vastaa vuorovaikutuksesta. Työntekijä ei ole se, joka katkaisee puhelun tai kääntää selkänsä. Rajat loukkaavalle, uhaavalle tai epäsopivalle käytökselle saa toki laittaa, mutta asian selvittämiseksi voi esimerkiksi tarjota toista ajankohtaa tai toisten mukaantuloa. Jokainen on vastuussa omasta käyttäytymisestään. Vaikka työtä tehdään omalla persoonalla, sen käyttämistä työvälineenä on voitava arvioida.
- Keskity kuuntelemaan toista arvostavasti ja kiinnostuneena.
- Selvennä: tarkoitatko, ymmärsinkö oikein…Seurakunnan työntekijät sitoutuvat vaitiolovelvollisuuteen. Lainsäädännön lähtökohtana on, että ulkopuolisille ei saa antaa ihmisten yksityiselämän piiriin kuuluvia tietoja. Jumalanpalveluselämä on puolestaan lähtökohtaisesti julkista. Kirkkohallitus on julkaissut Aika puhua - aika vaieta. Rippisalaisuus ja vaitiolovelvollisuus kirkossa -oppaan, jossa aiheesta on tarkemmin. Työntekijä voi aina neuvotella asiasta esimiehensä kanssa.
Eniten ongelmia ja väärinkäsityksiä ihmisten välille syntyy huonosta kuuntelemisesta. Helposti käy niin, että kuulee vain sen, mitä haluaa kuulla tai pelkää kuulevansa. Haastavaan vuorovaikutustilanteeseen voi valmistautua etukäteen:
- Ota stressirokotus: tunnista ahdistuksesi ja pelkosi, hyväksy ja kohtaa tunteesi ja rauhoita itsesi vaikka hengittämällä hitaasti ja syvään.- Keskity kuuntelemaan toista arvostavasti ja kiinnostuneena.
- Salli toisen tunteet, ne ovat hänen kokemustaan eikä niistä tarvitse itse ahdistua.
- Etsi ratkaisuja yhdessä.
- Erottele itsessäsi työrooli ja yksityinen minä. Työrooliin kohdistuvia paineita tai pettymyksiä ei tarvitse päästää yksityisen minän puolelle, ne voi jättää narikkaan kotiin lähtiessä.
- Pidä huolta itsestäsi ja pura paineita työkavereiden, esimiehen tai työnohjaajan kanssa.