PROpe-sivusto
Esteettinen osaaminen
Esteettisen osaamisen tarkastelu tuntuu vähän vaikealta minulle. Kuitenkin liittäisin esteettiseen osaamisen ainakin opettajan luovuuden, yksilöllisyyden ja eri oppimistyylien huomioimisen opettamisessa. Mielestäni opettajan tulee olla näissä asioissa tarpeeksi mukavuusalueellaan, koska oppilaat voivat aistia opettajan ahdistuneisuuden. Jos opettaja on paniikissa, niin tuskin syntyy mitään hyvää. Toisaalta koulussa voi olla yllättävästi muuttunut tilanne esimerkiksi tunnin sisällön suhteen. Tässä tilanteessa opettajan tulee nopeasti keksiä uusia menetelmiä ja materiaaleja tunnin sisällöksi, ja juuri tässä tilanteessa voi tulla luovia ratkaisuja. Opettajalla onkin mielestäni jollain tasolla oltava luovuutta. Esteettiseen osaamiseen voisi liittyä myös oma käsitys taide- ja taitoaineista. Taide- ja taitoaineita perustellaan muun muassa luovuuden ja mielikuvituksen edistäjänä ja myös opettajan tulisi pystyä soveltamaan luovasti taito- ja taideaineiden opetuksessaan erilaisia menetelmiä ja välineitä. Räsäsen (2008) teoksessa käsitellään muun muassa kokonaisvaltaista oppimiskäsitystä, joka ei erottele taitoa ja taidetta muista oppiaineista ja sisältää näkemyksen erilaisten tietämisten tapojen samanarvoisuudesta. Ymmärrän taide- ja taitoaineiden tarpeellisuuden oppilaan kokonaisvaltaisen kasvamisen tukemisessa. Esteettiseen osaamiseen liittyy myös näkemykset viihtyisästä oppimisympäristöstä. Viihtyisä oppimisympäristö tarkoittaa minulle paikkaa, jossa on hyvä ilmapiiri. Tähän liittyy muun muassa turvallisuus ja uskaltaminen olla oma itsensä. Oppimisympäristö käsittää myös konkreettisia asioita siinä, eli esimerkiksi koulussa luokkahuone ja piha. On mielestäni tärkeää, että opettaja suunnittelee ja rakentaa yhdessä oppilaiden kanssa oppimisympäristöä. Oppimisympäristön tulisi olla esteettinen sillä tavalla, että sitä olisi mahdollista tutkia kaikilla aisteilla ja keholla.
Pedagoginen osaaminen
Oppimisprosessien suunnittelussa, toteuttamisessa, eriyttämisessä, arvioinnissa ja kehittämisessä vahvuuteni ovat suunnittelussa ja toteuttamisessa, koska esimerkiksi tunnin tavoitteiden ja sisältöjen perustelua on tullut harjoiteltua yliopistossa. Koko luokan kohdalla eriyttämiseen ja oppimisprosessien kehittämiseen liittyvä kokemukseni on todella vähäistä. Eriyttämiseen vaikuttava asia on yleistynyt erityisoppilaiden integraatio yhä enemmän tavallisiin perusasteen luokkatilanteisiin. Eriyttämisen tarve kun kuitenkin kasvaa asetettavien tavoitteiden, käytetyn oppimateriaalin, työmuotojen ja suoritettavien arviointien osalta. (Salminen 2012.) Eriyttäminen onkin yksi asioista, jonka uskon aiheuttavan haasteita opettajana toimiessani. Minua mietityttää myös pedagogisen auktoriteettini riittäminen, koska oppilaiden opettaminen vaatii sitä. Haluaisin olla pidetty opettaja ja saada aidon yhteyden oppilaisiin sekä yksilöinä että ryhmänä. Ymmärrän arvioinnin olevan monitahoinen asia ja siihen liittyy olennaisesti palaute. Rakentavan palautteen antaminen on myös asia, jonka koen olevan hankalaa. Rakentavan palautteen tulee olla informatiivista eikä keskittyä pelkästään oikeisiin vastauksiin. Motivaatiota ja oppimista voidaan tukea rakentavan palautteen avulla. (Lonka 2015.)
Kulttuurinen, yhteisöllinen ja yhteiskunnallinen osaaminen
Haluan kasvattaa oppilaat tulevaisuuteen ja arkielämään. Olen valmis toimimaan yhteistyössä ja myös kannustamaan ja osallistamaan vanhempia ja muita tahoja luokan toimintaan. Haluan kouluyhteisön jäsenenä puuttua epäkohtiin, jos huomaan niitä koulussa. Haluan kokeilla ja puuttua asioihin myös isommalla tasolla, esimerkiksi kaupungin tasolla. Minulla oli ala-asteella opettaja, joka yritti parantaa asioita meille. Muistan menneeni joskus kertomaan hänelle, että en kerkeä syödä ruokavälitunnilla kunnolla. Luokanopettajani järjesteli asian niin, että saimme vähän pidemmän ruokavälitunnin ja jatkossa kerkesin syödä. Omankin luokan tasolla haluan puuttua epäkohtiin ja kokeilla uutta, esimerkiksi vaihdellen oppimisympäristöjä ja muokaten omassa luokassa järjestystä esimerkiksi lisäämällä tai poistamalla sieltä jotain oppilaiden toiveiden mukaan. Salmisen (2012) kirjassa nostettiin esiin perinteiset koulurakennukset ja luokkahuoneet, joita on pidetty liian suljettuina ja ankeina. Luokkahuoneiden hyvänä puolena on muun muassa se, että tilan muodon ansiosta siellä on helppo valvoa oppilaita. Kuitenkaan tila ei tarjoa juurikaan mahdollisuuksia vaikka eriyttämiselle, jos halutaan tehdä hiljaista ja äänekästä harjoitusta samaan aikaan.
Viestintä ja vuorovaikutusosaaminen
Vuorovaikutus on asia, johon opettajan työ pohjautuu. Opettajana tehdään yhteistyötä oppilaiden, vanhempien, koulun työntekijöiden ja eri ammattiryhmien kanssa. Kohdattavat henkilöt voivat omata erilaisen persoonan kuin itse, joka voi vaikeuttaa kohtaamista. On myös monia muita tekijöitä, jotka voivat vaikeuttaa kohtaamista, kuten oma asenne. Opettajan on kohdattava muita, mutta muistettava myös pitää huolta itsestään. Opettajana toimiessani pyrin olemaan ennen kaikkea läsnä. Pyrin kuuntelemaan ja arvostamaan eri ihmisten erilaisia näkemyksiä. Tunnetaidot kuuluvat myös vahvasti vuorovuorovaikutusosaamiseen ja niitä tarvitaan opettajan työssä. Ihmisen pitää jo lapsuudessaan oppia rakentavia käyttäytymismalleja ja oman käyttäytymisensä säätelyä. Muuten on vaikea keskittyä opittaviin asioihin. (Lonka 2015.) Opettajana haluan olla myös kannustava ja motivoiva. Nuoret osaavat usein säädellä toimintaansa koulun ulkopuolella, mutta kouluasiat he ovat ”ulkoistaneet” opettajalle, mikäli eivät koe niitä omikseen (Lonka 2015). Opettajana voisinkin opettaa oppilaita motivoimaan itseään.
Intellektuaalinen osaaminen
Johdatus tilastolliseen ajatteluun-teoksessa (Haaparanta & Niiniluoto 2016) esitellään Platonin Theaitetos-dialogi. Kyseisen dialogin tulosta ja tulkintaa on totuttu pitämään klassisena tiedon käsitteen määritelmänä. Siinä A tietää, että p jos A uskoo ja A:lla on päteviä perusteita sille, että p. Lisäksi p tulee olla tosi. Haaparanta ja Niiniluoto ovat jakaneet tiedon teoksessaan myös kahteen ryhmään, emiiriseen tietoon ja rationaaliseen tietoon. Rationalistisen tiedon mukaan vain järjen avulla voidaan saavuttaa välttämättömiä totuuksia, mutta empiirisen tiedon mukaan vain havainnot ja aistit tuottavat oikeaa tietoa. Se minkälaisella tiedolla itse perustelee toimintaansa opettajana, varmasti vaihtelee tilanteesta riippuen. Esimerkkinä voisi toimia harjoittelu, jossa pienille oppilaille toimintaa perustellaan arkiajattelulla, mutta ohjaavalle opettajalle tuntia suunnitellessa ja arvioidessa tapahtumat on yhdistetty tieteellisiin teorioihin. Jossain aineessa huippu opettaja ei välttämättä osaa tehdä tieteellisiin teorioihin yhdistettyä tuntisuunnitelmaa tai ajatella pedagogisesti, jonka myötä ei hän osaa tiedostaa ja arvioida omaa opetustaan. Eli ei ole taattua, että henkilö osaisi opettaa asiat itsensä lisäksi myös muille, vaikka varmuutta se usein varmasti tuokin.
Eettinen osaaminen
Oma moraali ja arvot vaikuttavat herkästi omaan työhön. Jotta voi tunnistaa ja analysoida omaa toimintaa, on hyvä tuntea itsensä. Olen usein opintojen myötä ja vapaa-ajalla pohtinut syvällisesti, millainen minä olen ja haluaisin olla. Haluaisin olla mahdollisimman innostunut, tasapuolinen ja ammattitaitoinen opettaja, joka hallitsee koko luokan. Haluaisin osata ajatella pedagogisesti. Innostunutta ja ammattitaitoista, pedagogisesti ajattelevaa opettajaa voisi kuvata mielestäni muun muassa adjektiiveilla pätevä, ohjaava ja antava, mutta myös vaativa. Joidenkin näkemysten mukaan kouluviihtyvyys lisääntyisi sitä mukaa kun oppimisesta tulee hauskaa ja kouluissa valitsee mukava vapauden ilmapiiri. Tätä kutsutaan houkuttelun pedagogiikaksi, ja se on länsimaisen pedagogiikan eräs pitkäkestoinen ja voimistuva piirre. (Salminen 2012.) Kuitenkin mielestäni on tarpeen olla vaativa ja kieltää, vaikka se koettaisiin ikävänä. Oikeudenmukaisesti toimiminen voi olla hankalaa tietyissä tilanteissa, esimerkiksi yksilöiden ristiriidoissa tai arvioinnissa. Riitatilanteisissa haastavaa on osapuolien useampi määrä, koska kaikilla on eri näkemys ja mielipide tilanteesta. Oikean ja väärän valitsemisessa voi auttaa hyvä itsetuntemus ja oppilastuntemus. Tämä voi auttaa myös valehtelun huomaamisessa.