Esteettisen osaamisen tarkastelu tuntuu vähän vaikealta minulle. Kuitenkin liittäisin esteettiseen osaamisen ainakin opettajan luovuuden, yksilöllisyyden ja eri oppimistyylien huomioimisen opettamisessa. Mielestäni opettajan tulee olla näissä asioissa tarpeeksi mukavuusalueellaan, koska oppilaat voivat aistia opettajan ahdistuneisuuden. Jos opettaja on paniikissa, niin tuskin syntyy mitään hyvää. Toisaalta koulussa voi olla yllättävästi muuttunut tilanne esimerkiksi tunnin sisällön suhteen. Tässä tilanteessa opettajan tulee nopeasti keksiä uusia menetelmiä ja materiaaleja tunnin sisällöksi, ja juuri tässä tilanteessa voi tulla luovia ratkaisuja. Opettajalla onkin mielestäni jollain tasolla oltava luovuutta. Esteettiseen osaamiseen voisi liittyä myös oma käsitys taide- ja taitoaineista. Taide- ja taitoaineita perustellaan muun muassa luovuuden ja mielikuvituksen edistäjänä ja myös opettajan tulisi pystyä soveltamaan luovasti taito- ja taideaineiden opetuksessaan erilaisia menetelmiä ja välineitä. Räsäsen (2008) teoksessa käsitellään muun muassa kokonaisvaltaista oppimiskäsitystä, joka ei erottele taitoa ja taidetta muista oppiaineista ja sisältää näkemyksen erilaisten tietämisten tapojen samanarvoisuudesta. Ymmärrän taide- ja taitoaineiden tarpeellisuuden oppilaan kokonaisvaltaisen kasvamisen tukemisessa. Esteettiseen osaamiseen liittyy myös näkemykset viihtyisästä oppimisympäristöstä. Viihtyisä oppimisympäristö tarkoittaa minulle paikkaa, jossa on hyvä ilmapiiri. Tähän liittyy muun muassa turvallisuus ja uskaltaminen olla oma itsensä. Oppimisympäristö käsittää myös konkreettisia asioita siinä, eli esimerkiksi koulussa luokkahuone ja piha. On mielestäni tärkeää, että opettaja suunnittelee ja rakentaa yhdessä oppilaiden kanssa oppimisympäristöä. Oppimisympäristön tulisi olla esteettinen sillä tavalla, että sitä olisi mahdollista tutkia kaikilla aisteilla ja keholla.