PROpe - Opettajan kasvunkansio
Minä asiantuntijana
Hei ja tervetuloa sivulleni!
Tässä opettajan kasvunkansiossa pohdin opettajan asiantuntijuuttani koostetusti kuuden opettajan ydinosaamisalueen kautta.
Hyppää matkaan!
Kuvat: Pixabay
Tässä opettajan kasvunkansiossa pohdin opettajan asiantuntijuuttani koostetusti kuuden opettajan ydinosaamisalueen kautta.
Hyppää matkaan!
Kuvat: Pixabay
1. Eettinen osaaminen
Yksi tärkeimpiä asiantuntijuuteni kulmakiviä on luottamus kollegojen kesken. Asiantuntijayhteisössä, jossa luottamus ja kunnioitus nähdään tärkeinä arvoina, on jokaisen asiantuntijan mahdollista pelata omilla vahvuuksillaan yksilönä. Näen eettisyyden tietynlaisena vaatimuksena asiantuntijuudelle. Tieto tuo valtaa, ja maailmanhistoria todistaa, miten väärin valtaa voi käyttää. Ajattelen, että asiantuntijuudessa, erityisesti opettajan asiantuntijuudessa, on kyse myös vallasta. Vallankäytön kohteena ovat lapset, mikä tekee eettisyydestä mielestäni vielä painavamman rakennuspalikan opettajan asiantuntijuuteen. Minun on asiantuntijana ymmärrettävä vastuuni, ja vastuun ymmärtämiseksi tarvitsen eettistä osaamista. Opettajan eettinen osaaminen korostuu ristiriitatilanteissa, ja sen vuoksi toivon, etten koskaan koe olevani valmis eettisen osaamiseni suhteen, vaan löydän jatkuvasti uutta kehittämisen kohdetta.
2. Tieteellinen osaaminen
Luokanopettajakoulutuksen myötä luottamus omaan asiantuntijuuteen on vahvistunut erityisesti opetusharjoittelujen myötä. Vaihtelevissa luokkahuonetilanteissa on ollut ilo huomata, miten kirjoista ja tutkimusartikkeleista luettu tieto siirtyy käytännön toimintaan järkeviksi pedagogisiksi ratkaisuiksi. Toisaalta olen myös kasvokkain sen tosiasian kanssa, että tullakseen ekspertiksi on ensin oltava noviisi. Kultaista harjoitteluohjaajaa lainatakseni totean kuitenkin, että oman kokemuksen puuttuessa voi kokemusta lainata kokeneelta. Siinä tieteellinen tieto kulkee ketjussa opettajasta toiseen. Uusi opettaja raikkaine tietoineen ja näkemyksineen voi toimia koulussa uudistumisen laukaisijana, mikäli yhteisössä ehdotukset otetaan riittävän joustavasti vastaan (Välijärvi 2004, 25).
Wikipedia määrittää yliopiston korkeimmaksi tieteellistä opetusta tarjoavaksi laitokseksi. (Luettu 15.5.2020.) Jos luokanopettajankoulutus sisältää viisi vuotta tieteellistä opetusta, se voi olla vinkki siitä, että tulevassa työssä tieteellä voi olla jokin rooli. Opetukseen ei ole matemaattisia kaavoja. Mistään pedagogiikan osa-alueesta ei voida ennalta sanoa, että jos tällainen tilanne syntyy, siitä seuraa tätä. Luokkahuoneessa tapahtuu koko ajan kaikkea, ennustamatontakin. Tuntuisi väärältä perustaa oma työskentely luokanopettajana pelkästään arkiajattelulle, hyväksi havaituille toimintatavoille tai rutiininomaisille suorituksille. Tutkimusperustainen toiminta on loppujen lopuksi oppilaan oikeus.
Wikipedia määrittää yliopiston korkeimmaksi tieteellistä opetusta tarjoavaksi laitokseksi. (Luettu 15.5.2020.) Jos luokanopettajankoulutus sisältää viisi vuotta tieteellistä opetusta, se voi olla vinkki siitä, että tulevassa työssä tieteellä voi olla jokin rooli. Opetukseen ei ole matemaattisia kaavoja. Mistään pedagogiikan osa-alueesta ei voida ennalta sanoa, että jos tällainen tilanne syntyy, siitä seuraa tätä. Luokkahuoneessa tapahtuu koko ajan kaikkea, ennustamatontakin. Tuntuisi väärältä perustaa oma työskentely luokanopettajana pelkästään arkiajattelulle, hyväksi havaituille toimintatavoille tai rutiininomaisille suorituksille. Tutkimusperustainen toiminta on loppujen lopuksi oppilaan oikeus.
3. Vuorovaikutustaidot
Vuorovaikutustaidot ovat yksi merkittävimmistä työelämässä ja muussa yhteiskunnan toiminnassa tarvittavista taidoista, ja siksi ajattelen, että vuorovaikutustaidot ovat luku- ja laskutaidon ohella yksi niistä taidoista, jonka koulun pitäisi ehdottomasti pystyä opettamaan joka ikiselle oppilaalle. Sen vuoksi on syytä pohtia, millainen opettajien keskinäinen vuorovaikutuskulttuuri kussakin kouluyhteisössä on, jotta vuorovaikutustaitoja voidaan opettaa lapsille.
Vuorovaikutustaitojen opettamisen yksi keskeisimmistä osioista on opettajan oma käyttäytyminen ja toimiminen erilaisissa viestintätilanteissa, sillä mallioppimisen rooli on kiistämättömän suuri ihmisen oppimisesta. Opettaja itse omalla viestinnällään antaa mallin vuorovaikutustilanteissa toimimiselle, minkä vuoksi opettajan tietoisuus omasta käyttäytymisestään on ensiarvoisen tärkeää lapsen vuorovaikutustaitojen oppimisen kannalta. Syy hakeutua luokanopettajakoulutukseen oli halu olla luotettava ja turvallinen aikuinen jokaiselle lapselle, ja toivon ja uskon sen välittyvän käyttäytymisestäni arjen vuorovaikutustilanteissa.
Vuorovaikutustaitojen opettamisen yksi keskeisimmistä osioista on opettajan oma käyttäytyminen ja toimiminen erilaisissa viestintätilanteissa, sillä mallioppimisen rooli on kiistämättömän suuri ihmisen oppimisesta. Opettaja itse omalla viestinnällään antaa mallin vuorovaikutustilanteissa toimimiselle, minkä vuoksi opettajan tietoisuus omasta käyttäytymisestään on ensiarvoisen tärkeää lapsen vuorovaikutustaitojen oppimisen kannalta. Syy hakeutua luokanopettajakoulutukseen oli halu olla luotettava ja turvallinen aikuinen jokaiselle lapselle, ja toivon ja uskon sen välittyvän käyttäytymisestäni arjen vuorovaikutustilanteissa.
4. Yhteisöllinen ja yhteiskunnallinen osaaminen
Haluan nähdä oman asiantuntijuuteni dynaamisena, ajan mukana muuttuvana osana omaa identiteettiäni. Kuunneltuani kouluissa työskentelevien opettajien moitesaarnoja nykyisesta opetussuunnitelmasta minulle on kirkastunut se ajatus, että minä en ikinä halua joutua asiantuntijuudessani tuohon rooliin, jossa ainoana tehtävänä vaikuttaa olevan muutoksesta valittaminen. Se onkin saanut minut tutkimaan yhtenäiskoulun muutoksia, ja tutkimusmatka jatkuu yhä.
Yhteiskunta muuttuu, ja sen mukana on muututtava myös koulu, opettaja ja asiantuntijuus. Muutosta voi halutessaan tyytyä katselemaan sivusta, mutta minä ainakin haluan olla osa muutosta, joka on jatkuvasti käynnissä koulussa yhteiskunnan jatkuvan muutoksen seurauksena. Ei meillä ole varaa jämähtää paikoillemme. Paremman koulun eteen on tehtävä töitä, mutta siihen tarvitaan jokaisen opettajan panosta. Yhdessä pystymme vaikka ja mihin!
Yhteiskunta muuttuu, ja sen mukana on muututtava myös koulu, opettaja ja asiantuntijuus. Muutosta voi halutessaan tyytyä katselemaan sivusta, mutta minä ainakin haluan olla osa muutosta, joka on jatkuvasti käynnissä koulussa yhteiskunnan jatkuvan muutoksen seurauksena. Ei meillä ole varaa jämähtää paikoillemme. Paremman koulun eteen on tehtävä töitä, mutta siihen tarvitaan jokaisen opettajan panosta. Yhdessä pystymme vaikka ja mihin!
5. Pedagoginen osaaminen
Opettajaopinnoissa puhuttiin paljon opettajaksi kehittymisen prosessista. Nyt ymmärrän, että opinnot olivat alkusysäys elämän mittaiselle matkalle. Oman elämäni tapahtumat, tilanteet ja kokemukset ovat muokanneet minusta tällaisen pedagogisen asiantuntijan kuin nyt olen. Asiantuntijuutta voi kuvata kolmesta eri näkökulmasta: ensiksi kognitiivisena ilmiönä, toiseksi sosiaalisena ilmiönä ja kolmanneksi uutta luovana ilmiönä (Tynjälä 2008, 85). Minulle uutta luova ajattelu ja työskentely on nimenomaan lähtökohta opettajan pedagogiselle asiantuntijuudelle.
Kasvatuksen ja opetuksen tavoitteena on tukea lasta tunnistamaan omat kiinnostuksen kohteensa sekä vahvuutensa ja auttaa kehittymään osaavaksi toimijaksi sekä oman elämän rakentajaksi. Optimaalisinta olisi, että kukin lapsi löytäsi omasta arjestaan yhtymäkohtia ja tarkoituksia koulussa oppimalleen tiedolle. Löytämisen ehtona on oppimisen ulottaminen laajalle koululuokan ulkopuolelle sekä fyysisiin että digitaalisiin oppimisympäristöihin. Luokkahuone- ja oppikirjaopiskelu mahtuvat hyvin uudenlaisen opiskelun rinnalle. Ajattelen, että opettajan merkittävin pedagoginen tehtävä on saada lapset innostumaan uuden oppimisesta sukupolvi kerrallaan.
Kasvatuksen ja opetuksen tavoitteena on tukea lasta tunnistamaan omat kiinnostuksen kohteensa sekä vahvuutensa ja auttaa kehittymään osaavaksi toimijaksi sekä oman elämän rakentajaksi. Optimaalisinta olisi, että kukin lapsi löytäsi omasta arjestaan yhtymäkohtia ja tarkoituksia koulussa oppimalleen tiedolle. Löytämisen ehtona on oppimisen ulottaminen laajalle koululuokan ulkopuolelle sekä fyysisiin että digitaalisiin oppimisympäristöihin. Luokkahuone- ja oppikirjaopiskelu mahtuvat hyvin uudenlaisen opiskelun rinnalle. Ajattelen, että opettajan merkittävin pedagoginen tehtävä on saada lapset innostumaan uuden oppimisesta sukupolvi kerrallaan.
6. Hyvinvointia vahvistava osaaminen
Sanotaan, että koulu on elämää varten, minkä seurauksena kasvatusta ja opetusta ei voi täysin erottaa toisistaan. Opetussuunnitelmassa itsestä huolehtiminen ja arjen taidot on asetettu yhdeksi laaja-alaiseksi tavoitteeksi, mihin olenkin päässyt opinnoissani erityisesti syventymään hyvinvointi-kotiryhmän työskentelyssä. Hyvinvointia vahvistavassa osaamisessa korostuu mielestäni kaikkein eniten Elä kuten opetat -ajattelu. Omasta hyvinvoinnista huolehtiminen on ehto lasten hyvinvoinnin edistämiselle. On nurinkurista, jos opetus koulussa on opetussuunnitelman tavoitteiden mukaista, mutta lapset näkevät tai ymmärtävät opettajan itsensä toimivan eri tavalla kuin opettaa. On syytä muistaa, että hyvinvoiva opettaja levittää ympärilleen hyvinvointia ja pahoinvoiva pahoinvointia, ja siksi omasta jaksamisesta on tärkeä pitää huolta.
Ajattelen, että lapsen itsetunto ja minäpystyvyys ovat merkittäviä hyvinvoinnin rakentajia, ja hyvällä opettajalla on näkemyksiä ja keinoja vahvistaa niitäkin. Media ympäröi sekä aikuisten että lasten elämää, ja media tarjoaa tietoa hyvinvoinnista äärilaidasta toiseen. Monilukutaidon merkitystä ei voi korostaa liikaa hyvinvoinnista puhuttaessa, mutta sen rinnalla on muistettava, että opettaja viestii omalla olemuksellaan hyvinvointia ja sen vahvistamista.
Ajattelen, että lapsen itsetunto ja minäpystyvyys ovat merkittäviä hyvinvoinnin rakentajia, ja hyvällä opettajalla on näkemyksiä ja keinoja vahvistaa niitäkin. Media ympäröi sekä aikuisten että lasten elämää, ja media tarjoaa tietoa hyvinvoinnista äärilaidasta toiseen. Monilukutaidon merkitystä ei voi korostaa liikaa hyvinvoinnista puhuttaessa, mutta sen rinnalla on muistettava, että opettaja viestii omalla olemuksellaan hyvinvointia ja sen vahvistamista.
Lähteet
Tynjälä, P. 2008. Opettajan asiantuntijuus ja työkulttuurit. Teoksessa M. Hillilä & P. Räihä (toim.). Samalta viivalta 2. Jyväskylä: PS-Kustannus, 83-113. https://www.academia.edu/1426621/Satujen_moraaliopetukset_mietteitä_moraalikasvatuksesta_ansiosta_ja_armosta
Välijärvi, J. 2006. Kansankynttilästä tietotyön ammattilaiseksi. Opettajan työn yhteiskunnallisten ehtojen muutos. Teoksessa A. R. Nummenmaa & J. Välijärvi (toim.) Opettajan työ ja oppiminen. Jyväskylä: Jyväskylän yliopisto, Koulutuksen tutkimuslaitos, 9–26.
Wikipedia. https://fi.wikipedia.org/wiki/YliopistoLuettu 15.5.2020.
Välijärvi, J. 2006. Kansankynttilästä tietotyön ammattilaiseksi. Opettajan työn yhteiskunnallisten ehtojen muutos. Teoksessa A. R. Nummenmaa & J. Välijärvi (toim.) Opettajan työ ja oppiminen. Jyväskylä: Jyväskylän yliopisto, Koulutuksen tutkimuslaitos, 9–26.
Wikipedia. https://fi.wikipedia.org/wiki/YliopistoLuettu 15.5.2020.