POMM1002

Tieteellisen tiedon merkitys ja kontrana valheellisen tiedon vaikutus on jatkuvasti kasvava puheenaihe. Helsingin Sanomat kirjoitti tästä myös 15.1.2024 otsikolla ”Väärä tieto on maailman suurin uhka”. Olen tätä aiemminkin käsitellyt PROpessani, mutta nyt olen viimeaikoina huomannut kärjistyneen keskustelun asian ympärillä. Ihmiset ikään kuin jakautuvat kahteen leiriin. Kärjistetysti toisaalla ihmiset kehittelevät vaihtoehtoisia totuuksia ja levittävät näitä totuutena ympäri sosiaalista mediaa, kun taas toisaalla kaikki valtavirtaisista uutislähteistä otettu tieto otetaan täysin annettuna. Kummassakaan esimerkissä ei itse paneuduta asiaan tai tutkita asiaa sen kriittisemmin. Tämän huomaa usein keskustellessa ihmisten kanssa, kysyessään ”miksi olet asiasta juuri tätä mieltä?”. Usein vastauksia ei juuri perustella, vaan oletetaan, että on jokin tietty konsensus tai yksi oikea totuus, mikä on kaikille itsestäänselvyys.

Hiljentäminen on yksi puolustuskeino (coping mechanism), johon tämän aiheen tiimoilta törmää. Itse en tällaiseen toimintaan usko lainkaan. Vapausfundamentalistina käytän jälleen lähteenä John Stuart Milliä ja hänen klassikko teostaan Vapaudesta (On Liberty), missä hän määrittelee neljällä eri perusteella, miksi sananvapaus on välttämätön ihmiskunnan henkiselle menestykselle:

 

(Minun sanoin muotoillen)

1. Mielipide, joka on pakotettu vaikenemaan, saattaa olla tosi.

2. Vaikka vaiennettu mielipide olisikin väärä, saattaa siinä piillä joku määrä totuutta. Usein piileekin ja vain yleistä mielipidettä sekä vastakkaisia mielipiteitä yhdisteltäessä saavutetaan koko totuus.

3. Jos vastakkaisia mielipiteitä ja kritiikkiä ei sallita, muuttuvat vakiintuneet käsitykset ennakkoluuloiksi.

4. Jokaisen henkilökohtainen maailmankatsomus ja perusteltu vakaumus muuttuu vain muodolliseksi tunnustukseksi, jos mielipiteenilmaisu estetään.

 

Miten opettajana voin vastata tähän kaikkeen edellämainittuun. Ensinnäkin olen omassa opetuksessani jo huomannut tilanteita, joissa oppilas vastaa itselleni tai muulle luokalle täysin käsittämättömällä tavalla. Siis niin, että vastaus tai mielipide on muista eriävä ja/tai kritisoiva. En todellakaan usko, että tässä oikea tapa olisi hiljentää oppilas ja ilmoittaa, että ”oleppa hiljaa”. Tämä ennestään nostaa oppilaan epäilyksiä. Mielestäni mielenkiintoista olisi tässä juuri päästä sisälle oppilaan ajatusmaailmaan ja siihen, miten oppilas on päätynyt juuri tähän vastaukseen ja mitä muut/tutkimuskirjallisuus on tästä mieltä. Mielenkiintoinen esimerkki tyytymättömyydestä ja kuulluksi tulemattomuudesta on mielestäni juuri nyt ajankohtainen Mikael Gabrielin ja virolaisen rap-artisti Nublun euroviisukarsintakappale Vox Populi (kansan ääni). Ottamatta kantaa sanoituksiin tai kappaleen merkitykseen sen tarkemmin on tällaiset ulostulot merkkejä jostakin.

 

 

Uskon, että kriittisen ajattelun, metakognition, monilukutaidon ja dialogin kautta päästään haluttuihin lopputulemiin. Myös tutkivan oppimisen kautta, voitaisiin jokaiselle nuorelle tuoda ilmeiseksi se, miten tiedettä tehdään ja mitä on tieteentekemisen peruslainalaisuudet ts. miten uutta tietoa syntyy. Myös opettajan erehtyväisyys on hyvä tuoda oppilaille ilmi. Kukaan ei ole täydellinen ja opettajakin joutuu joskus ottamaan asioista selvää. Mielestäni oppilaille ei tulisi luoda sellaista kuvaa, että opettaja on kaikkitietävä ja hän vain siirtää tietoa oppilaan päähän. Yhdessä näitä asioita ihmetellään ja pyritään saavuttamaan oppimista. Etenkin ihmettelyllä tulee varmasti olemaan tulevaisuuden koulussa iso rooli (Järvilehto 2016).

Lopetan aihealueen käsittelyn tällä kertaa hauskaan, mutta kantaaottavaan Twiittiin (vai kutsutaanko näitä nykyisin X:äyksiksi?), joka käsittelee tieteellisen tiedon merkitystä:


Lähteet:

Helsingin Sanomat. Raportti: Väärä tieto on maailman suurin uhka. https://www.hs.fi/talous/art-2000010110767.html. Luettu: 16.1.2024

Mikael Gabriel & Nublu – Vox Populi - https://www.youtube.com/watch?v=EjnfMLon7sE

Järvilehto Lauri. Vuonna 2040 lapset oppivat koulussa ihmettelemään. https://ajattelunammattilainen.fi/2016/07/19/vuonna-2040-lapset-oppivat-koulussa-ihmettelemaan/. Luettu: 10.1.2024

Mikko Leskelä. X-postaus. Luettu: 9.1.2024

Mill John Stuart. Vapaudesta. s.58-59.