Esteettinen osaaminen
Esteettinen osaaminen
POMM1002
Esteettinen osaaminen on mahdollisesti yksi niistä osa-alueista itselleni edelleen, mitkä vaikuttavat hieman vieraalta. Olen kuitenkin tähänkin osaamisen alueeseen saanut viime PROpe-merkintöjen ja etenkin syksyn 2023 aikana paljon uusia näkökulmia. Tulen kirjoittamaan tässä postauksessa hieman aistiympäristöistä, välineiden variaatiosta ja käsityöstä esteettisen osaamisen ilmentymänä.
Aistiympäristöstä on tullut itselleni merkittävä elementti opetuksessa erinäisten syiden takia. Ensinnäkin oikea korvani kuuroutui lukioikäisenä, mikä johti siihen, että nykyisin valitsen paikkani luokassa alitajuisesti siten, että kuulen mahdollisimman hyvin joka suuntaan ja pystyn seuraamaan opetusta. Toiseksi, opiskelen kasvatustieteiden sivulla myös koulutusteknologian maisteriohjelmassa, mikä on muuttanut suuresti suhtautumistani ja ymmärrystäni siitä, miten luokkatiloja rakennetaan. Kolmanneksi, olen kiinnittänyt huomiota puheenvuoroihin ja tapauskohtaisiin esimerkkeihin siitä, millaiseksi luokkatilat ovat joissain kouluissa viime aikoina muuttuneet. Luokkatilan tärkein tavoite on palvella opetusta, kaikki muu on toissijaista. Tästä hankalaa tekee se, että opettajalla on vapaus toteuttaa juuri omanlaistaan (OPS:iin pohjautuvaa) opetusta ja harvemmin opettaja valittettavasti pääsee vaikuttamaan siihen, miten luokkatila rakentuu. Tässä voidaan siis mennä pahasti päin puita, jos luokka ei vastaakkaan opetukseen vaadittavia elementtejä. Surullisia esimerkkejä ovat vaikkapa suuret luokkatilat, joissa luokan akustisuuteen ei ole lainkaan kiinnitetty huomiota tai vanhat pulpettiluokat, jos opetuksessa tahdotaan toteuttaa paljon pienryhmätyöskentelyä ja/tai eristää oppilaita erilaisiin oppimistilanteisiin.
Mitäpä jos mentäisiin metsään tai ihan konkreettisesti puita päin? Ympäristöoppi ei todellakaan ole ainoa oppiaine, jonka sisällä voidaan järjestää luonto-opetusta. Villinä esimerkkinä myös matematiikkaa voidaan lähteä laskemaan metsään, kuinka luvut muodostuvat konkreettisesti kävyillä tai kivillä. Miten lukuja vertaillaan? Matematiikan lisäksi tietysti esimerkiksi kuvataidetta, liikuntaa tai uskontoa voidaan ihmetellä metsässä. Maiseman maalaamista, suunnistamista tai entisajan animismia voidaan tutkia lähiluonnossa.
Millaiset välineet tukevat kunkin oppilaan individuaalista tapaa itseilmaisuun? Oppilaat ovat yksilöitä siinä missä opettajatkin ja kaikille sopivia tapoja ei varmasti ole olemassakaan. Oikeilla välineillä pystytään saavuttamaan parempaa yksilöllistä oppimista ja tämänkin kysymyksen kanssa painimiseen voitaisiin käyttää useampi arkki paperia.
Käsityön merkitys yhtenä esteettisen osaamisen ilmentymänä on itselleni myös alkanut selkeytymään. Nyt nimittäin on syksyn mittaan olemme puuhastelleet jokaisella intensiiviviikolla käsityön parissa ja etenkin aineen didaktiikkaan on paneuduttu. Tässä oppiaineessa monet oppilaat pääsevät esteettisen osaamisen alueelle ja minä varmasti pääsen haastamaan itseäni
Lähteet:
POPS2014. Erityisesti käsityön ja ympäristöopin osa-alueet.
Opetushallitus. Ympäristö ja luonto. https://www.oph.fi/fi/koulutus-ja-tutkinnot/ymparisto-ja-luonto. Luettu: 20.1.2024
Jyväskylän yliopisto. KOTEA364 - Digitaalinen oppimismuotoilu. Kevät 2023.
Esteettinen osaaminen on mahdollisesti yksi niistä osa-alueista itselleni edelleen, mitkä vaikuttavat hieman vieraalta. Olen kuitenkin tähänkin osaamisen alueeseen saanut viime PROpe-merkintöjen ja etenkin syksyn 2023 aikana paljon uusia näkökulmia. Tulen kirjoittamaan tässä postauksessa hieman aistiympäristöistä, välineiden variaatiosta ja käsityöstä esteettisen osaamisen ilmentymänä.
Aistiympäristöstä on tullut itselleni merkittävä elementti opetuksessa erinäisten syiden takia. Ensinnäkin oikea korvani kuuroutui lukioikäisenä, mikä johti siihen, että nykyisin valitsen paikkani luokassa alitajuisesti siten, että kuulen mahdollisimman hyvin joka suuntaan ja pystyn seuraamaan opetusta. Toiseksi, opiskelen kasvatustieteiden sivulla myös koulutusteknologian maisteriohjelmassa, mikä on muuttanut suuresti suhtautumistani ja ymmärrystäni siitä, miten luokkatiloja rakennetaan. Kolmanneksi, olen kiinnittänyt huomiota puheenvuoroihin ja tapauskohtaisiin esimerkkeihin siitä, millaiseksi luokkatilat ovat joissain kouluissa viime aikoina muuttuneet. Luokkatilan tärkein tavoite on palvella opetusta, kaikki muu on toissijaista. Tästä hankalaa tekee se, että opettajalla on vapaus toteuttaa juuri omanlaistaan (OPS:iin pohjautuvaa) opetusta ja harvemmin opettaja valittettavasti pääsee vaikuttamaan siihen, miten luokkatila rakentuu. Tässä voidaan siis mennä pahasti päin puita, jos luokka ei vastaakkaan opetukseen vaadittavia elementtejä. Surullisia esimerkkejä ovat vaikkapa suuret luokkatilat, joissa luokan akustisuuteen ei ole lainkaan kiinnitetty huomiota tai vanhat pulpettiluokat, jos opetuksessa tahdotaan toteuttaa paljon pienryhmätyöskentelyä ja/tai eristää oppilaita erilaisiin oppimistilanteisiin.
Mitäpä jos mentäisiin metsään tai ihan konkreettisesti puita päin? Ympäristöoppi ei todellakaan ole ainoa oppiaine, jonka sisällä voidaan järjestää luonto-opetusta. Villinä esimerkkinä myös matematiikkaa voidaan lähteä laskemaan metsään, kuinka luvut muodostuvat konkreettisesti kävyillä tai kivillä. Miten lukuja vertaillaan? Matematiikan lisäksi tietysti esimerkiksi kuvataidetta, liikuntaa tai uskontoa voidaan ihmetellä metsässä. Maiseman maalaamista, suunnistamista tai entisajan animismia voidaan tutkia lähiluonnossa.
Millaiset välineet tukevat kunkin oppilaan individuaalista tapaa itseilmaisuun? Oppilaat ovat yksilöitä siinä missä opettajatkin ja kaikille sopivia tapoja ei varmasti ole olemassakaan. Oikeilla välineillä pystytään saavuttamaan parempaa yksilöllistä oppimista ja tämänkin kysymyksen kanssa painimiseen voitaisiin käyttää useampi arkki paperia.
Käsityön merkitys yhtenä esteettisen osaamisen ilmentymänä on itselleni myös alkanut selkeytymään. Nyt nimittäin on syksyn mittaan olemme puuhastelleet jokaisella intensiiviviikolla käsityön parissa ja etenkin aineen didaktiikkaan on paneuduttu. Tässä oppiaineessa monet oppilaat pääsevät esteettisen osaamisen alueelle ja minä varmasti pääsen haastamaan itseäni
Lähteet:
POPS2014. Erityisesti käsityön ja ympäristöopin osa-alueet.
Opetushallitus. Ympäristö ja luonto. https://www.oph.fi/fi/koulutus-ja-tutkinnot/ymparisto-ja-luonto. Luettu: 20.1.2024
Jyväskylän yliopisto. KOTEA364 - Digitaalinen oppimismuotoilu. Kevät 2023.