Hyvinvointia vahvistavaa osaamista ei mielestäni tällä opintojaksolla vielä ihan hirveästi sivuttu ja odotankin suuresti tulevaa Liikunta- ja terveyskasvatus-kurssia, jossa aiheeseen saadaan varmasti lisää eväitä. Yhden tunnin mittainen hyvinvointia käsittelevä kokonaisuus on mielestäni aivan liian vähän sivuamaan aihealuetta kokonaisuudessaan, tämä on todella laaja kokonaisuus.

Itse olen itselleni opettajuuden alkumainingeissa sanoittanut, että minua motivoi opettajana se, että näen edes yhden oppilaan kasvavan ihmisenä ja saavuttavan itselle asetettuja tavoitteita. Edes yksi oppilas, jonka elämään ja tulevaisuuden valintoihin olen positiivisesti vaikuttanut tekee minulle koko opettajan työn merkitykselliseksi. Siitä varmasti oma jaksamiseni opettajana kimpoaa. Kuitenkin on huolestuttavaa huomata, kuinka paljon kuulee puhetta (esimerkiksi: HS - Opettajat kertovat ongelmista, joiden takia he harkitsevat alan vaihtoa) opettajien heikosta työssä jaksamisesta. Samaa on vikaa on huomattu myös varhaiskasvatuksen puolella, jossa useat jopa harkitsevat ja toteuttavat alan vaihtoa (STT - SuPerin varhaiskasvatuksen selvitys: Varhaiskasvatuksen laatu heikentynyt, lähes 80 % harkitsee alan vaihtoa). Tämä on kysymys, mihin ei opiskelupaikkojen lisäämisellä (Yle - Varhaiskasvatuksen ahdinkoa helpotetaan lähes 400 uudella opiskelupaikalla) pystytä vaikuttamaan. Jotain saattaa olla perustavanlaatuisesti pielessä ja itseäni on usein mietityttänyt esimerkiksi palkkataso, mikä niinkin merkittävissä töissä, kuin opettaja tai varhaiskasvatuksen työntekijä maksetaan. On jollain tavalla hullunkurista ajatella, että minä tässä opettajana olen tähän jäävi mitään sanomaan. Kannustan kuitenkin pohtimaan, onko kaikki työ yhtä arvokasta - ja kuinka arvokkaaksi järjestäisit opettajan työn?

Myös oppilaiden hyvinvointi on tottakai tärkeä asia. Jatkuvasti kasvava tarve tehostetulle tai erityiselle tuelle ja mielenterveysongelmat, mahdollisesti myös kasvavat paineet suoriutua eivät palvele hyvinvointia. Itseäni kiinnostaa ilmiönä koko mielenterveysongelmien kenttä ja niiden kasvava trendi. Diagnooseja kirjataan jatkuvasti enemmän ja oireita lääkitään jos monenlaisilla lääkkeillä. Käsittääkseni Yhdysvalloissa n. 40%:lla lapsista, joiden mielenterveyttä (esim. adhd) lääkitään on käytessä useampi, kuin yksi lääke (Futucast. Ben Furman). Ben Furman vieraana Futucastissa on muutenkin mielestäni raikas tuulahdus. Ajatus siitä, että mielenterveyden eroavaisuudet olisivat ”ongelmia” on oudohko. Ikään kuin lapsi jo tässä tilanteessa rajataan ulos sosiaalisista piireistä. Asia voitaisiin kuitenkin ajatella myös toisesta näkökulmasta. Voitaisiin enemmänkin ajatella, että nyt ollaan hetkellisesti sivuraiteilla ja interventioiden avulla pyrittäisiin saamaan ihminen takaisin osaksi sosiaalista miljöötä. Esimerkiksi järjestämällä keskusteluja muiden samoista hankaluuksista kärsivien lapsien kanssa. Ei niin, että ongelmien ilmetessä ihminen sysätään vielä syvemmälle omaan yksityisyytensä ja erotetaan ”muusta massasta”.

Myös kysymys siitä, että jos jossain vaiheessa luvut mielenterveyteen liittyvistä ”ongelmista” kasvavat entistä suuremmaksi, on mielestäni aika pysähtyä miettimään, onko tässä järjestelmässä jotain vialla. Jos esimerkiksi yli puolella alkaa olla jo hankaluuksia, olisiko viisaampaa pohtia juurisyitä eikä lääkitä seurauksia?

Lähteet:

Futucast. Ben Furman | Psykiatrian toisinajattelija #406: https://www.youtube.com/watch?v=-jwEaLq3MOc. Kuunneltu: 20.12.2023

STT. SuPerin varhaiskasvatuksen selvitys: Varhaiskasvatuksen laatu heikentynyt, lähes 80 % harkitsee alan vaihtoa. https://www.sttinfo.fi/tiedote/69960279/superin-varhaiskasvatuksen-selvitys-varhaiskasvatuksen-laatu-heikentynyt-lahes-80-harkitsee-alan-vaihtoa?publisherId=65383666. Luettu: 13.1.2024

Yle. Varhaiskasvatuksen ahdinkoa helpotetaan lähes 400 uudella opiskelupaikalla – ministeri: Tässä tavoitellaan nyt vanhempiakin henkilöitä alalle. https://yle.fi/a/3-12226030 Luettu: 20.1.2024